Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sarvis oy:n tehdasalue on perustettu Hatanpäälle 1921. Sarviksen historia liittyy sekä muoviteollisuuden syntyyn että Tampereen tehdasalueiden levittäytymiseen vesivoimaa tarjonneen Tammerkosken reunoilta hyvien kulkuyhteyksien varrelle ratavarsiin ja järvien rannoille. Sarviksesta kehittyi Suomen suurin muovitehdas ja sen tehdasalueesta kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä osa Hatanpään teollista ympäristöä. Sarviksen nykyinen piippu rakennettiin uuden kattilahuoneen yhteyteen 1942. Piippu on varustettu vanteilla ja hatulla 1974 ja kunnostettu todennäköisesti viimeksi 1991. Tämän jälkeen piippuun on asennettu erilaisia suojauksia: piipun yläpää on verkotettu ja varustettu suojaustelineillä noin 20 metrin matkalta.

Tampereen teollisilla piipuilla on erityinen kaupunkikuvallinen merkitys Suomen ensimmäisen teollisuuskaupungin siluetissa, ja ne kuuluvat Tampereen arvokkaimpien teollisuusrakennusten kokonaisuuksiin. Niistä on laadittu 1991 asiaa käsitelleen työryhmän raportti [kursiivi: Tampereen tehtaanpiiput]. Raportissa piippuja on jaoteltu erilaisiin luokkiin. Sarviksen piippu kuuluu ryhmään ”muut teollisuushistorian kannalta merkittävät piiput”, joka sisältää Tampereen teollisuushistorian merkittävien teollisuuslaitosten piippuja, joilla on pitkä historiallinen tausta ja joiden merkitys on yhtä suuri kuin Tammerkosken varren symbolipiipuilla. Sarviksen piipulla todetaan vielä erikseen olevan merkittävä asema kaupunkikuvassa. Piippu on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-5: ”Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa”.

Sarviksen piipusta on laadittu asianmukainen kuntoselvitys ja kunnostussuunnitelma. Niiden perusteella muun muassa piipun ilmanvaihtoa tulee parantaa ja muurausta paikata ja uusia. Samassa yhteydessä piipun turvallisuutta pyritään parantamaan verkottamalla ja asentamalla piipun puoliväliin putoamisenestoverkko sekä lisäämällä piipun päähän kaiteet ja salamanvangitsija. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että edellä mainitut toimenpiteet ovat mahdollisia. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu tutkittavaksi myös mahdollisuuksia piipun huoltovälin pidentämiseen mm. piipun lämmittämisellä. Tätä selvitystyötä maakuntamuseo pitää erittäin kiinnostavana.

Kunnostushankkeen yhteydessä on kuitenkin harkittu myös piipun yläosan huonokuntoisimman 7 metrin osuuden purkamista kokonaan. Tätä Pirkanmaan maakuntamuseo ei näe mahdollisena ratkaisuna. Lyhentäminen muuttaisi kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävän piipun siroa ja pitkää hahmoa. Lisäksi toimenpide todennäköisesti vain siirtäisi piipun erityistä kunnostusta vaativan osuuden tulevaisuudessa 7 metriä alemmas. Lyhentäminen ei ole hyväksyttävä ratkaisu Tampereen merkittävimpiin piippuihin ja maamerkkeihin lukeutuvalle Sarviksen piipulle, vaan piippu tulee kunnostaa ja tarvittaessa rakentaa uudelleen nykyistä hahmoaan vastaavana.