Pirkanmaan maakuntamuseo on Santalahden asemakaavaluonnoksista (kaava nro 8048) 31.8.2012 antamassaan lausunnossa (Diar. 258/2012) informoinut kaavoittajaa kaava-aluetta koskevasta yleisöilmoituksesta, joka koskee Rantatie 34:ssä sijaitsevia betonirakenteita (837-221-1225-4). Käytöstä jääneistä rakenteista on ilmoitettu maakuntamuseolle kaava-alueella tehdyn arkeologisen inventoinnin (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) jälkeen. Tehtyään paikalla maastotarkastuksen marraskuussa 2012 museo toteaa seu-raavaa.
Kiinteistöllä ollut palanut asuinrakennus on purettu vuonna 2011. Rakennuksesta oli tarkastusajankohtana jäljellä laajahkolla alalla raivaamatonta purkujätettä ja perustuksia. Niiden vierustoilla ja varsinkin lounaispuolella oli havaittavissa useita betonista ja kivestä rakennettuja penkereitä ja rakennuksen jäännöksiä. Tontilla on lähihistorian aikana sijainnut pienteolliseen toimintaan liittyviä rakennuksia. Yleisöilmoitus koski lisäksi vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheeseen liittyvää tarinaa ja muistikirjamerkintöjä, joiden perusteella punaisen osapuolen miehiä on piileskellyt maanalaisessa suojassa Santalahden alueella näillä paikoin. Piilopaikan sijaintia ei tunneta, mutta on pidetty mahdollisena sen sijainneen Rantatie 34:n tontilla. Koska rakenteet ja tarina saattavat viitata alueella sijaitsevaan ennestään tuntemattomaan kiinteään muinaisjäännökseen (esim. betonirakenteinen I maailmansodan aikainen puolustusvarustus), maakuntamuseo teki virkatyönä maastotarkastuksen, jossa rakenteet dokumen-toitiin.
Tarkastustuloksen perusteella museo toteaa, että kiinteistön pihassa havaitut ra-kenteet eivät ole muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muutoin suojeltavia rakenteita vaan ne liittyvät oletettavasti tontilla lähihistorian aikana harjoitettuun pienteollisuuteen ja asutukseen. Niitä ei merkitä asemakaavaan eikä alueelle suunnitellulle uudisrakentamiselle ole tästä syystä sinänsä estettä. Koska puretun rakennuksen perustukset jatkuvat syvälle maahan ja rakennuksen kellariala on purkujätteen peitossa, kellarirakenteita ei ollut mahdollista tarkastaa ja selvittää, sijaitseeko rakennuksen alla betonibunkkeria tai vastaavaa.
Tästä syystä kyseiseen tonttiin tulee asemakaavassa liittää määräys, jossa tode-taan, että museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus valvoa uudisrakennuksen perustusten kaivamista. Virkatyönä tehtävän valvonnan toteutuksesta tulee sopia hyvissä ajoin maakuntamuseon kanssa. Mikäli valvontatutkimuksessa havaitaan kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia toimenpiteitä varten (muinaismuistolaki 14 §). Mikäli paikalla tarvitaan muita arkeologisia tutkimuksia, niiden ajankohta arvioidaan erikseen ja yleisessä ja suurehkossa yksityisessä työhankkeessa tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja (MML 15 §). Edeltävät tiedot tulee lisätä kaavaselostukseen.