Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salhojankatu 5:ssä sijaitsee 1990 valmistunut 3-4-kerroksinen Nuorisotalo. Rakennus on osa Tampereen asuntomessuilla esiteltyä kokonaisuutta. Asuntomessujen pääteemoina olivat korjaus- ja täydennysrakentaminen, jotka ovat olleet melko harvinainen teema asuntomessujen historiassa. Asemakaavan tavoitteena on tutkia Salhojakatu 5:n korottamista tai korvaamista uudisrakennuksella.

Maakuntamuseo on antanut lausunnon kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Dnro: 569/2020). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että hankkeessa tulee huomioida rakennuksen kuuluminen asuntomessukokonaisuuteen, jonka nykyinen asemakaava ohjaa mm. rakentamisen määrää niin että alueen kulttuurihistorialliset arvot tulevat huomioiduiksi. Maakuntamuseo totesi, että hankkeen yhteydessä tulee selvittää Salhojankatu 5:n kulttuurihistoriallinen arvo osana Pohjolankadun, Annikinkadun, Salhojankadun ja Kalevan puistotien rajaamaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta sekä arvioida kiinteistön rakennusoikeuden lisäämisen vaikutuksia kaavan vaikutusalueen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan. 

Asemakaavaa varten on nyt laadittu asianmukainen selvitys Tammelan kortteleiden 344, 343 ja 435 kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri, 2021). Selvityksen mukaan Nuorisotalon tehtävä osana asuntomessujen täydennysrakentamisen aluetta on ollut osittain sopeutua mutta myös erottautua ympäröivästä historiallisesta rakennuskannasta. Viereisellä tontilla sijaitseva
kahdeksankerroksinen Terästalo nousee ympäristöstä maamerkkinä, jolloin nelikerroksinen Nuorisotalo toimii rakennuskantaa asteittain madaltavana tekijänä kohti 1920-luvun Sinisiä taloja. Tämä ympäristöön sopeutuminen muun muassa kerrosluvun avulla on alueen nykyisen asemakaavan keskeisimpiä piirteitä. Selvityksen mukaan ympäristön historiallinen kerrostuneisuus on alueen tärkeimpiä arvoja, ja se on huomioitava myös tulevassa kaupunkisuunnittelussa. Samoin asuntomessukokonaisuutta varten laaditun vuoden 1990 asemakaavan tavoitteiden
kunnioittaminen on tärkeää alueen tulevaisuutta suunniteltaessa. Nuorisotalolla itsellään ei selvityksen mukaan ole niin merkittäviä arvoja, että sen säilyttäminen osana kokonaisuutta olisi välttämätöntä. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksella on historiallista arvoa aikansa suunnittelun ilmentäjänä ja osana asuntomessukokonaisuutta, mutta sen kaupunkikuvallinen rooli on ensisijassa sopeutuva eikä sillä ole todettu olevan merkittäviä arkkitehtonisia tai rakennusteknisiä arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Asemakaavaluonnoksen tavoitteena on Nuorisotalon korvaaminen uudisrakennuksella, joka on Terästalon puolelta kuusi- ja Sinisten talojen puolelta nelikerroksinen. Näin paikalla sijaitseva rakennus säilyttäsi tulevaisuudessakin roolinsa matalien puurakennusten ja kontrastisen, maamerkkinä toimivan Terästalon välisenä, kerroskorkeuksin eri mittakaavaisten rakennusten eroja välittävänä elementtinä. Kaavaluonnoksessa on myös edellytetty uudisrakennuksen suunnittelulta ympäristöön sopeutumista ja ylimmiltä kerroksilta Salhojankadun puolelle sijoittuvaa sisäänvetoa. Viitekuvissa ylimpien kerrosten kaupunkikuvallista vaikutusta on häivytetty myös julkisivumateriaalin vaihdolla. Uudisrakennus luo kortteliinsa uuden rakennetun ympäristön kerroksen kilpailematta korttelin muiden rakennusten kanssa. Samalla kuitenkin rikotaan vuoden 1990 asuntomessujen synnyttämä ja siinä kontekstissa eheä kokonaisuus, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Kaava-alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettu kaavaselostuksessa ja huomioitu kaavaratkaisussa.

Mikäli hanke etenee kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotuksesta ei ole välttämätöntä pyytää maakuntamuseon lausuntoa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salhojankatu 5:ssä sijaitsee 1990 valmistunut 3-4-kerroksinen Nuorisotalo. Rakennus on osa Tampereen asuntomessuilla esiteltyä kokonaisuutta. Asuntomessujen pääteemoina olivat korjaus- ja täydennysrakentaminen, jotka ovat olleet melko harvinainen teema asuntomessujen historiassa. Asemakaavan tavoitteena on tutkia Salhojakatu 5:n korottamista tai korvaamista uudisrakennuksella.

Maakuntamuseo on antanut lausunnon kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Dnro: 569/2020). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että hankkeessa tulee huomioida rakennuksen kuuluminen asuntomessukokonaisuuteen, jonka nykyinen asemakaava ohjaa mm. rakentamisen määrää niin että alueen kulttuurihistorialliset arvot tulevat huomioiduiksi. Maakuntamuseo totesi, että hankkeen yhteydessä tulee selvittää Salhojankatu 5:n kulttuurihistoriallinen arvo osana Pohjolankadun, Annikinkadun, Salhojankadun ja Kalevan puistotien rajaamaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta sekä arvioida kiinteistön rakennusoikeuden lisäämisen vaikutuksia kaavan vaikutusalueen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan. 

Asemakaavaa varten on nyt laadittu asianmukainen selvitys Tammelan kortteleiden 344, 343 ja 435 kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri, 2021). Selvityksen mukaan Nuorisotalon tehtävä osana asuntomessujen täydennysrakentamisen aluetta on ollut osittain sopeutua mutta myös erottautua ympäröivästä historiallisesta rakennuskannasta. Viereisellä tontilla sijaitseva

kahdeksankerroksinen Terästalo nousee ympäristöstä maamerkkinä, jolloin nelikerroksinen Nuorisotalo toimii rakennuskantaa asteittain madaltavana tekijänä kohti 1920-luvun Sinisiä taloja. Tämä ympäristöön sopeutuminen muun muassa kerrosluvun avulla on alueen nykyisen asemakaavan keskeisimpiä piirteitä. Selvityksen mukaan ympäristön historiallinen kerrostuneisuus on alueen tärkeimpiä arvoja, ja se on huomioitava myös tulevassa kaupunkisuunnittelussa. Samoin asuntomessukokonaisuutta varten laaditun vuoden 1990 asemakaavan tavoitteiden

kunnioittaminen on tärkeää alueen tulevaisuutta suunniteltaessa. Nuorisotalolla itsellään ei selvityksen mukaan ole niin merkittäviä arvoja, että sen säilyttäminen osana kokonaisuutta olisi välttämätöntä. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksella on historiallista arvoa aikansa suunnittelun ilmentäjänä ja osana asuntomessukokonaisuutta, mutta sen kaupunkikuvallinen rooli on ensisijassa sopeutuva eikä sillä ole todettu olevan merkittäviä arkkitehtonisia tai rakennusteknisiä arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Asemakaavaluonnoksen tavoitteena on Nuorisotalon korvaaminen uudisrakennuksella, joka on Terästalon puolelta kuusi- ja Sinisten talojen puolelta nelikerroksinen. Näin paikalla sijaitseva rakennus säilyttäsi tulevaisuudessakin roolinsa matalien puurakennusten ja kontrastisen, maamerkkinä toimivan Terästalon välisenä, kerroskorkeuksin eri mittakaavaisten rakennusten eroja välittävänä elementtinä. Kaavaluonnoksessa on myös edellytetty uudisrakennuksen suunnittelulta ympäristöön sopeutumista ja ylimmiltä kerroksilta Salhojankadun puolelle sijoittuvaa sisäänvetoa. Viitekuvissa ylimpien kerrosten kaupunkikuvallista vaikutusta on häivytetty myös julkisivumateriaalin vaihdolla. Uudisrakennus luo kortteliinsa uuden rakennetun ympäristön kerroksen kilpailematta korttelin muiden rakennusten kanssa. Samalla kuitenkin rikotaan vuoden 1990 asuntomessujen synnyttämä ja siinä kontekstissa eheä kokonaisuus, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Kaava-alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettu kaavaselostuksessa ja huomioitu kaavaratkaisussa.

Mikäli hanke etenee kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotuksesta ei ole välttämätöntä pyytää maakuntamuseon lausuntoa.