Hei,

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Tampereen entiseen kulkutautisairaalan kulttuurihistoriallisiin arvoista ja suojelutilanteesta. Pirkanmaan maakuntamuseo toimii kulttuuriympäristön tehtävässä alueellisena vastuumuseona Pirkanmaalla. Annamme asiantuntijakannanottoja ensisijaisesti oman alueemme hankkeisiin liittyen. Tässä tapauksessa Tampereen kulkutautisairaala voinee toimia verrokkikohteena vastaaville sairaalakohteille muualla. Keskustelun kohteena olevasta Helsingin Marian sairaalasta kattavia tietoja kannattaa tiedustella Helsingin kaupunginmuseosta, joka toimii pääkaupunkiseudun alueellisena vastuumuseona. Seuraavassa Pirkanmaan maakuntamuseon yhteenveto Tampereen kulkutautisairaalan tilanteesta.

Parhain terveisin,

Anna Lyyra-Seppänen

Yksikön päällikkö / Head of unit

diar. 280/2022 Lausunto Tampereen entisen kulkutautisairaalan miljöön nykytilasta

Pirkanmaan maakuntamuseolta (alueellinen vastuumuseo) on pyydetty yhteenvetoa Tampereen entisen kulkutautisairaalan (kiinteistötunnus 837-106-95-47) historiasta, kulttuurihistoriallisista arvoista ja nykytilasta.

Kulkutaudit, äkillisesti ja odottamatta esiintyvät epidemioina leviävät infektiosairaudet, vaivasivat 1800-luvulla etenkin kaupunkeja. Pelätyimpiä kulkutauteja olivat kolera ja tuhkarokko ja muita yleisiä mm. kurkkumätä, hinkuyskä ja keltatauti. Kulkutaudit liittyivät puutteelliseen hygieniaan, kehittymättömään vesi- ja viemäröintijärjestelmiin, saastuneeseen juomaveteen ja ahtaisiin asuinoloihin. Helposti leviäviä kulkutauteja sairastavien hoito ja eristys tapahtui kulkutautisairaaloissa.

Tampereen kunnallista sairaanhoitoa täydentämään valmistui pysyvä Kulkutautisairaala vuonna 1897. Kulkutautisairaala sijoitettiin tyypilliseen tapaan kaupungin laidalle, nykyiseen Kaakinmaan kaupunginosaan (VI). Ensimmäisen rakennusvaiheen rakennussuunnittelusta vastasi helsinkiläinen arkkitehti Onni Tarjanne (ent. Törnqvist), joka samanaikaisesti suunnitteli Helsingin Marian sairaalan toista rakennusvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin punatiilinen, kertaustyylinen talousrakennus (Kurila) sekä puiset, nikkarityyliset tarkastuspaviljonki, kaksi sairaalapaviljonkia, ruumishuone ja desinfiointilaitos-piharakennus.

Sairaala-alue täydentyi vuonna 1910 arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemilla tiilirunkoisilla, tyyliltään jugendia edustavilla tulirokko-osastolla ja desinfioimismajalla eli kärysaunalla. 1950-luvun alussa talousrakennusta muokattiin, tulirokko-osasto korotettiin kolmikerroksiseksi ja sen julkisivut modernisoitiin funktionalismin tyyliin, sekä rakennettiin uusi lämpövoimala. Kulmannen vaiheen suunnitelmista vastasi Tampereen kaupungin rakennuskonttori (arkkitehdit Strömmer, Ilveskoski ja Kolho).

Sotien jälkeen kulkutaudit vähenivät. Vuoden 1959 alusta kulkutautisairaalan nimi muutettiin Pyynikin sairaalaksi ja siellä keskityttiin hoitamaan tavallisia tartuntatauteja ja pitkäaikaissairaita. Vuonna 1985 sairaalatoiminta tontilla päättyi toiminnan siirtyessä Hatanpään sairaalaan. Puiset tarkastuspaviljonki, ruumishuone ja kaksi sairaalapaviljonkia tontin länsiosasta purettiin. Talousrakennus muutettiin toimistotiloiksi ja myöhemmin Pirkanmaan musiikkiopiston tiloiksi ja tulirokko-osasto opiskelija-asuntolaksi.

Nykyisin tontilla ovat jäljellä:

- Talousrakennus eli Kurila (Onni Tarjanne, 1897)

- Desinfioimislaitos-piharakennus (Onni Tarjanne, 1897)

- Tulirokko-osasto (Birger Federley, 1910, korotus Strömmer, Ilveskoski ja Kolho, 1953)

- Kärysauna (Birger Federley, 1910)

- Lämpökeskus ( Strömmer, Ilveskoski ja Kolho, 1953)

Rakennuksista Talousrakennus on aktiivisessa käytössä ja pidetty kunnossa. Muut rakennukset ovat olleet vuosia käyttämättöminä tai vajaakäytöllä ja niiden kunnostus on laajasti laiminlyöty. Rakennukset ovat kärsineet ilkivallasta ja aiemmin hoidetut piha-alueet ovat villiintyneet ja hoitamattomat.

Kulkutautisairaalasta on vuonna 2009 laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy). Selvityksen perusteella alueen yhtenäisyys ja kertovuus on kärsinyt puurakennusten purkamisesta 1980-luvulla. Kulkutautisairaan eri aikakausina syntyneet säilyneet rakennukset kuvaavat Tampereen sairaanhoitotoimen historiaa. Rakennuksista kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävimmät ovat kertaustyylinen talousrakennus, funkkistyylinen tulirokko-osasto ja jugendtyylinen kärysauna. Selvityksessä on myös analysoitu vanhan rakennuskannan roolia alueen täydennysrakentamisessa. Rakennushistoriaselvitys on ladattavissa PDF-tiedostona linkistä: http://siiri.tampere.fi/displayContent.do?disposition=attachment&type=master&uri=http://siiri.tampere.fi/content/20120601/13391510563760.pdf

Entisen kulkutautisairaalan tontille on tekeillä asemakaavanmuutos, jonka tarkoituksena on turvata rakennushistorialliset arvot ja mahdollistaa tontin täydennysrakentaminen. Ehdotusvaiheessa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi: kaksikerroksinen punatiilinen hallintorakennus "Kurila", kolmikerroksinen, tiilirunkoinen, valkoiseksi rapattu tulirokko-osasto sekä aumakattoinen, noppamainen, tiilirunkoinen, valkoiseksi rapattu "kärysauna". Huonokuntoiset ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan vähäisemmät desinfioimislaitos- ja piharakennus sekä lämpövoimala on mahdollista korvata uudisrakentamisella. Lisätietoja asemakaavanmuutoksessa Tampereen asemakaavoituksen nettisivulta: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8883

Lisätietoja Tampereen kulkutautisairaalan kulttuurihistoriallisista arvoista:

Rakennustutkija Miia Hinnerichsen, miia.hinnerichsen@tampere.fi, p. 050 302 3458

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Tampereen entiseen kulkutautisairaalan kulttuurihistoriallisiin arvoista ja suojelutilanteesta. Pirkanmaan maakuntamuseo toimii kulttuuriympäristön tehtävässä alueellisena vastuumuseona Pirkanmaalla. Annamme asiantuntijakannanottoja ensisijaisesti oman alueemme hankkeisiin liittyen. Tässä tapauksessa Tampereen kulkutautisairaala voinee toimia verrokkikohteena vastaaville sairaalakohteille muualla. Keskustelun kohteena olevasta Helsingin Marian sairaalasta kattavia tietoja kannattaa tiedustella Helsingin kaupunginmuseosta, joka toimii pääkaupunkiseudun alueellisena vastuumuseona. Seuraavassa Pirkanmaan maakuntamuseon yhteenveto Tampereen kulkutautisairaalan tilanteesta.

Parhain terveisin,

Anna Lyyra-Seppänen

Yksikön päällikkö / Head of unit

diar. 280/2022 Lausunto Tampereen entisen kulkutautisairaalan miljöön nykytilasta

Pirkanmaan maakuntamuseolta (alueellinen vastuumuseo) on pyydetty yhteenvetoa Tampereen entisen kulkutautisairaalan (kiinteistötunnus 837-106-95-47) historiasta, kulttuurihistoriallisista arvoista ja nykytilasta.

Kulkutaudit, äkillisesti ja odottamatta esiintyvät epidemioina leviävät infektiosairaudet, vaivasivat 1800-luvulla etenkin kaupunkeja. Pelätyimpiä kulkutauteja olivat kolera ja tuhkarokko ja muita yleisiä mm. kurkkumätä, hinkuyskä ja keltatauti. Kulkutaudit liittyivät puutteelliseen hygieniaan, kehittymättömään vesi- ja viemäröintijärjestelmiin, saastuneeseen juomaveteen ja ahtaisiin asuinoloihin. Helposti leviäviä kulkutauteja sairastavien hoito ja eristys tapahtui kulkutautisairaaloissa.

Tampereen kunnallista sairaanhoitoa täydentämään valmistui pysyvä Kulkutautisairaala vuonna 1897. Kulkutautisairaala sijoitettiin tyypilliseen tapaan kaupungin laidalle, nykyiseen Kaakinmaan kaupunginosaan (VI). Ensimmäisen rakennusvaiheen rakennussuunnittelusta vastasi helsinkiläinen arkkitehti Onni Tarjanne (ent. Törnqvist), joka samanaikaisesti suunnitteli Helsingin Marian sairaalan toista rakennusvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin punatiilinen, kertaustyylinen talousrakennus (Kurila) sekä puiset, nikkarityyliset tarkastuspaviljonki, kaksi sairaalapaviljonkia, ruumishuone ja desinfiointilaitos-piharakennus.

Sairaala-alue täydentyi vuonna 1910 arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemilla tiilirunkoisilla, tyyliltään jugendia edustavilla tulirokko-osastolla ja desinfioimismajalla eli kärysaunalla. 1950-luvun alussa talousrakennusta muokattiin, tulirokko-osasto korotettiin kolmikerroksiseksi ja sen julkisivut modernisoitiin funktionalismin tyyliin, sekä rakennettiin uusi lämpövoimala. Kulmannen vaiheen suunnitelmista vastasi Tampereen kaupungin rakennuskonttori (arkkitehdit Strömmer, Ilveskoski ja Kolho).

Sotien jälkeen kulkutaudit vähenivät. Vuoden 1959 alusta kulkutautisairaalan nimi muutettiin Pyynikin sairaalaksi ja siellä keskityttiin hoitamaan tavallisia tartuntatauteja ja pitkäaikaissairaita. Vuonna 1985 sairaalatoiminta tontilla päättyi toiminnan siirtyessä Hatanpään sairaalaan. Puiset tarkastuspaviljonki, ruumishuone ja kaksi sairaalapaviljonkia tontin länsiosasta purettiin. Talousrakennus muutettiin toimistotiloiksi ja myöhemmin Pirkanmaan musiikkiopiston tiloiksi ja tulirokko-osasto opiskelija-asuntolaksi.

Nykyisin tontilla ovat jäljellä:

- Talousrakennus eli Kurila (Onni Tarjanne, 1897)

- Desinfioimislaitos-piharakennus (Onni Tarjanne, 1897)

- Tulirokko-osasto (Birger Federley, 1910, korotus Strömmer, Ilveskoski ja Kolho, 1953)

- Kärysauna (Birger Federley, 1910)

- Lämpökeskus ( Strömmer, Ilveskoski ja Kolho, 1953)

Rakennuksista Talousrakennus on aktiivisessa käytössä ja pidetty kunnossa. Muut rakennukset ovat olleet vuosia käyttämättöminä tai vajaakäytöllä ja niiden kunnostus on laajasti laiminlyöty. Rakennukset ovat kärsineet ilkivallasta ja aiemmin hoidetut piha-alueet ovat villiintyneet ja hoitamattomat.

Kulkutautisairaalasta on vuonna 2009 laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy). Selvityksen perusteella alueen yhtenäisyys ja kertovuus on kärsinyt puurakennusten purkamisesta 1980-luvulla. Kulkutautisairaan eri aikakausina syntyneet säilyneet rakennukset kuvaavat Tampereen sairaanhoitotoimen historiaa. Rakennuksista kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävimmät ovat kertaustyylinen talousrakennus, funkkistyylinen tulirokko-osasto ja jugendtyylinen kärysauna. Selvityksessä on myös analysoitu vanhan rakennuskannan roolia alueen täydennysrakentamisessa. Rakennushistoriaselvitys on ladattavissa PDF-tiedostona linkistä: http://siiri.tampere.fi/displayContent.do?disposition=attachment&type=master&uri=http://siiri.tampere.fi/content/20120601/13391510563760.pdf

Entisen kulkutautisairaalan tontille on tekeillä asemakaavanmuutos, jonka tarkoituksena on turvata rakennushistorialliset arvot ja mahdollistaa tontin täydennysrakentaminen. Ehdotusvaiheessa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi: kaksikerroksinen punatiilinen hallintorakennus "Kurila", kolmikerroksinen, tiilirunkoinen, valkoiseksi rapattu tulirokko-osasto sekä aumakattoinen, noppamainen, tiilirunkoinen, valkoiseksi rapattu "kärysauna". Huonokuntoiset ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan vähäisemmät desinfioimislaitos- ja piharakennus sekä lämpövoimala on mahdollista korvata uudisrakentamisella. Lisätietoja asemakaavanmuutoksessa Tampereen asemakaavoituksen nettisivulta: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8883

Lisätietoja Tampereen kulkutautisairaalan kulttuurihistoriallisista arvoista:

Rakennustutkija Miia Hinnerichsen, miia.hinnerichsen@tampere.fi, p. 050 302 3458