rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin jaosta huolimatta vierekkäiset kiinteistöt on inventoitu yhtenä kohteena, sillä ne muodostavat osittain ehjän pihapiirin.

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin 1920-luvun alusta ja säilyttänyt muutoksista huolimatta hyvin alkuperäisen muotonsa. Sen ilme on kerroksellinen sekoitus 1920-luvun, 1930-luvun ja 1950-luvun piirteitä. Vaatimaton 1930-50-luvuilla rakennettu piharakennus on osa vanhan pihapiirin kokonaisuutta ja säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussa. Kohteen eteläpuolen pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Kohteen arvoa laskee sen pirstoutuminen kahden kiinteistön alueelle. Mikäli kiinteistöjen rajat muutetaan mukailemaan alkuperäistä tonttijakoa, tulee Hirvikatu 10 kiinteistön arvoluokitus muuttaa luokkaan I.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Vuodesta 2006 kiinteistöissä toiminut Nykytaiteenkeskus Hirvitalo toimii kohtaamispaikkana ja yhteisöllisenä kulttuuritilana.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hirvikadun ja Tahmelankadun kulmauksessa sijaitsevalla vanhalla pihapiirillä rakennuksineen on suurehko merkitys vilkkaasti liikennöityjen katujen katumaisemissa.

Hirvikadun, Tahmelankadun ja Tahmelan viertotien kulmauksessa sijaitseva kookas kahdesta kiinteistöstä muodostuva kohde, jonka eteläosassa todennäköisesti 1920-luvun alussa rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä 1930-50-luvuilla rakennettu puurakenteinen piharakennus.

Tontti on alkujaan ollut pitkä kapea suorakaide, jonka lyhyt pääty on rajautunut Hirvikatuun. Tontille on 1920-luvun alussa rakennettu nykyinen asuinrakennus ja 1930-50-luvuilla piharakennus. Suullisen perimätiedon mukaan talossa on pitkään asunut maalarimestari Grönlund vaimonsa ja kolmen lapsen kanssa. Mies tunnettiin Tahmelassa myös nimellä "Suti-Pena". Alkuperäisestä tontista on lohkottu 1960-70-luvuilla osia lounaisreunasta Tahmelankadun jatkon rakentamista varten ja kaakkoissivusta Hirvikadun leventämistä varten. Kiinteistö siirtyi 1980-90-luvuilla kaupungille ja se oli pitkään vuokrattuna. Tampereen kaupunki suunnitteli 1990-luvulla asuinrakennuksen purkamista, jolloin myös tonttijako muutettiin nykyiseen muotoon. rakennukset ovat kuitenkin toistaiseksi säilyneet ja vuodesta 2006 paikalla on toiminut nykytaiteenkeskus Hirvitalo. Keskus tarjoaa työtiloja ja järjestää erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin hajanaista rakennuskantaa: muutamia 1900-luvun alkupuolen säilyneitä rakennuksia, uudehko omakotitalo, 1980-90-luvun rivitaloja, 1960-luvun entinen liikerakennus (Pispalan kirjasto) ja Tahmelan 1980-90-luvun taitteessa rakennettu liikekeskus. Katualueet ovat vilkkaasti liikennöityjä, osa alueen pääliikenneväylää.

Kahdesta kiinteistöstä muodostuva kohde jakautuu selvästi kahteen osaan, jotka eivät noudata nykyisiä kiinteistön rajoja:

Pensasaitojen rajaama eteläpuoli on entinen Hirvikatu 10 asuirakennuksen pihapiiri, johon on kuulunut piharakennuksen lisäksi kaunis puutarhapiha. Pihassa on yhä nykytaiteenkeskuksen hoitama kasvimaa, vanhoja omenapuita, marjapensaita ja muutamia perennoja. Polut ovat maapintaisia, osin luonnonkivillä kivettyjä. Vanha pihapiiri on säilyttänyt erinomaisesti perinteisen ilmeensä.

Pohjoispuoli on pusikoitunutta lehtipuutaimikkoa, jossa kasvaa joukossa yhä muutamia puutarhakasveja, kuten sireeniä. Alueen keskiosassa on täytetty kaivo. Pohjoiskulmassa on ollut talo ja piharakennus, jotka on purettu suunnitellun Valtakunnantien linjauksen ja/tai Tahmelan viertotien leventämisen alta.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Kohteen eteläosan asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Kiinteistöjen eteläosan asuin- ja piharakennuksen sekä pihan muodostaman pihapiirin aseman säilyminen Hirvikadun ja Tahmelankadun katumaisemissa.

Lisäksi: Hirvikatu 10 asuin- ja piharakennuksen sekä puutarhan muodostama pihapiiri tulisi erottaa omaksi tontikseen alkuperäistä tonttirajaa mukaillen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 1.6.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 7.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Hirvitalon nykytaiteenkeskuksen toimijat.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa ja Tahmelassa asuneet henkilöt, Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela -tilaisuus Pispalan kirjastolla 22.8.2012.