Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta. Sen mukaisesti Tampereen Tahmelan kaupunginosaan, osoitteeseen Tahmelankatu 21 on tarkoitus rakentaa kaksikerroksinen yhden asunnon omakotitalo, autotalli ja pihasauna. Poikkeusluvan myöntäminen johtaisi tontilla sijaitsevan 1950-1960-luvun taitteessa rakennetun pientalon purkamiseen. Kyseinen tontti sijaitsee Tahmelan kaupunginosassa, entisellä valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun ympäristön alueella. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pihapiirejä ja yksittäisiä arvorakennuksia. Kokonaisilme on vehreä ja väljä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin samaa tonttia ja asuinrakennusta koskevissa lausunnoissaan luonnehtinut asuinrakennuksen ja puutarhamaisen tontin kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja (diar. 161/2018) sekä arvioinut vanhasta asuinrakennuksesta teetettyä kuntoselvitystä (diar. 168/2019). Maakuntamuseo toistaa, että Tahmelankatu 21:ssä sijaitsee rankorakenteinen ja puuverhoiltu asuinrakennus, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat julkisivumateriaalit, muodot ja tyylin kertoen ajan pientalorakentamisen ja asumisen tavasta. Puutarhamainen piha on 1900-luvun alkupuolelle tyypillinen ja rajoittuu lounaassa Tahmelan kasvimaihin. Kyseinen rakennus ja pihapiiri on arvioitu vuonna 2012 laaditussa Tahmelan rakennetun ympäristön inventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka II). Inventoinnin suositusten mukaan asuinrakennuksen säilyminen on tärkeää ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös piha-alueen perinteisen ilmeen säilyttämiseen.
Maakuntamuseolle on toimitettu kyseistä rakennusta koskevat samat 12.6.2018 päivätty kuntotarkastusraportti, 28.1.2019 päivätty testausselostus materiaalinäytteiden suoraviljelystä sekä lausunto materiaalinäytteiden tutkimustuloksista, kuin aiemminkin tänä vuonna. Niiden perusteella rakennuksessa ei ole vakavia vaurioita, vaan se olisi kunnostettavissa normaalein korjaus- ja huoltotoimenpitein. Aineistoa on täydennetty lisäksi kesällä 2019 tehdyillä maaperätutkimuksilla, joiden perusteella tontti on paineisen pohjaveden aluetta, mikä asettaa rakentamiselle suuria haasteita.
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan ja perinnerakennusmestarin 18.9.2019 paikalle tekemässä maastokatselmuksessa oli havaittavissa, kuinka kesällä tehtyjen maaperämittausten kairauskohdista yhä pulppuaa hitaasti vettä pihatielle. Kellarin seinien alareunoissa näkyi paikoin merkkejä kosteudesta, etenkin ylärinteen puolella, ja lattian pinnoite oli irronnut joistain kohdin. Ilmiö on kuitenkin yleinen tämän ikäisissä maanvastaisissa rakenteissa, jotka on tyypillisesti toteutettu ilman nykyiset vaatimukset täyttävää vesieristystä ja kapillaarikatkoa. Maaperätutkimuksen osoittamasta, poikkeuksellisen kosteasta rakennuspaikasta huolimatta voidaan todeta, että kellaritilojen kosteusolosuhteet ovat verrattavissa muiden, saman ikäisten kellareiden olosuhteisiin. Näin ollen tilojen käyttäminen niiden alkuperäiseen tarkoitukseen teknisinä-, varasto- ja aputiloina on edelleen täysin mahdollista, mikäli kosteuden hallintaa parannetaan diffuusioavoimin pintamateriaalein, varmistamalla riittävä ilmanvaihto sekä esimerkiksi lattialämmityksellä. Asuinkerroksessa ja vintillä ongelmat ovat sekä kuntotutkimusaineiston että maastokatselmuksen perusteella suhteellisen vähäisiä ja korjattavissa.
Tahmelan alueella on voimassa rakennuskielto suojeluasemakaavan laatimista varten. Voimassa oleva asemakaava on todettu mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen näkökulmasta vanhentuneeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 § mukaan rakennuskiellosta poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Maakuntamuseon tulkinnan mukaan inventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi arvioidun Tahmelankatu 21 tontin poikkeuslupahakemuksen hyväksyminen nimenomaan olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä vaiheessa ota kantaa tontin uudisrakennussuunitelmiin. Alueen maankäyttö tulisi ratkaista asemakaavalla pohjautuen kokonaisvaltaiseen harkintaan ja kiinteistön omistajien tasapuoliseen kohteluun. Edellä mainitusta johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa poikkeusluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta. Sen mukaisesti Tampereen Tahmelan kaupunginosaan, osoitteeseen Tahmelankatu 21 on tarkoitus rakentaa kaksikerroksinen yhden asunnon omakotitalo, autotalli ja pihasauna. Poikkeusluvan myöntäminen johtaisi tontilla sijaitsevan 1950-1960-luvun taitteessa rakennetun pientalon purkamiseen. Kyseinen tontti sijaitsee Tahmelan kaupunginosassa, entisellä valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun ympäristön alueella. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pihapiirejä ja yksittäisiä arvorakennuksia. Kokonaisilme on vehreä ja väljä.Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin samaa tonttia ja asuinrakennusta koskevissa lausunnoissaan luonnehtinut asuinrakennuksen ja puutarhamaisen tontin kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja (diar. 161/2018) sekä arvioinut vanhasta asuinrakennuksesta teetettyä kuntoselvitystä (diar. 168/2019). Maakuntamuseo toistaa, että Tahmelankatu 21:ssä sijaitsee rankorakenteinen ja puuverhoiltu asuinrakennus, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat julkisivumateriaalit, muodot ja tyylin kertoen ajan pientalorakentamisen ja asumisen tavasta. Puutarhamainen piha on 1900-luvun alkupuolelle tyypillinen ja rajoittuu lounaassa Tahmelan kasvimaihin. Kyseinen rakennus ja pihapiiri on arvioitu vuonna 2012 laaditussa Tahmelan rakennetun ympäristön inventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka II). Inventoinnin suositusten mukaan asuinrakennuksen säilyminen on tärkeää ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös piha-alueen perinteisen ilmeen säilyttämiseen.Maakuntamuseolle on toimitettu kyseistä rakennusta koskevat samat 12.6.2018 päivätty kuntotarkastusraportti, 28.1.2019 päivätty testausselostus materiaalinäytteiden suoraviljelystä sekä lausunto materiaalinäytteiden tutkimustuloksista, kuin aiemminkin tänä vuonna. Niiden perusteella rakennuksessa ei ole vakavia vaurioita, vaan se olisi kunnostettavissa normaalein korjaus- ja huoltotoimenpitein. Aineistoa on täydennetty lisäksi kesällä 2019 tehdyillä maaperätutkimuksilla, joiden perusteella tontti on paineisen pohjaveden aluetta, mikä asettaa rakentamiselle suuria haasteita.Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan ja perinnerakennusmestarin 18.9.2019 paikalle tekemässä maastokatselmuksessa oli havaittavissa, kuinka kesällä tehtyjen maaperämittausten kairauskohdista yhä pulppuaa hitaasti vettä pihatielle. Kellarin seinien alareunoissa näkyi paikoin merkkejä kosteudesta, etenkin ylärinteen puolella, ja lattian pinnoite oli irronnut joistain kohdin. Ilmiö on kuitenkin yleinen tämän ikäisissä maanvastaisissa rakenteissa, jotka on tyypillisesti toteutettu ilman nykyiset vaatimukset täyttävää vesieristystä ja kapillaarikatkoa. Maaperätutkimuksen osoittamasta, poikkeuksellisen kosteasta rakennuspaikasta huolimatta voidaan todeta, että kellaritilojen kosteusolosuhteet ovat verrattavissa muiden, saman ikäisten kellareiden olosuhteisiin. Näin ollen tilojen käyttäminen niiden alkuperäiseen tarkoitukseen teknisinä-, varasto- ja aputiloina on edelleen täysin mahdollista, mikäli kosteuden hallintaa parannetaan diffuusioavoimin pintamateriaalein, varmistamalla riittävä ilmanvaihto sekä esimerkiksi lattialämmityksellä. Asuinkerroksessa ja vintillä ongelmat ovat sekä kuntotutkimusaineiston että maastokatselmuksen perusteella suhteellisen vähäisiä ja korjattavissa.Tahmelan alueella on voimassa rakennuskielto suojeluasemakaavan laatimista varten. Voimassa oleva asemakaava on todettu mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen näkökulmasta vanhentuneeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 § mukaan rakennuskiellosta poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Maakuntamuseon tulkinnan mukaan inventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi arvioidun Tahmelankatu 21 tontin poikkeuslupahakemuksen hyväksyminen nimenomaan olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä vaiheessa ota kantaa tontin uudisrakennussuunitelmiin. Alueen maankäyttö tulisi ratkaista asemakaavalla pohjautuen kokonaisvaltaiseen harkintaan ja kiinteistön omistajien tasapuoliseen kohteluun. Edellä mainitusta johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa poikkeusluvan myöntämistä.