Rakennetun ympäristön kohde Kauppi vanha vesitorni - Kaupinpuistonkatu 28

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Tampere
    Kaupunginosa:
    XXI Petsamo
    Nimi:
    Kauppi vanha vesitorni - Kaupinpuistonkatu 28
    Osoite:
    Kaupinpuistonkatu 28
    Kohdetyyppi:
    muu
    Rakennusten lukumäärä:
    1
    Inventointipäivämäärä:
    27.04.2004

Kulttuurihistorialliset arvot

  •  
    Rakennushistoriallinen arvo:
    arkkitehtoninen
    Historiallinen arvo:
    taloushistoria
    Arvojen perustelu:
    Vanha vesitorni on tyylikäs esimerkki 1920-luvun rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Rakennus on säilynyt ulkoisesti hyvin aikakautensa asussa. Ainoastaan ulko-ovi on uudemmalta ajalta.

Tekstitiedot

  •  
    Kuvaus:
    Vesitornin tilavuus on 2000 m=n. 1950 -luvulla vesitornin viereen rakennettiin 10 000 m=n suuruinen vesisäiliö. Ylätasanteella Tampereen Ursa ry:n tähtikaukoputki.

    Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004:

    Kaupin kaupunginosassa olevalla metsäisellä mäellä on kaksi vesitornia vuosilta 1928 ja 1959. Vanhempaan Vesitorniin liittyy alhaalla rannassa oleva pumppulaitos, joka on inventoitu erikseen. Vanha torni on kooltaan n. 2000 kuutiometriä ja uudempi 10 000 kuutiometriä

    Vanha vesisäiliö/näkötorni on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle saumatulle kivijalalle. Kiveä on käytetty myös rakennuksen kyljessä olevassa rappukäytävän alaosan verhoiluun. Oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1929. Rakennuksessa on puhtaaksi muurattu tiilirunko. Vesitornin yläosassa on näkötorni, joka erottuu säiliöstä koristeltuna ja rapattuna vyöhykkeenä, jossa on mm. holvikaaret ja sen päällä koristeellinen metalliaita. Säiliön tiilimuurauksesta sen eroittaa kuparilla päällystetty vesilista. Näköalatasanteen rakenteet ovat rapattuja, mahdollisesti terastirappauksella. Vesitornin pohjoispuolella on rinteessä betonirakenteita, jotka liittyvät mahdollisesti torniin.

    Historia:
    Yleinen vesijohto on ollut Tampereella toiminnassa vuodesta 1884. 1920 -luvun alkuvuosina Pyynikin harjulla sijaitseva vesisäiliö kävi riittämättömäksi, joten Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 1925 uuden vesilaitoksen rakentamisen Kaupinojalle. Vilho Kolho suunnitteli vesitornin ja se otettiin käyttöön 1928. 1957-59 tornin viereen rakennettiin uusi vesitorni, jonka ylätasanteelle sijoitettiin Tampereen Ursa ry:n tähtikaukoputki.

    Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004:

    Kaupinojan vesilaitoksen suunnittelu alkoi 1920-luvulla. Rakennusryhmään kuului mäen päällä oleva vesitorni ja alhaalla rannassa oleva pumppulaitos. Vilho Kolhon suunnittelmat vesitorni ja pumppulaitos valmistuivat vuonna 1928. Kolho suunnitteli myös vesitornin katolle observatorion vuonna 1953.

    Uusi vesitorni rakennettiin vanhemman viereen vuosina 1957-1959

    Ympäristö ja pihapiiri:
    Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004:

    Vesitornit sijaitsevat Näsijärvestä nousevan kallioisen mäen päällä. Rakennuksia ympäröi vähäinen hiekkapiha, jonka laidalla on nurmikkoa. Pääasiallisesti ympäristö on metsäinen, kasvaen pääasiassa havu- ja lehtipuita. Uudemman vesitornin pohjoispuolella on vanhoja betonirakenteita. Ympäristössä risteilee useita ulkopolkuja. Näsijärven rantaan ja pumppulaitokselle on matkaa noin 400 metriä. Sama matka on lähimpään asutukseen, Lapin ja Petsamon esikaupunkeihin.

    Toimenpidesuositukset:
    Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004:

    Kauppi-Niihaman rakennetuissa ympäristöissä näkyy ajan ja kaupungin kasvun historia. Kauppiin kehittyi maaperän hyödyntämisen, kivenotton ja pienien niityjen/peltojen, jälkeen myös teollisuutta ja asutusta Pääosa jäi asumattomaksi ja rakentamattomaksi metsäalueeksi, josta kehittyi Kaupin kansanpuisto. Kaupin varhaiseen virkistystoimintaan ja Tampereen kasvuun liittyvät rakenteet ovat1920-luvulla rakennetut Rauhanniemen kansankylpylä, Kaupinojan pumppuasema ja vesisäiliö. Näistä viimeisin on erittäin hyvin säilynyt. Vanha vesisäiliö tulisi säilyttää ja sen säilyminen varmistaa. Korjauksissa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja. Säiliön toinen käyttötapa oli näkötorni ja 1930-luvulla maisema oli huomattavasti avoimempi. Rakennuksen rakenteita uhkaava puusto tulisi poistaa. Seiniä on myös sotkettu spray –maalilla. Sen lisäksi voitaisiin miettiä tornin palauttamista näkötornikäyttöön. Torni (1928) muodostaisi hyvän vastaparin Pyynikin näkötornille (1929). Uudisrakentaminen ei ole suositeltavaa.

    Kaava:
    Yleiskaava
    Kirjalliset lähteet:
    Leskinen, Marja ja Jaakola, Juha, 1998. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Sivu 206.

Kuvat

  • Kohteen kuva

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika:
    Kohteen kuva

    Linkitetty KuvaSiiri-kuva

    • Diaarinumero: 844
    • Alanumero: 108
    • Kuvaus:
    • Kuvaaja: E. M. Staf
    • Kuvausaika:
    Avaa
    Kohteen kuva

    Linkitetty KuvaSiiri-kuva

    • Diaarinumero: 1018
    • Alanumero: 42
    • Kuvaus:
    • Kuvaaja:
    • Kuvausaika:
    Avaa
    Kohteen kuva

    Linkitetty KuvaSiiri-kuva

    • Diaarinumero: VAR
    • Alanumero: 5582
    • Kuvaus:
    • Kuvaaja:
    • Kuvausaika:
    Avaa

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Avaa Tampere
     
      Kaupin pumppaamo ja vesitornit Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö  
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      XXI Petsamo Hallinnollinen alue omakotialue
    kaupunginosa
     

Hankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Moniulotteinen kulttuuriperintö - digitointihanke Pirkkala
    Tampere
     
    Aitolahti
    Teisko
     
    Muu
     
    11.03.2014 31.12.2014
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys Tampere
     
      Arkeologinen inventointi
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    01.04.2004 31.05.2004