Asunto-osakeyhtiö Sarasipin vuonna 1965 rakennetut rakennukset ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara ja kuuluvat arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeseen (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Alue ilmentää hyvin rakentamisaikansa arvoja ja asumista. Se on yhtenäinen, selkeästi rajautuva rakennetun ympäristön kokonaisuus, joka edustaa korkeatasoista asuinaluesuunnittelua, ja jossa rakennusmassat on sijoiteltu suhteessa topografiaan ja maisemarakenteeseen.
Maa-alue kuului aikaisemmin Haiharan kartanolle, jolta Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy ja Keskisen Rakennusliike Oy ostivat sen vuonna 1962. Tästä sai alkunsa Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde. Ensimmäisen vaiheen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Heikki Aitola. Asemakaavaan suunniteltiin korttelit pitkille ja matalille lamellitaloille, jotka korostavat maiseman vaakasuoria linjoja. Aloituskortteleiden rakentaminen alkoi vuoden 1964 lopulla ja ensimmäinen peruskivi muurattiin juuri Järvikatu 6:ssa vuonna 1965. Kaukajärvi I:n rakennussuunnittelusta vastasivat Heikki Aitolan lisäksi Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo sekä Arkkitehtitoimisto Jaakko Tähtinen.
Kaukajärven rannan puoleista rinnettä myötäilevät pitkät tasakattoiset lamellikerrostalot, jotka edustavat 1960-luvun puhdaslinjaista modernismia. Talot on suunniteltu yksinkertaista kappalemaista muotoa korostaen, sillä parvekkeet ovat sisäänvedettyjä ja samassa linjassa ulkoseinän kanssa. Korttelit edustavat 1960-luvun alun ihanteiden mukaista avointa kaupunkirakennetta, ja asunnoista avautuu näkymiä järvimaisemaan. Järvikadun puolella katutilaa rajaavat autotallit, jotka myös kuuluvat maakunnallisen arvoalueen ydinalueeseen. Viereisiin taloyhtiöihin kuuluu täysin samanlaiset kadun varren autotallit, mikä kertoo alkuperäisen aluesuunnittelun yhtenäisyydestä.
Maakuntamuseolle on toimitettu Järvikatu 6:n autotallia koskeva kuntoselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Autotallin kuntotutkimus 23.12.2021). Selvityksessä esitettyjen tutkimustulosten perusteella pääosa rakennuksen kantavista ja maanvastaisista betonirakenteista on erittäin heikossa kunnossa. Korjauskelpoisen betonirakenteen laatuvaatimukset eivät täyty ja raudoitteissa on laajasti korroosiovaurioita, joten rakennusosat tulisi korjaamiseen sijaan uusia. Näin ollen autotallin saattamista alkuperäiseen asuunsa ja käyttökuntoon voidaan pitää uudisrakentamiseen verrattavana hankkeena.
Taloyhtiön saaman tarjouksen perusteella autotallin uudelleenrakentaminen on osoittautunut kustannuksiltaan ylivoimaiseksi. Tästä syystä taloyhtiö haluaisi purkaa rakennuksen ja toteuttaa tilalle avoparkin, jossa maatöyrästä vasten rakennettaisiin tukimuuri/seinämä, jonka edustalle pysäköitäisiin. Maakuntamuseolle toimitettujen piirustusten ja havainnekuvien mukaan tukimuuri olisi nykyistä autotallirakennusta matalampi ja keskiosastaan syvyyssuunnassa porrastettu. Alaosa maalattaisiin tummanharmaaksi ja yläosa valkoiseksi.
Maakuntamuseo toteaa, että autotallin huono kunto huomioiden sen purkaminen on mahdollista, joskin hyvin valitettavaa heikentäen rakennuskokonaisuuden alkuperäisyyttä. Autotallin korvaaminen tukimuurilla on mahdollista, mikäli rakenne suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti maakunnallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja katumaisemaan sovittaen. Tukimuuri on syytä toteuttaa suorana ja linjakkaana ilman porrastusta. Näin huomioidaan kerrostalojen ja autotallien pelkistetty ja suoraviivainen, vaakalinjainen massoittelu. Maakuntamuseo esittää lisäksi, että seinän väritys sovitetaan Järvikatu 6:n värimaailmaan maalaamalla sen alaosa punaruskealla.
Hankkeen piirustukset pyydetään toimittamaan rakennuslupavaiheessa maakuntamuseolle lausuntoa varten .
Asunto-osakeyhtiö Sarasipin vuonna 1965 rakennetut rakennukset ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara ja kuuluvat arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeseen (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Alue ilmentää hyvin rakentamisaikansa arvoja ja asumista. Se on yhtenäinen, selkeästi rajautuva rakennetun ympäristön kokonaisuus, joka edustaa korkeatasoista asuinaluesuunnittelua, ja jossa rakennusmassat on sijoiteltu suhteessa topografiaan ja maisemarakenteeseen.
Maa-alue kuului aikaisemmin Haiharan kartanolle, jolta Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy ja Keskisen Rakennusliike Oy ostivat sen vuonna 1962. Tästä sai alkunsa Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde. Ensimmäisen vaiheen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Heikki Aitola. Asemakaavaan suunniteltiin korttelit pitkille ja matalille lamellitaloille, jotka korostavat maiseman vaakasuoria linjoja. Aloituskortteleiden rakentaminen alkoi vuoden 1964 lopulla ja ensimmäinen peruskivi muurattiin juuri Järvikatu 6:ssa vuonna 1965. Kaukajärvi I:n rakennussuunnittelusta vastasivat Heikki Aitolan lisäksi Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo sekä Arkkitehtitoimisto Jaakko Tähtinen.
Kaukajärven rannan puoleista rinnettä myötäilevät pitkät tasakattoiset lamellikerrostalot, jotka edustavat 1960-luvun puhdaslinjaista modernismia. Talot on suunniteltu yksinkertaista kappalemaista muotoa korostaen, sillä parvekkeet ovat sisäänvedettyjä ja samassa linjassa ulkoseinän kanssa. Korttelit edustavat 1960-luvun alun ihanteiden mukaista avointa kaupunkirakennetta, ja asunnoista avautuu näkymiä järvimaisemaan. Järvikadun puolella katutilaa rajaavat autotallit, jotka myös kuuluvat maakunnallisen arvoalueen ydinalueeseen. Viereisiin taloyhtiöihin kuuluu täysin samanlaiset kadun varren autotallit, mikä kertoo alkuperäisen aluesuunnittelun yhtenäisyydestä.
Maakuntamuseolle on toimitettu Järvikatu 6:n autotallia koskeva kuntoselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Autotallin kuntotutkimus 23.12.2021). Selvityksessä esitettyjen tutkimustulosten perusteella pääosa rakennuksen kantavista ja maanvastaisista betonirakenteista on erittäin heikossa kunnossa. Korjauskelpoisen betonirakenteen laatuvaatimukset eivät täyty ja raudoitteissa on laajasti korroosiovaurioita, joten rakennusosat tulisi korjaamiseen sijaan uusia. Näin ollen autotallin saattamista alkuperäiseen asuunsa ja käyttökuntoon voidaan pitää uudisrakentamiseen verrattavana hankkeena.
Taloyhtiön saaman tarjouksen perusteella autotallin uudelleenrakentaminen on osoittautunut kustannuksiltaan ylivoimaiseksi. Tästä syystä taloyhtiö haluaisi purkaa rakennuksen ja toteuttaa tilalle avoparkin, jossa maatöyrästä vasten rakennettaisiin tukimuuri/seinämä, jonka edustalle pysäköitäisiin. Maakuntamuseolle toimitettujen piirustusten ja havainnekuvien mukaan tukimuuri olisi nykyistä autotallirakennusta matalampi ja keskiosastaan syvyyssuunnassa porrastettu. Alaosa maalattaisiin tummanharmaaksi ja yläosa valkoiseksi.
Maakuntamuseo toteaa, että autotallin huono kunto huomioiden sen purkaminen on mahdollista, joskin hyvin valitettavaa heikentäen rakennuskokonaisuuden alkuperäisyyttä. Autotallin korvaaminen tukimuurilla on mahdollista, mikäli rakenne suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti maakunnallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja katumaisemaan sovittaen. Tukimuuri on syytä toteuttaa suorana ja linjakkaana ilman porrastusta. Näin huomioidaan kerrostalojen ja autotallien pelkistetty ja suoraviivainen, vaakalinjainen massoittelu. Maakuntamuseo esittää lisäksi, että seinän väritys sovitetaan Järvikatu 6:n värimaailmaan maalaamalla sen alaosa punaruskealla.
Hankkeen piirustukset pyydetään toimittamaan rakennuslupavaiheessa maakuntamuseolle lausuntoa varten .
Jaa
Facebookissa