Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa sijaitsevan Tahmelan päiväkodin kulttuurihistoriallisista arvoista ja kunnostettavuudesta. Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia, laajoja peruskorjaustarpeita sekä laajennustarpeita, joiden vuoksi harkitaan rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella.
Päiväkoti sijaitsee Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajauksen ulkopuolella. Alueella on voimassa vuonna 1982 hyväksytty asemakaava, jossa päiväkodin tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Alueen asemakaava on suunniteltu uudistettavaksi Pispalan asemakaavoituksen kolmannessa vaiheessa, jota varten alueella on tehty rakennusinventointi vuonna 2012. Julkisivuihin kohdistuneen inventoinnin perusteella Tahmelan päiväkotirakennuksella on todettu olevan arkkitehtonista, sivistyshistoriallista ja maisemallista arvoa.
Rakennuksesta on myös vuonna 2021 laadittu tarkempi rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy). Sen perusteella rakennus on melko tavanomainen 1960-luvun alun päiväkoti, jonka arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot ovat heikentyneet 2000-luvun alun laajan peruskorjauksen ja laajennuksen myötä. Erityisesti sisätilojen pintamateriaalit on laajasti uusittu ja tilanjakoa muutettu. Inventoinnin ja rakennushistoriaselvityksen tiedoista poiketen rakennuksen alkuperäiset vuoden 1961 rakennuslupakuvat näyttäisi signeeranneen arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Alkujaan rakennuksessa on toiminut lastenseimi ja neuvola. Neuvolatoiminnan päätyttyä 1970-luvulla tilat on otettu kokonaan päiväkotikäyttöön. Alueelle poikkeuksellisen tasaisella tontilla sijaitsevan päiväkodin lähiympäristössä on enimmäkseen 1980-luvun rakennuskantaa, rivi- ja paritaloja.
Maakuntamuseolle on toimitettu Tahmelan päiväkotia koskien seuraavat kuntoselvitykset: AHA-kartoitus (29.6.2016 ISS Proko Oy, Kiinteistöjen käytönohjaus), Kuntotutkimus (8.2.2017, Raksystems), Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (7.12.2018, A-insinöörit) sekä Sisäilmasto-ongelman merkityksen arviointi 2 (muistio 25.10.2021). Selvitysten perusteella rakennuksessa on useita rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä, myöhemmin kosteusteknisesti huonosti toimiviksi osoittautuneita rakenneratkaisuja, kuten niin sanottu valesokkelirakenne, betonilaatan sisään ulottuvat puurakenteiset väliseinät sekä ilman riittävää tuuletusta toteutettu ulkoseinän tiiliverhous.
Lisäksi selvityksistä käy ilmi joitakin peruskorjauksen ja laajennusten yhteydessä tehtyjä rakennusvirheitä, jotka ovat entisestään lisänneet riskiä rakenteiden vaurioitumiselle ja epäpuhtauksien kulkeutumiselle rakenteista sisäilmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhojen ulkoseinien jättäminen väliseiniksi laajennuksen yhteydessä, asennustavaltaan sekä läpivientien osalta epätiiviit höyrynsulut, avoimet mineraalivillalähteet kattojen alaslaskuissa, puutteellisesti asennetut sokkelin vesieristeet ja alapohjien vesieristeen puuttuminen uusittujen viemärilinjojen kohdalla. Toimenpidetarpeet kohdistuvat laajasti sekä rakennuksen alapohjaan, ulkoseiniin että yläpohjaan. Laajennusten ja korjausten myötä rakennuksessa on lukuisia erilaisia rakennetyyppejä ja niiden liittymiä, mikä osaltaan tekee onnistuneen korjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta erityisen haastavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen korjaaminen rakenteita ja materiaaleja uusimalla sekä asianmukaisesti tiivistämällä on mahdollista, mutta kokonaisuutena arvioiden vaadittavat toimenpiteet ovat laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat pitkälti sitoutuneet, siihen miten ja millaisista materiaaleista rakennus on rakennettu. Tutkimuksessa osoitettujen vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta Tahmelan päiväkodin purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa sijaitsevan Tahmelan päiväkodin kulttuurihistoriallisista arvoista ja kunnostettavuudesta. Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia, laajoja peruskorjaustarpeita sekä laajennustarpeita, joiden vuoksi harkitaan rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella.
Päiväkoti sijaitsee Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajauksen ulkopuolella. Alueella on voimassa vuonna 1982 hyväksytty asemakaava, jossa päiväkodin tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Alueen asemakaava on suunniteltu uudistettavaksi Pispalan asemakaavoituksen kolmannessa vaiheessa, jota varten alueella on tehty rakennusinventointi vuonna 2012. Julkisivuihin kohdistuneen inventoinnin perusteella Tahmelan päiväkotirakennuksella on todettu olevan arkkitehtonista, sivistyshistoriallista ja maisemallista arvoa.
Rakennuksesta on myös vuonna 2021 laadittu tarkempi rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy). Sen perusteella rakennus on melko tavanomainen 1960-luvun alun päiväkoti, jonka arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot ovat heikentyneet 2000-luvun alun laajan peruskorjauksen ja laajennuksen myötä. Erityisesti sisätilojen pintamateriaalit on laajasti uusittu ja tilanjakoa muutettu. Inventoinnin ja rakennushistoriaselvityksen tiedoista poiketen rakennuksen alkuperäiset vuoden 1961 rakennuslupakuvat näyttäisi signeeranneen arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Alkujaan rakennuksessa on toiminut lastenseimi ja neuvola. Neuvolatoiminnan päätyttyä 1970-luvulla tilat on otettu kokonaan päiväkotikäyttöön. Alueelle poikkeuksellisen tasaisella tontilla sijaitsevan päiväkodin lähiympäristössä on enimmäkseen 1980-luvun rakennuskantaa, rivi- ja paritaloja.
Maakuntamuseolle on toimitettu Tahmelan päiväkotia koskien seuraavat kuntoselvitykset: AHA-kartoitus (29.6.2016 ISS Proko Oy, Kiinteistöjen käytönohjaus), Kuntotutkimus (8.2.2017, Raksystems), Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (7.12.2018, A-insinöörit) sekä Sisäilmasto-ongelman merkityksen arviointi 2 (muistio 25.10.2021). Selvitysten perusteella rakennuksessa on useita rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä, myöhemmin kosteusteknisesti huonosti toimiviksi osoittautuneita rakenneratkaisuja, kuten niin sanottu valesokkelirakenne, betonilaatan sisään ulottuvat puurakenteiset väliseinät sekä ilman riittävää tuuletusta toteutettu ulkoseinän tiiliverhous.
Lisäksi selvityksistä käy ilmi joitakin peruskorjauksen ja laajennusten yhteydessä tehtyjä rakennusvirheitä, jotka ovat entisestään lisänneet riskiä rakenteiden vaurioitumiselle ja epäpuhtauksien kulkeutumiselle rakenteista sisäilmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhojen ulkoseinien jättäminen väliseiniksi laajennuksen yhteydessä, asennustavaltaan sekä läpivientien osalta epätiiviit höyrynsulut, avoimet mineraalivillalähteet kattojen alaslaskuissa, puutteellisesti asennetut sokkelin vesieristeet ja alapohjien vesieristeen puuttuminen uusittujen viemärilinjojen kohdalla. Toimenpidetarpeet kohdistuvat laajasti sekä rakennuksen alapohjaan, ulkoseiniin että yläpohjaan. Laajennusten ja korjausten myötä rakennuksessa on lukuisia erilaisia rakennetyyppejä ja niiden liittymiä, mikä osaltaan tekee onnistuneen korjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta erityisen haastavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen korjaaminen rakenteita ja materiaaleja uusimalla sekä asianmukaisesti tiivistämällä on mahdollista, mutta kokonaisuutena arvioiden vaadittavat toimenpiteet ovat laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat pitkälti sitoutuneet, siihen miten ja millaisista materiaaleista rakennus on rakennettu. Tutkimuksessa osoitettujen vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta Tahmelan päiväkodin purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.