Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta.  Ojakadun kolmio muodostuu Ojakatua, Aleksanterinkatua ja Rongankatua reunustavista, kaksikerroksisista, E. A. Liuhan 1926 suunnittelemista klassistisista asuinrakennuksista. Kiinteistö on osa Juhannuskylän maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu sen ydinalueisiin osana Ojakadun varren kokonaisuutta. Ojakadun kolmio on myös osa Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä tunnistettua Juhannuskylän ja Rongankadun arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu arvoalueen tärkeisiin kohteisiin. Kiinteistö on inventoitu Tampereen kantakaupungin rakennettu kulttuuriympäristö 1998 -selvitykseen, jolloin sillä on todettu olevan rakennustaiteellista ja maisemalista arvoa. Kiinteistön asuinrakennukset on suojeltu vuonna 1997 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-9, joka toteaa mm. seuraavaa: ”Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla.” 

Hankkeen tavoitteena on muuttaa kiinteistön kadunpuoleiset, porraskäytäviin johtavat, nykyään kaksilehtiset ulko-ovet yksilehtisiksi. Muutosta perustellaan puolikkaiden oviaukkojen kapeudella. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ojakadun kolmio on osa Juhannuskylän arvoaluetta ja kiinteistöllä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa edustavana esimerkkinä 1900-luvun alkupuolen asuinrakentamisesta. Rakennukset ovat säilyttäneet ominaispiirteensä hyvin, ja ne muodostavat vahvan, kertovan kokonaisuuden. Rakennusten edustama klassismi on yksinkertaista. Katujulkisivut koostuvat tasaisesti rytmittyvistä, vertikaalilinjaa hillitysti korostavista ikkuna-aukoista, korostetusta kerroslistasta sekä sisäänkäynneistä, joihin keskittyy julkisivun koristeellisin detaljiikka. Sisäänkäyntiä rajaavat pylväsaihe ja katos, jonka päällä on porrashuoneen ikkuna. Ovet ja porrashuoneen ikkuna ovat molemmat symmetrisesti kaksijakoisia, ja ikkunoissa sekä ovilaseissa on ristikot. Symmetrinen kahtiajako ilmenee myös rakennusten muissa ikkunajaotuksissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennusten alkuperäisillä oviaukoilla on korostunut merkitys rakennusten arkkitehtuurille eikä niiden ulkoasua tulisi muuttaa. Symmetrinen kaksijakoisuus on leimaa-antavaa koko julkisivulle. Asemakaavan suojelumerkinnän mukaan ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavasta syystä, ja sama periaate sopii myös ulko-oviin. Kun oviaukon toinen puolikas kuitenkin on tarvittaessa avattavissa, ovipuolikkaan kapeutta ei voida pitää pakottavana syynä ovimallin muuttamiseen. Maakuntamuseo ei puolla hakemusta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta.  Ojakadun kolmio muodostuu Ojakatua, Aleksanterinkatua ja Rongankatua reunustavista, kaksikerroksisista, E. A. Liuhan 1926 suunnittelemista klassistisista asuinrakennuksista. Kiinteistö on osa Juhannuskylän maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu sen ydinalueisiin osana Ojakadun varren kokonaisuutta. Ojakadun kolmio on myös osa Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä tunnistettua Juhannuskylän ja Rongankadun arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu arvoalueen tärkeisiin kohteisiin. Kiinteistö on inventoitu Tampereen kantakaupungin rakennettu kulttuuriympäristö 1998 -selvitykseen, jolloin sillä on todettu olevan rakennustaiteellista ja maisemalista arvoa. Kiinteistön asuinrakennukset on suojeltu vuonna 1997 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-9, joka toteaa mm. seuraavaa: ”Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla.” 

Hankkeen tavoitteena on muuttaa kiinteistön kadunpuoleiset, porraskäytäviin johtavat, nykyään kaksilehtiset ulko-ovet yksilehtisiksi. Muutosta perustellaan puolikkaiden oviaukkojen kapeudella. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ojakadun kolmio on osa Juhannuskylän arvoaluetta ja kiinteistöllä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa edustavana esimerkkinä 1900-luvun alkupuolen asuinrakentamisesta. Rakennukset ovat säilyttäneet ominaispiirteensä hyvin, ja ne muodostavat vahvan, kertovan kokonaisuuden. Rakennusten edustama klassismi on yksinkertaista. Katujulkisivut koostuvat tasaisesti rytmittyvistä, vertikaalilinjaa hillitysti korostavista ikkuna-aukoista, korostetusta kerroslistasta sekä sisäänkäynneistä, joihin keskittyy julkisivun koristeellisin detaljiikka. Sisäänkäyntiä rajaavat pylväsaihe ja katos, jonka päällä on porrashuoneen ikkuna. Ovet ja porrashuoneen ikkuna ovat molemmat symmetrisesti kaksijakoisia, ja ikkunoissa sekä ovilaseissa on ristikot. Symmetrinen kahtiajako ilmenee myös rakennusten muissa ikkunajaotuksissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennusten alkuperäisillä oviaukoilla on korostunut merkitys rakennusten arkkitehtuurille eikä niiden ulkoasua tulisi muuttaa. Symmetrinen kaksijakoisuus on leimaa-antavaa koko julkisivulle. Asemakaavan suojelumerkinnän mukaan ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavasta syystä, ja sama periaate sopii myös ulko-oviin. Kun oviaukon toinen puolikas kuitenkin on tarvittaessa avattavissa, ovipuolikkaan kapeutta ei voida pitää pakottavana syynä ovimallin muuttamiseen. Maakuntamuseo ei puolla hakemusta.