Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun poikkeuslupahakemukseen. Maakuntamuseo on ottanut aiemmin kantaa samaan hankkeeseen lausunnossaan (27.5.2019, diar. 260/2019) ja mm. kuvaillut rakennusta ja sen kulttuurihistoriallisia sekä maisemallisia arvoja. Lisäksi maakuntamuseo on kehottanut välttämään rakennuksen ylikorjaamista ja kannustanut säilyttämään mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä detaljeja ja teollisuusrakennukselle tyypillistä rosoisuutta. Rakennusta koskevat lopulliset suunnitelmat on pyydetty toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Suunnitelmat ovat nyt valmistuneet. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lausuntopyynnön mukana toimitettuun aineistoon ja toteaa niistä seuraavaa. Suurin muutos aiempiin suunnitelmiin on vanhan pumppaamorakennuksen eteläpuolelle nyt suunniteltu matalammalla nivelosalla yhdistetty laajennusosa, jonne tulisivat ravintolan keittiö, varasto ja tekniset tilat. Laajennus on ilmeeltään hillityn moderni ja pääosin varsin onnistuneesti sovitettu paikkaansa. Se on pumppaamorakennusta pienempi, mutta maastosta johtuen laajennuksen harjakorkeus nousee pumppaamoa korkeammaksi ja siten laajennus hieman hallitsee kokonaisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että laajennuksen harjakorkeuden madaltamista tulisi vielä tutkia. Laajennuksen harjakorkeuden tulisi olla yhtä korkea kuin pumppaamon tai mieluiten hieman matalampi, sille alisteinen.
Pumppaamon julkisivut säilyisivät muutoksessa osin ennallaan ja mm. osa alkuperäisistä ikkunoista on tarkoitus kunnostaa, mitä on pidettävä erittäin hyvänä ratkaisuna. Julkisivukuvien perusteella rakennuksesta kuitenkin näyttäisivät muutoksessa katoavan sen alkuperäisestä rakentamisajasta kertovat puolipyöreät vinttikerroksen lunetti-ikkunat, ikkunoiden ja ovien päällä olevat pystytiilirivit ja julkisivujen yläreunan tiililistoitukset sekä päätyihin taittuvat tiiliset ns. kissanpenkit, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Nämä piirteet ovat rakennuksen alkuperäisiä 1920-30-luvun klassismin tyylipiirteitä ja olennainen osa rakennuksen kertovuutta. Näiltä osin, ja edellä mainitun harjakorkeuden osalta, suunnitelmia tulee vielä kehittää.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun poikkeuslupahakemukseen. Maakuntamuseo on ottanut aiemmin kantaa samaan hankkeeseen lausunnossaan (27.5.2019, diar. 260/2019) ja mm. kuvaillut rakennusta ja sen kulttuurihistoriallisia sekä maisemallisia arvoja. Lisäksi maakuntamuseo on kehottanut välttämään rakennuksen ylikorjaamista ja kannustanut säilyttämään mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä detaljeja ja teollisuusrakennukselle tyypillistä rosoisuutta. Rakennusta koskevat lopulliset suunnitelmat on pyydetty toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Suunnitelmat ovat nyt valmistuneet. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lausuntopyynnön mukana toimitettuun aineistoon ja toteaa niistä seuraavaa. Suurin muutos aiempiin suunnitelmiin on vanhan pumppaamorakennuksen eteläpuolelle nyt suunniteltu matalammalla nivelosalla yhdistetty laajennusosa, jonne tulisivat ravintolan keittiö, varasto ja tekniset tilat. Laajennus on ilmeeltään hillityn moderni ja pääosin varsin onnistuneesti sovitettu paikkaansa. Se on pumppaamorakennusta pienempi, mutta maastosta johtuen laajennuksen harjakorkeus nousee pumppaamoa korkeammaksi ja siten laajennus hieman hallitsee kokonaisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että laajennuksen harjakorkeuden madaltamista tulisi vielä tutkia. Laajennuksen harjakorkeuden tulisi olla yhtä korkea kuin pumppaamon tai mieluiten hieman matalampi, sille alisteinen.
Pumppaamon julkisivut säilyisivät muutoksessa osin ennallaan ja mm. osa alkuperäisistä ikkunoista on tarkoitus kunnostaa, mitä on pidettävä erittäin hyvänä ratkaisuna. Julkisivukuvien perusteella rakennuksesta kuitenkin näyttäisivät muutoksessa katoavan sen alkuperäisestä rakentamisajasta kertovat puolipyöreät vinttikerroksen lunetti-ikkunat, ikkunoiden ja ovien päällä olevat pystytiilirivit ja julkisivujen yläreunan tiililistoitukset sekä päätyihin taittuvat tiiliset ns. kissanpenkit, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Nämä piirteet ovat rakennuksen alkuperäisiä 1920-30-luvun klassismin tyylipiirteitä ja olennainen osa rakennuksen kertovuutta. Näiltä osin, ja edellä mainitun harjakorkeuden osalta, suunnitelmia tulee vielä kehittää.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa