Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu suunnitelmia Tampereella osoit-teessa Pellavatehtaankatu 17 (Kyttälä 165-43) olevan tontin uudis- tai täydennysrakentamiseksi. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, Tammerkosken teollisuusmaiseman reunalla ja rajaa sitä yhdessä etelä- ja poh-joispuolellaan olevien kortteleiden kanssa. Pellavatehtaankatu 17:n tontilla olevat rakennukset omaavat erityistä kulttuurihistoriallista arvoa kaupunkikuvallisen asemansa lisäksi. Tontin näkyvimmällä paikalla puiston reunassa sijaitsee Kyttälän 1890-luvun saneerauksen yhteydessä Lambert Petterssonin suunnitelmien mukaan rakennettu puinen uusrenessanssityylinen asuinrakennus. Kyseinen rakennus on yksi harvoista Kyttälän alueen 1800-luvun kohteista ja edustaa rakennushistoriallisen ainutkertaisuutensa lisäksi myös kaupunkisuunnittelun merkittävää vaihetta, jolloin säännelty ja suunniteltu Tampereen kaupunki kasvoi myös kosken itärannalle. Vieressään seisova Heikki Tiitolan vuonna 1922 suunnittelema klassististyylinen kivirakennus edustaa niin ikään Kyttälän alueen harvinaiseksi käynyttä historiallista rakennusperintöä sotia edeltävältä ajalta. Kumpikin rakennuksista on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä erinomaisen hienosti, vaikkakin puurakennuksen julkisivuja on yksinkertaistettu Tiitolan suunnitelmien mukaan 1920-luvulla. Tontilla on lisäksi Vihtori Heikkilän suunnittelema ja vuonna 1912 rakennettu kolmikerroksinen kivinen asuinkerrostalo, joka rajaa tontista tiiviin, historiallisesti arvokkaan kokonai-suuden.

Maakuntamuseo katsoo tässä vaiheessa käytettävissä olevien ko. paikkaa kos-kevien tietojen perusteella, että maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla olemassa olevien rakennusten säilyttäminen nykyisellä paikallaan. Alustavissa suunnitelmavaihtoehdoissa esitetty Lambert Petterssonin suunnitteleman puurakennuksen siirtäminen Koskipuiston reunaan ei ole ratkaisu rakennussuojelun toteuttamiseksi. Siirto myös rikkoisi valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn puistoalueen ja ruutukaava-alueen historiallisen rajan.

Hanketta varten tulee laatia riittävä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi myös vaikutusalueen ominaispiirteet ja arvot; tässä tapauksessa Koskipuiston ja Tammerinpuiston muodostama kokonaisuus osana valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Maakuntamuseo ottaa selvityksen saatuaan tarkemmin kantaa suojelutavoitteisiin. Arkeologisen perinnön osalta museolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.