KANGASALA, HERTTUALAN JA KUOHUNHARJUNTIEN KAAPELOINTISUUNNITELMA

Suunnitelma sijoittuu osittain Kuohunharjun-Huutijärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kangasalan kunta on laatinut Huutijärven asemakaavaa varten rakennetun ympäristön inventoinnin, joka kattaa sen Kuohunharjun-Huutijärven arvoalueen osan, jolle hanke sijoittuu. Inventoinnin mukaan Kuohunharjuntien eteläosa muodostaa arvoalueen sisällä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, minkä lisäksi alueella on lukuisia merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita. Mikäli kyseiselle alueelle tullaan rakentamaan maanpäällisiä rakenteita, hankkeen suunnittelijan tulee tutustua kyseiseen selvitykseen ja kiinnittää alueella erityistä huomiota rakenteiden sijoitteluun ja ympäristöön sopeuttamiseen.

Kaapelointi tarvitsee ojan, joka on noin 50 cm leveä ja 70 cm syvä. Suurin osa matkasta kuljetetaan aivan nykyisten teiden vieressä tai hyvin lähellä niitä. Alu-eella on Huutijärven kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 211010003), joka on laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on myös historiallista tiestöä, johon liittyy muinaismuistolain rauhoitusperiaatteita. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §).

Huutijärven asuinpaikalla on ollut lukuisia arkeologisia tutkimuksia, jotka ovat tarkentaneet kuvaa asuinpaikasta, mutta nyt kaivettavissa kohdissa ei ole aikai-semmin tehty tutkimuksia. Asuinpaikan tarkkaa maanalaista säilyneisyyttä ja laajuutta ei tunneta, joten se voi ulottua arvioitua laajemmalle. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös ilmennyt, että kiinteää muinaisjäännöstä on säilynyt sekoittuneiden kerrosten alla. Alueelle on tehty myös historiallisen kartan asemointi nykyisen tienlinjan päälle. Asemoinnin on tehnyt A-insinöörit, raportin nimi on ”Kisarannantie, Kangasala Historiallisen kartan asemointi nykykartan päälle” 12.7.2012. Raportin mukaan vanha Hämeenlinnasta Tampereelle kulkenut tie on sijainnut Kisarannantien ja Sarsankujan paikalla tai läheisyydessä.

Huutijärven kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan kohdalla linjalla ja muuntamojen kohdilla on tehtävä arkeologiset koekaivaukset. Tämä koskee Sahalahtien molemmille puolille tehtävän tunkkauksen ulostuloaukkoa, suurinta osaa Sarsankujasta ja Sarsankujasta lounaaseen lähtevää tietä. Koekaivauksista tulee lähettää raportit Pirkanmaan maakuntamuseoon. Vasta koekaivausten tulosten perusteella päätetään jatkotutkimusten tarve. Sarsankujan kaakkoisosassa, Kisarannantiellä, Sahalahdentien pohjoispuolella ja Kuohunharjuntiellä kaapelilinja ja muuntamojen alueet tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavien jatkotoimenpiteiden varten. Liitteenä tulevaan karttaan on merkitty koekaivettavat alueet punaisella ja arkeologin valvonnassa kaivettavat alueet sinisellä (katso liite 1 ja 2). Mikäli linja tehdään täsmälleen jo olemassa oleviin kaivantoihin, arkeologisia toimenpiteitä ei tarvita. Tällöin Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee lähettää tarkat tiedot jo olemassa olevista kaivannoista ja kaapelointilinjasta, jonka jälkeen museo antaa uuden lausunnon. Kaivamisen ajankohta tulee myös tiedottaa maakuntamuseoon, jotta tarpeen vaatiessa maakuntamuseon tutkija voi käydä tarkastamassa tilanteen. Mikäli kaapelointilinjaukset muuttuvat, uudet suunnitelmat tulee toimittaa välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli arkeologisissa koekaivauksissa tai valvonnassa linjalta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tutkimuksissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta. Kiinteän muinaisjäännöksen alueella suoritettaviin tutkimuksiin täytyy saada lupa Museovirastosta, jonka hankkii tehtävään valittu arkeologinen toimija. Luvan saamiseksi täytyy varata riittävä aika. Tutkimusraportit sekä hankkeen mahdolliset päivitetyt suunnitelmat on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten.

KANGASALA, HERTTUALAN JA KUOHUNHARJUNTIEN KAAPELOINTISUUNNITELMASuunnitelma sijoittuu osittain Kuohunharjun-Huutijärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kangasalan kunta on laatinut Huutijärven asemakaavaa varten rakennetun ympäristön inventoinnin, joka kattaa sen Kuohunharjun-Huutijärven arvoalueen osan, jolle hanke sijoittuu. Inventoinnin mukaan Kuohunharjuntien eteläosa muodostaa arvoalueen sisällä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, minkä lisäksi alueella on lukuisia merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita. Mikäli kyseiselle alueelle tullaan rakentamaan maanpäällisiä rakenteita, hankkeen suunnittelijan tulee tutustua kyseiseen selvitykseen ja kiinnittää alueella erityistä huomiota rakenteiden sijoitteluun ja ympäristöön sopeuttamiseen.Kaapelointi tarvitsee ojan, joka on noin 50 cm leveä ja 70 cm syvä. Suurin osa matkasta kuljetetaan aivan nykyisten teiden vieressä tai hyvin lähellä niitä. Alu-eella on Huutijärven kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 211010003), joka on laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on myös historiallista tiestöä, johon liittyy muinaismuistolain rauhoitusperiaatteita. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §).Huutijärven asuinpaikalla on ollut lukuisia arkeologisia tutkimuksia, jotka ovat tarkentaneet kuvaa asuinpaikasta, mutta nyt kaivettavissa kohdissa ei ole aikai-semmin tehty tutkimuksia. Asuinpaikan tarkkaa maanalaista säilyneisyyttä ja laajuutta ei tunneta, joten se voi ulottua arvioitua laajemmalle. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös ilmennyt, että kiinteää muinaisjäännöstä on säilynyt sekoittuneiden kerrosten alla. Alueelle on tehty myös historiallisen kartan asemointi nykyisen tienlinjan päälle. Asemoinnin on tehnyt A-insinöörit, raportin nimi on ”Kisarannantie, Kangasala Historiallisen kartan asemointi nykykartan päälle” 12.7.2012. Raportin mukaan vanha Hämeenlinnasta Tampereelle kulkenut tie on sijainnut Kisarannantien ja Sarsankujan paikalla tai läheisyydessä.Huutijärven kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan kohdalla linjalla ja muuntamojen kohdilla on tehtävä arkeologiset koekaivaukset. Tämä koskee Sahalahtien molemmille puolille tehtävän tunkkauksen ulostuloaukkoa, suurinta osaa Sarsankujasta ja Sarsankujasta lounaaseen lähtevää tietä. Koekaivauksista tulee lähettää raportit Pirkanmaan maakuntamuseoon. Vasta koekaivausten tulosten perusteella päätetään jatkotutkimusten tarve. Sarsankujan kaakkoisosassa, Kisarannantiellä, Sahalahdentien pohjoispuolella ja Kuohunharjuntiellä kaapelilinja ja muuntamojen alueet tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavien jatkotoimenpiteiden varten. Liitteenä tulevaan karttaan on merkitty koekaivettavat alueet punaisella ja arkeologin valvonnassa kaivettavat alueet sinisellä (katso liite 1 ja 2). Mikäli linja tehdään täsmälleen jo olemassa oleviin kaivantoihin, arkeologisia toimenpiteitä ei tarvita. Tällöin Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee lähettää tarkat tiedot jo olemassa olevista kaivannoista ja kaapelointilinjasta, jonka jälkeen museo antaa uuden lausunnon. Kaivamisen ajankohta tulee myös tiedottaa maakuntamuseoon, jotta tarpeen vaatiessa maakuntamuseon tutkija voi käydä tarkastamassa tilanteen. Mikäli kaapelointilinjaukset muuttuvat, uudet suunnitelmat tulee toimittaa välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon.Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli arkeologisissa koekaivauksissa tai valvonnassa linjalta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tutkimuksissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta. Kiinteän muinaisjäännöksen alueella suoritettaviin tutkimuksiin täytyy saada lupa Museovirastosta, jonka hankkii tehtävään valittu arkeologinen toimija. Luvan saamiseksi täytyy varata riittävä aika. Tutkimusraportit sekä hankkeen mahdolliset päivitetyt suunnitelmat on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten.