Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lasiterasseja suunnitellaan Sipilän kantatilan päärakennuksen koilliselle, pitkälle takajulkisivulle. Kyseisen seinustan keskellä on uusittu, mutterinmuotoinen laajennus. Lasiterassit sijoittuisivat sen molemmin puolin koko julkisivun pituudelta. Terassit ovat luonteeltaan talvipuutarhan tyyppisiä, täysin lasisia.

Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, mutta Sipilä on inventoitu osana Sahalahden maisemaselvitysta ja rakennusinventointia 2006. Inventoinnissa Sipilän rakennuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi on todettu vuosina 1918-19 rakennettu päärakennus sekä aitta. Sipilällä on todettu olevan historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Aumakattoinen, jugendin piirteitä omaava päärakennus edustaa alueelle harvinaista rakennustapaa ja on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä melko hyvin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 § (Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen) toteaa, että "rakennuksen korjaus- ja muutostyössä - - - on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella". Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunniteltu lasinen terassi on täysin vieras Sipilän päärakennuksen tyylille. Muutos rikkoisi rakennuksen mittasuhteet ja toisi siihen uuden, vieraan elementin. Sipilän päärakennuksella on todettu olevan erityistä rakennushistoriallista arvoa, jota esitetty muutos heikentäisi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutos ei täytä MRL:n 118 §:n vaatimuksia eikä näin ollen ole hyväksyttävissä. Tarvittaessa pihapiiriin voidaan rakentaa päärakennuksesta selkeästi erillinen huvimaja.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että päärakennuksen ympärillä ja lähistöllä sijaitsee Kärkäs-niminen historiallinen kylätontti. Asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1687 kartalla sekä isojakokartalla 1798 kylässä oli kaksi taloa. Historiallisiin kylänpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Vuoden 2011 inventoinnin perusteella alue ja sen lähiympäristö vaikuttavat kuitenkin arkeologisesta näkökulmasta huonosti säilyneiltä (Kangasala, Sahalahti, muinaisjäännösinventointi 2011/Mikroliitti Oy). Jos alueella maata kaivettaessa tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon arkeologin kanssa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lasiterasseja suunnitellaan Sipilän kantatilan päärakennuksen koilliselle, pitkälle takajulkisivulle. Kyseisen seinustan keskellä on uusittu, mutterinmuotoinen laajennus. Lasiterassit sijoittuisivat sen molemmin puolin koko julkisivun pituudelta. Terassit ovat luonteeltaan talvipuutarhan tyyppisiä, täysin lasisia.

Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, mutta Sipilä on inventoitu osana Sahalahden maisemaselvitysta ja rakennusinventointia 2006. Inventoinnissa Sipilän rakennuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi on todettu vuosina 1918-19 rakennettu päärakennus sekä aitta. Sipilällä on todettu olevan historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Aumakattoinen, jugendin piirteitä omaava päärakennus edustaa alueelle harvinaista rakennustapaa ja on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä melko hyvin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 § (Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen) toteaa, että "rakennuksen korjaus- ja muutostyössä - - - on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella". Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunniteltu lasinen terassi on täysin vieras Sipilän päärakennuksen tyylille. Muutos rikkoisi rakennuksen mittasuhteet ja toisi siihen uuden, vieraan elementin. Sipilän päärakennuksella on todettu olevan erityistä rakennushistoriallista arvoa, jota esitetty muutos heikentäisi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutos ei täytä MRL:n 118 §:n vaatimuksia eikä näin ollen ole hyväksyttävissä. Tarvittaessa pihapiiriin voidaan rakentaa päärakennuksesta selkeästi erillinen huvimaja.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että päärakennuksen ympärillä ja lähistöllä sijaitsee Kärkäs-niminen historiallinen kylätontti. Asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1687 kartalla sekä isojakokartalla 1798 kylässä oli kaksi taloa. Historiallisiin kylänpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Vuoden 2011 inventoinnin perusteella alue ja sen lähiympäristö vaikuttavat kuitenkin arkeologisesta näkökulmasta huonosti säilyneiltä (Kangasala, Sahalahti, muinaisjäännösinventointi 2011/Mikroliitti Oy). Jos alueella maata kaivettaessa tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon arkeologin kanssa.