Rikalan kanavahanke on määritelty valtakunnallisesti arvookaaksi muinaisjäännöskohteeksi. Hulauden vesialueen kunnostusyhdistys ry:n toimesta sille on laadittu kunnostussuunnitelma, jonka toteuttaja on Lempäälän kunta. Kunnostushankkeen tavoitteena on järvien tilan parantaminen johtamalla vettä kanavan kautta Vanajaveden korteselältä Rikalanjärveen. Pirkanmaan maakuntamuseo on kunnostushanketta koskevassa lausunnossa edellyttänyt tekemään muinaisjäännösalueelle hoitosuunnitelman, jolla huolehditaan kulttuuriympäristön tilasta jatkossa.

Muinaisjäännöksenä Rikalan kanavahanke on ainutlaatuinen. Kyseessä on keskeeräiseksi jäänyt kanavatyömaa, jota on rakennettu aktiivisesti 1770-1780-luvuilla. Kanavan rakentamisen keskeydyttyä siihen liittyvät materiaalit on ilmeisesti kuljetettu pois ja väliaikaiset rakennukset purettu. Itse kanavakaivanto ja siihen liittyvä louhos Rikalanjärven ranassa on saanut noin 230 vuoden ajan kehittyä pääosin luonnontilaisena lukuunottamatta kanavakaivannon ylittävien maanteiden ja rautateiden ympäristöjä. Muinaisjäännöslaueen lähiympäristö on suunnitelualueella koko ajan ollut peltoa ja niittyä, ja on tälläkin hetkellä viljelyksessä.

2002 inventoinit, Timo Jussila / Mikroliitti Oy.

2007 inventointi, Juha Ruohonen ja Teemu Tiainen.

2013 arkeologinen valvonta Kirsi Luoto/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy.

Rikalan kanavan muinaisjäännösalueen hoidon ensisijaisena tavoitteena on muinaisjäännöksen säilyttäminen ja sen kunnostustyön tulosten turvaaminen. Suunnitelmassa esitettävät keskeiset toimenpiteet ovat eroosiosuojaus maanvieremille alttiilla alueilla sekä kasvillisuuden käsittely (niitto ja raivaus). Suunittelualue on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joille on jäljessö määritelty yksityiskohtaiset hoitotavoitteet ja -menetelmät. Myös niiden muinaisjäännösrakenteet sekä tilanne ennen hoidon aloittamista on kuvailtu samassa yhteydessä.

Hoidon toteutuksessa on erityisesti huomioitava, että ellei toisin mainita kaikki kaadetut puut, raivatut vesat, niitetty heinä ja muu kasvijäte on kuljetettava pois muinaisjäännösalueelta muualla hävitettäväksi, samoin alueelta kerätyt roskat ja ruopattu maa-aines. Palava aines voidaan esimerkiksi polttaa viereisellä pellolla muinaisjäännösalueen ulkopuolella maanomistajan luvalla.