Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokianvirran pohjoisrannalla, rajoittuen etelässä Emäkoskeen, lännessä Kullaanvuoreen, pohjoisessa Haavistontien pohjoisreunaan ja idässä voimalaitoksen tonttiin. Kaava-alueella sijaitsevat 1950-luvulta lähtien useassa vaiheessa rakentunut Nokian paperitehdas, 1974 rakennettu tehtaan jätevedenpuhdistamo, näiden pohjoispuolinen, korkea, metsäinen Utolankallion soraharju, joka on käytössä virkistysalueena, sekä Haavistontie, joka noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Huittinen-Tyrvää-Tampere-tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on sijoittaa rannan teollisuusalueelle uusi jätevedenpuhdistamo ja päivittää Haavistontien eteläpuolisten alueiden käyttötarkoitusmerkintöjä sekä Haavistontien oikaisun tilavaraus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus, sekä selvitysaineistot) ja toteaa seuraavaa.

Paperitehtaan alueella on voimassa vuonna 2013 hyväksytty asemakaava, johon  liittyen alueella on tehty arkeologinen inventointi Nokia, Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventoint (Mikroliitti Oy, 2011) sekä rakennusinventointi Nokian paperitehtaan rakennusinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2012). Haavistontien eteläpuolisen Utolankallion alueen asemakaava puolestaan on vuodelta 1992. Sitä laadittaessa ei tiettävästi ole laadittu kulttuuriympäristöä tai maisemia koskevia selvityksiä, eikä kaavanmukaisen rakentamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön tai maisemiin ole arvioitu. Kaavaa onkin tästä syystä pidettävä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) näkökulmasta vähintäänkin näiltä osin vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Asemakaava ei ole toteutunut: Haavistontien eteläpuoli on yhä rakentamaton, eikä tien suoristusta ole tehty. Edellämainituista syistä johtuen kaavaratkaisua on syytä arvioida kriittisesti.

Uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamista varten käynnistetyn asemakaavahankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 22.10.2020 lähettämissään kommenteissa (diar. 642/2020) Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut esiin alueen kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvät arvot ja todennut niitä koskevat selvitykset riittäviksi. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta on kehotettu tiedustelemaan mm. mahdollista selvitystarvetta Museovirastolta. Kaavaselostuksen mukaan Museovirastoa on konsultoitu, eikä hankkeeseen liity selvitystarpeita vedenalaiseen arkeologiaan liittyen. Aloitusvaiheen jälkeen suunnittelualuetta on kuitenkin laajennettu merkittävästi pohjoiseen edellä mainituille Haavistontien eteläpuolisille alueille, mistä johtuen kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä tulee täydentää kaavan pohjoisosalla alla kuvatuin tavoin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei paperitehtaan alueelta ole vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kaavan laajennusalue ei kuitenkaan ole kuulunut vuoden 2011 inventointialueeseen eikä muihinkaan kaavaselostuksessa mainittuihin inventointeihin. Koska laajennusalueelle on osoitettu muuttuvaa maankäyttöä, tulee arkeologista inventointia täydentää kattamaan koko kaava-alue. Selvityksessä tulee erityisesti huomioida nykyisen Haavistontien linjaus, joka noudattelee jo keskiajalta periytyvää historiallisen Laidetien (Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) linjaa. Esimerkiksi Kuninkaan kartastossa tien eteläreunaan on merkitty välimatkapylväs. Inventoinnissa ja sen raportoinnissa on noudatettava Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Inventointiraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että lähes koko suunnittelualue on osa Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Museovirasto 2009) ja maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat maisemat/Pirkanmaan liitto, 2013). Kaikessa alueen maankäytössä on huolehdittava, että näiden alueiden arvot säilyvät. Molemmat alueet on merkitty myös vuonna 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Suunnittelualueen merkittävistä kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista johtuen yhdeksi asemakaavamuutoksen tavoitteista tulisikin merkitä näiden arvojen vaaliminen.

Toimivan teollisuuskiinteistön täydentäminen sijoittamalla uusi jätevedenpuhdistamo teollisuusrakennusten ja jo olemassa olevan jätevedenpuhdistamon väliin ei alustavasti arvioituna näyttäisi aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Sen sijaan Haavistontien suoristamisen ja sen eteläpuolisen Utolankallion eteläreunalle asti ulottuvan rakentamisen voidaan arvioida heikentävän merkittävästi sekä maakunnallisen maisema-alueen että historiallisen tielinjan arvoja.

Vuonna 2012 laadittu rakennetun ympäristön selvitys kattaa ainoastaan paperitehtaan tontin. Kaavan laajennusalueella ei kuitenkaan ole rakennuksia tai merkittäviä rakenteita lukuun ottamatta Haavistontien historiallista tielinjaa, joka tulee huomioiduksi pohjoisosan arkeologisen selvityksen yhteydessä, joten rakennetun ympäristön selvitys voidaan tulkita kaavan tavoitteisiin nähden riittäväksi. Vaikutustenarvioinnin tueksi on kuitenkin syytä laatia koko kaava-aluetta koskeva maisemaselvitys, jossa nostetaan esiin erityisen tärkeät kulttuuriympäristön kohteet, näkymät, arvioidaan muutosherkät alueet ja vastaavasti muutosta sietävät alueet. Selvityksen tulisi kattaa myös kaavan vaikutusalueet Haavistontien pohjoispuolella, Nokianvirran eteläpuolella sekä keskustan suunnalla. Sen avulla tulisi voida arvioida kaavan salliman maankäytön vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, RKY-alueeseen sekä maakunnalliseen maisema-alueeseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa kaavamerkintöihin, kun edellä mainitut, niiden arvioimiseksi välttämättömät selvitykset on tehty ja toimitettu arvioitaviksi. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo syytä mainita, että RKY-alue ja maakunnallinen maisema-alue tulee merkitä asemakaavakartalle selkeästi, maakuntakaavan kanssa yhtenevin aluerajauksin, sekä varustaa alueet asianmukaisin, arvojen säilyttämiseen tähtäävin kaavamääräyksin. Haavistontien oikaisun merkitys tulisi arvioida uudelleen ja etsiä uudelle kadulle vaihtoehtoisia, vähemmän historialliseen tiehen ja sen ympäristöön vaikuttavia vaihtoehtoja. 

Haavistontien historiallinen tielinja tulee merkitä kaavaan ja varustaa asianmukaisella, sen arvoja turvaavalla määräyksellä. Suunnittelualueen pohjoisosaan varattuja toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-18) saattaa olla tarpeen rajata pienemmiksi ja etäämmälle harjun reunalta, jotta niiden maisemavaikutus Nokianvirran ja teollisuusalueen suuntaan vähenee. Aiemmin tehdyn rakennetun ympäristön selvityksen perusteella paperitehtaan vanhimmat ja kaupunkikuvallisesti merkittävimmät 1950-luvun osat (neljä rakennusta) on suojeltu suojelumerkinnöin (sr-13) jo alueen aiemmassa kaavassa. Samat merkinnät on siirretty myös nyt lausunnon kohteena olevaan kaavaluonnokseen, mitä on pidettävä onnistuneena ratkaisuna.

Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on syytä täydentää uusien selvitysten ja kaava-alueen laajennuksen osalta. Siinä tulisi arvioida kaavan toteuttamisen vaikutukset mm. alueen todettuihin kulttuuriympäristön arvokohteisiin ja alueisiin. Kaavan vaikutustenarviointi tulee tehdä huolellisesti ja laatia riittävät havainneaineistot, joiden perusteella muuttuvan maankäytön vaikutuksia alueen arvoihin voidaan arvioida luotettavasti ja riittävällä tarkkuudella.

Edellä mainituilta osin kaavaluonnosta ja sen liiteaineistoja tulee vielä täydentää ja kehittää. Kaavaehdotus aineistoineen on toimitettava lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokianvirran pohjoisrannalla, rajoittuen etelässä Emäkoskeen, lännessä Kullaanvuoreen, pohjoisessa Haavistontien pohjoisreunaan ja idässä voimalaitoksen tonttiin. Kaava-alueella sijaitsevat 1950-luvulta lähtien useassa vaiheessa rakentunut Nokian paperitehdas, 1974 rakennettu tehtaan jätevedenpuhdistamo, näiden pohjoispuolinen, korkea, metsäinen Utolankallion soraharju, joka on käytössä virkistysalueena, sekä Haavistontie, joka noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Huittinen-Tyrvää-Tampere-tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on sijoittaa rannan teollisuusalueelle uusi jätevedenpuhdistamo ja päivittää Haavistontien eteläpuolisten alueiden käyttötarkoitusmerkintöjä sekä Haavistontien oikaisun tilavaraus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus, sekä selvitysaineistot) ja toteaa seuraavaa.

Paperitehtaan alueella on voimassa vuonna 2013 hyväksytty asemakaava, johon  liittyen alueella on tehty arkeologinen inventointi Nokia, Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventoint (Mikroliitti Oy, 2011) sekä rakennusinventointi Nokian paperitehtaan rakennusinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2012). Haavistontien eteläpuolisen Utolankallion alueen asemakaava puolestaan on vuodelta 1992. Sitä laadittaessa ei tiettävästi ole laadittu kulttuuriympäristöä tai maisemia koskevia selvityksiä, eikä kaavanmukaisen rakentamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön tai maisemiin ole arvioitu. Kaavaa onkin tästä syystä pidettävä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) näkökulmasta vähintäänkin näiltä osin vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Asemakaava ei ole toteutunut: Haavistontien eteläpuoli on yhä rakentamaton, eikä tien suoristusta ole tehty. Edellämainituista syistä johtuen kaavaratkaisua on syytä arvioida kriittisesti.

Uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamista varten käynnistetyn asemakaavahankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 22.10.2020 lähettämissään kommenteissa (diar. 642/2020) Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut esiin alueen kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvät arvot ja todennut niitä koskevat selvitykset riittäviksi. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta on kehotettu tiedustelemaan mm. mahdollista selvitystarvetta Museovirastolta. Kaavaselostuksen mukaan Museovirastoa on konsultoitu, eikä hankkeeseen liity selvitystarpeita vedenalaiseen arkeologiaan liittyen. Aloitusvaiheen jälkeen suunnittelualuetta on kuitenkin laajennettu merkittävästi pohjoiseen edellä mainituille Haavistontien eteläpuolisille alueille, mistä johtuen kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä tulee täydentää kaavan pohjoisosalla alla kuvatuin tavoin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei paperitehtaan alueelta ole vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kaavan laajennusalue ei kuitenkaan ole kuulunut vuoden 2011 inventointialueeseen eikä muihinkaan kaavaselostuksessa mainittuihin inventointeihin. Koska laajennusalueelle on osoitettu muuttuvaa maankäyttöä, tulee arkeologista inventointia täydentää kattamaan koko kaava-alue. Selvityksessä tulee erityisesti huomioida nykyisen Haavistontien linjaus, joka noudattelee jo keskiajalta periytyvää historiallisen Laidetien (Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) linjaa. Esimerkiksi Kuninkaan kartastossa tien eteläreunaan on merkitty välimatkapylväs. Inventoinnissa ja sen raportoinnissa on noudatettava Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Inventointiraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että lähes koko suunnittelualue on osa Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Museovirasto 2009) ja maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat maisemat/Pirkanmaan liitto, 2013). Kaikessa alueen maankäytössä on huolehdittava, että näiden alueiden arvot säilyvät. Molemmat alueet on merkitty myös vuonna 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Suunnittelualueen merkittävistä kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista johtuen yhdeksi asemakaavamuutoksen tavoitteista tulisikin merkitä näiden arvojen vaaliminen.

Toimivan teollisuuskiinteistön täydentäminen sijoittamalla uusi jätevedenpuhdistamo teollisuusrakennusten ja jo olemassa olevan jätevedenpuhdistamon väliin ei alustavasti arvioituna näyttäisi aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Sen sijaan Haavistontien suoristamisen ja sen eteläpuolisen Utolankallion eteläreunalle asti ulottuvan rakentamisen voidaan arvioida heikentävän merkittävästi sekä maakunnallisen maisema-alueen että historiallisen tielinjan arvoja.

Vuonna 2012 laadittu rakennetun ympäristön selvitys kattaa ainoastaan paperitehtaan tontin. Kaavan laajennusalueella ei kuitenkaan ole rakennuksia tai merkittäviä rakenteita lukuun ottamatta Haavistontien historiallista tielinjaa, joka tulee huomioiduksi pohjoisosan arkeologisen selvityksen yhteydessä, joten rakennetun ympäristön selvitys voidaan tulkita kaavan tavoitteisiin nähden riittäväksi. Vaikutustenarvioinnin tueksi on kuitenkin syytä laatia koko kaava-aluetta koskeva maisemaselvitys, jossa nostetaan esiin erityisen tärkeät kulttuuriympäristön kohteet, näkymät, arvioidaan muutosherkät alueet ja vastaavasti muutosta sietävät alueet. Selvityksen tulisi kattaa myös kaavan vaikutusalueet Haavistontien pohjoispuolella, Nokianvirran eteläpuolella sekä keskustan suunnalla. Sen avulla tulisi voida arvioida kaavan salliman maankäytön vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, RKY-alueeseen sekä maakunnalliseen maisema-alueeseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa kaavamerkintöihin, kun edellä mainitut, niiden arvioimiseksi välttämättömät selvitykset on tehty ja toimitettu arvioitaviksi. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo syytä mainita, että RKY-alue ja maakunnallinen maisema-alue tulee merkitä asemakaavakartalle selkeästi, maakuntakaavan kanssa yhtenevin aluerajauksin, sekä varustaa alueet asianmukaisin, arvojen säilyttämiseen tähtäävin kaavamääräyksin. Haavistontien oikaisun merkitys tulisi arvioida uudelleen ja etsiä uudelle kadulle vaihtoehtoisia, vähemmän historialliseen tiehen ja sen ympäristöön vaikuttavia vaihtoehtoja. 

Haavistontien historiallinen tielinja tulee merkitä kaavaan ja varustaa asianmukaisella, sen arvoja turvaavalla määräyksellä. Suunnittelualueen pohjoisosaan varattuja toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-18) saattaa olla tarpeen rajata pienemmiksi ja etäämmälle harjun reunalta, jotta niiden maisemavaikutus Nokianvirran ja teollisuusalueen suuntaan vähenee. Aiemmin tehdyn rakennetun ympäristön selvityksen perusteella paperitehtaan vanhimmat ja kaupunkikuvallisesti merkittävimmät 1950-luvun osat (neljä rakennusta) on suojeltu suojelumerkinnöin (sr-13) jo alueen aiemmassa kaavassa. Samat merkinnät on siirretty myös nyt lausunnon kohteena olevaan kaavaluonnokseen, mitä on pidettävä onnistuneena ratkaisuna.

Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on syytä täydentää uusien selvitysten ja kaava-alueen laajennuksen osalta. Siinä tulisi arvioida kaavan toteuttamisen vaikutukset mm. alueen todettuihin kulttuuriympäristön arvokohteisiin ja alueisiin. Kaavan vaikutustenarviointi tulee tehdä huolellisesti ja laatia riittävät havainneaineistot, joiden perusteella muuttuvan maankäytön vaikutuksia alueen arvoihin voidaan arvioida luotettavasti ja riittävällä tarkkuudella.

Edellä mainituilta osin kaavaluonnosta ja sen liiteaineistoja tulee vielä täydentää ja kehittää. Kaavaehdotus aineistoineen on toimitettava lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.