Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisessa asiassa, jotta asunto-osakeyhtiö voi linjata kohteessa ilmalämpöpumppuja ja vastaavia teknisiä laitteita koskevan ohjeistuksen. Isännöitsijältä saadun tiedon mukaan kiinteistö on liitetty kaukolämpöön eikä tarvetta lisälämmitykselle ole, joten teknisillä laitteilla on tarkoitus ainoastaan jäähdyttää sisätiloja.

Kangasalan vuonna 1905 rakennettu urkutehdas on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1: "Ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Suoritettavien rakennus-, korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, rakennus on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entiselleen." Asemakaava on hyväksytty vuona 1996, ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, joten suojelumääräys ei täysin vastaa nykyisiä käytäntöjä. Säilyttävät tavoitteet käyvät kuitenkin kaavamerkinnästä selkeästi ilmi.

Kangasalan urkutehdas sijaitsee kokonaisuudessaan hyvin näkyvästi Kangasalantien eteläpuolella, ja rakennus kuuluu Kangasalan merkittävimpiin rakennetun ympäristön kohteisiin. Se on myös osa Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Näin ollen rakennuksella on myös maakunnallista arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden ja vastaavien teknisten laitteiden sijoittaminen Kangasalan urkutehtaan julkisivujen avoimille seinäpinnoille ei ole rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Rakennus edustaa sekä varhaista teollisuusrakentamista että pienimuotoista ja käsityövaltaista teollisuudenalaa, jolloin erilaiset ulkoiset tekniset laitteet ovat vieraita rakennuksen ilmeikkäälle arkkitehtuurille. Rakennukseen on sen viimeisissä, asuinkäyttöön johtaneissa muutostöissä lisätty avoimin metallikaitein varustettuja parvekkeita. Parvekkeet ovat nykymittapuulla pieniä, ja niiden ulkoasussa on pyritty huomaamattomuuteen. Parvekkeet eivät ole merkittävästi oviaukkojaan leveämpiä, eikä niiden kaide rajoita sinne sijoitettavia tavaroita tai laitteita katseelta. Näin ollen myös parvekkeille sijoitettavilla ulkoyksiköillä on vaikutusta rakennuksen ulkoasuun etenkin siinä tapauksessa, että niitä lisättäisiin suurimmalle osalle parvekkeista.

Maakuntamuseon kanta on, että julkisivujen muutosherkkyys huomioiden jäähdytys tulisi ensisijaisesti toteuttaa sellaisilla, erityisesti jäähdytykseen tai ilmanvaihtoon suunnitelluilla laitteilla, jotka sijoitetaan kokonaisuudessaan sisätiloihin. Laitteiden ilmanottoa ja -poistoa varten asennettavien venttiilien määrä ja paikat ulkoseinissä tulisi suunnitella keskitetysti siten, että säleikköjä on enintään kaksi asuntoa kohden ja ne muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden julkisivuissa. Näkyvien päätelaitteiden tulee vastata ulkoasultaan ja mitoiltaan ulkoseinien alkuperäisiä raitisilmaventtiileitä. Kostean poistoilman ja mahdollisten kondenssivesien pois johtaminen tulee suunnitella erityisen huolellisesti niin, ettei niistä aiheudu kosteusrasitusta rakenteille.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisessa asiassa, jotta asunto-osakeyhtiö voi linjata kohteessa ilmalämpöpumppuja ja vastaavia teknisiä laitteita koskevan ohjeistuksen. Isännöitsijältä saadun tiedon mukaan kiinteistö on liitetty kaukolämpöön eikä tarvetta lisälämmitykselle ole, joten teknisillä laitteilla on tarkoitus ainoastaan jäähdyttää sisätiloja.

Kangasalan vuonna 1905 rakennettu urkutehdas on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1: "Ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Suoritettavien rakennus-, korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, rakennus on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entiselleen." Asemakaava on hyväksytty vuona 1996, ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, joten suojelumääräys ei täysin vastaa nykyisiä käytäntöjä. Säilyttävät tavoitteet käyvät kuitenkin kaavamerkinnästä selkeästi ilmi.

Kangasalan urkutehdas sijaitsee kokonaisuudessaan hyvin näkyvästi Kangasalantien eteläpuolella, ja rakennus kuuluu Kangasalan merkittävimpiin rakennetun ympäristön kohteisiin. Se on myös osa Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Näin ollen rakennuksella on myös maakunnallista arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden ja vastaavien teknisten laitteiden sijoittaminen Kangasalan urkutehtaan julkisivujen avoimille seinäpinnoille ei ole rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Rakennus edustaa sekä varhaista teollisuusrakentamista että pienimuotoista ja käsityövaltaista teollisuudenalaa, jolloin erilaiset ulkoiset tekniset laitteet ovat vieraita rakennuksen ilmeikkäälle arkkitehtuurille. Rakennukseen on sen viimeisissä, asuinkäyttöön johtaneissa muutostöissä lisätty avoimin metallikaitein varustettuja parvekkeita. Parvekkeet ovat nykymittapuulla pieniä, ja niiden ulkoasussa on pyritty huomaamattomuuteen. Parvekkeet eivät ole merkittävästi oviaukkojaan leveämpiä, eikä niiden kaide rajoita sinne sijoitettavia tavaroita tai laitteita katseelta. Näin ollen myös parvekkeille sijoitettavilla ulkoyksiköillä on vaikutusta rakennuksen ulkoasuun etenkin siinä tapauksessa, että niitä lisättäisiin suurimmalle osalle parvekkeista.

Maakuntamuseon kanta on, että julkisivujen muutosherkkyys huomioiden jäähdytys tulisi ensisijaisesti toteuttaa sellaisilla, erityisesti jäähdytykseen tai ilmanvaihtoon suunnitelluilla laitteilla, jotka sijoitetaan kokonaisuudessaan sisätiloihin. Laitteiden ilmanottoa ja -poistoa varten asennettavien venttiilien määrä ja paikat ulkoseinissä tulisi suunnitella keskitetysti siten, että säleikköjä on enintään kaksi asuntoa kohden ja ne muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden julkisivuissa. Näkyvien päätelaitteiden tulee vastata ulkoasultaan ja mitoiltaan ulkoseinien alkuperäisiä raitisilmaventtiileitä. Kostean poistoilman ja mahdollisten kondenssivesien pois johtaminen tulee suunnitella erityisen huolellisesti niin, ettei niistä aiheudu kosteusrasitusta rakenteille.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.