Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Keskisen tilakeskukseen kuuluvat päärakennus, navetta, vaja, puimala sekä viljamakasiini. Kohde on todettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa, ja siitä on laadittu asianmukainen asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi (Anna Lyyra-Seppänen, 2014). Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari tekivät kohteeseen maastotarkastuksen 2.10.2015, jolloin perehdyttiin silmämääräisesti päärakennukseen ja sen kuntoon.

Keskinen kuuluu Hauroisten kylän kantatiloihin, ja se mainitaan jo varhaisimmassa vuoden 1540 maakirjassa. Vuodesta 1618 lähtien Keskinen oli Nokian eri kartanoiden rälssitilana, eli tila maksoi veronsa kruunun sijasta kyseiselle kartanolle. Tilakeskus itsessään jatkoi olemassaoloaan kuten muutkin tilat. 1770-luvulla alueella saatiin päätökseen isojako, jonka seurauksena Keskisen tilakeskus siirtyi nykyiselle paikalleen. Nokia-yhtiö osti Nokian kartanon 1871 tuottaakseen ravintoa työväelleen, ja samalla myös Keskinen päätyi Nokia-yhtymän vaikutuksen alaisuuteen. Tilakeskuksen nykyinen rakennuskanta on 1900-luvun taitteesta ja rakennettu Nokia-yhtiön maataloustoimintaa varten. Päärakennuksessa asui yhtiön maataloustyöntekijöitä. Modernisoitumisen myötä yhtiön omalle maataloustuotannolle ei enää ollut tarvetta, joten Keskinen siirtyi yksityisomistukseen 1948. Viimeiset 15 vuotta Keskinen on ollut satunnaisessa kesäkäytössä. Silmämääräisesti tarkasteltuna päärakennuksessa ei kuitenkaan havaittu normaalista rakennuksen kunnossapidosta poikkeavia kunnostustarpeita.

Keskisen tilasta laaditun selvityksen mukaan tilakeskuksella kokonaisuudessaan on erityistä arvoa 1900-luvun alun tyypillisenä, hyvin säilyneenä maatilan pihapiirin kokonaisuutena, alueen maataloushistorian ja maisemakehityksen ilmentäjänä ja osana Nokia-yhtymän historiaa sekä lähialueen maamerkkinä ja ajallisen kerrostuneisuuden luojana. Keskisen rakennukset on arvotettu seuraavasti: Päärakennuksella, navetalla ja makasiinilla on todettu olevan vahvimmat arvoperusteet. Ne ovat historiallisesti arvokkaita, tilakeskuksen kannalta keskeisimpiä rakennuksia muodostaen rakennushistoriallisesti kertovan ja ehyen kokonaisuuden. Niiden maisemallinen asema on näkyvä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kyseiset rakennukset tulee säilyttää ja kiinteistön tuleva maankäyttö sovittaa kyseisten rakennusten arvoihin. Selvityksen perusteella vajalla on arvoa osana Keskisen tilan kokonaisuutta. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen säilymisen mahdollisuus olisi hyvä huomioida alueen jatkosuunnittelussa. Puimalan arvot ovat muuta rakennuskantaa vähäisempiä eikä sen huomioiminen alueen tulevassa asemakaavassa ole välttämätöntä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Keskisen päärakennus, navetta ja makasiini tulee varustaa tulevassa asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin, joka toteaa rakennusten kulttuurihistorialliset arvot, kieltä rakennusten purkamisen ja ohjaa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen kunnostus ja muutostöiden yhteydessä. Lisäksi tulisi miettiä kaavan keinoja ohjata alueen maankäytön muutoksia siten, että vanhojen rakennusten muodostama kokonaisuus säilyttäisi tilakeskuksen luonteensa ja että vaja olisi mahdollista säilyttää osana Keskisen kokonaisuutta. Maakuntamuseo toteaa, että Keskisen lähiympäristö kestää myös uudisrakentamista, mikäli sen suunnittelun lähtökohtana on alueen kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen.

Keskisen tilakeskuksen alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity tutkimustarvetta arkeologisen perinnön osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Keskisen tilakeskukseen kuuluvat päärakennus, navetta, vaja, puimala sekä viljamakasiini. Kohde on todettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa, ja siitä on laadittu asianmukainen asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi (Anna Lyyra-Seppänen, 2014). Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari tekivät kohteeseen maastotarkastuksen 2.10.2015, jolloin perehdyttiin silmämääräisesti päärakennukseen ja sen kuntoon.Keskinen kuuluu Hauroisten kylän kantatiloihin, ja se mainitaan jo varhaisimmassa vuoden 1540 maakirjassa. Vuodesta 1618 lähtien Keskinen oli Nokian eri kartanoiden rälssitilana, eli tila maksoi veronsa kruunun sijasta kyseiselle kartanolle. Tilakeskus itsessään jatkoi olemassaoloaan kuten muutkin tilat. 1770-luvulla alueella saatiin päätökseen isojako, jonka seurauksena Keskisen tilakeskus siirtyi nykyiselle paikalleen. Nokia-yhtiö osti Nokian kartanon 1871 tuottaakseen ravintoa työväelleen, ja samalla myös Keskinen päätyi Nokia-yhtymän vaikutuksen alaisuuteen. Tilakeskuksen nykyinen rakennuskanta on 1900-luvun taitteesta ja rakennettu Nokia-yhtiön maataloustoimintaa varten. Päärakennuksessa asui yhtiön maataloustyöntekijöitä. Modernisoitumisen myötä yhtiön omalle maataloustuotannolle ei enää ollut tarvetta, joten Keskinen siirtyi yksityisomistukseen 1948. Viimeiset 15 vuotta Keskinen on ollut satunnaisessa kesäkäytössä. Silmämääräisesti tarkasteltuna päärakennuksessa ei kuitenkaan havaittu normaalista rakennuksen kunnossapidosta poikkeavia kunnostustarpeita.Keskisen tilasta laaditun selvityksen mukaan tilakeskuksella kokonaisuudessaan on erityistä arvoa 1900-luvun alun tyypillisenä, hyvin säilyneenä maatilan pihapiirin kokonaisuutena, alueen maataloushistorian ja maisemakehityksen ilmentäjänä ja osana Nokia-yhtymän historiaa sekä lähialueen maamerkkinä ja ajallisen kerrostuneisuuden luojana. Keskisen rakennukset on arvotettu seuraavasti: Päärakennuksella, navetalla ja makasiinilla on todettu olevan vahvimmat arvoperusteet. Ne ovat historiallisesti arvokkaita, tilakeskuksen kannalta keskeisimpiä rakennuksia muodostaen rakennushistoriallisesti kertovan ja ehyen kokonaisuuden. Niiden maisemallinen asema on näkyvä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kyseiset rakennukset tulee säilyttää ja kiinteistön tuleva maankäyttö sovittaa kyseisten rakennusten arvoihin. Selvityksen perusteella vajalla on arvoa osana Keskisen tilan kokonaisuutta. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen säilymisen mahdollisuus olisi hyvä huomioida alueen jatkosuunnittelussa. Puimalan arvot ovat muuta rakennuskantaa vähäisempiä eikä sen huomioiminen alueen tulevassa asemakaavassa ole välttämätöntä.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Keskisen päärakennus, navetta ja makasiini tulee varustaa tulevassa asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin, joka toteaa rakennusten kulttuurihistorialliset arvot, kieltä rakennusten purkamisen ja ohjaa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen kunnostus ja muutostöiden yhteydessä. Lisäksi tulisi miettiä kaavan keinoja ohjata alueen maankäytön muutoksia siten, että vanhojen rakennusten muodostama kokonaisuus säilyttäisi tilakeskuksen luonteensa ja että vaja olisi mahdollista säilyttää osana Keskisen kokonaisuutta. Maakuntamuseo toteaa, että Keskisen lähiympäristö kestää myös uudisrakentamista, mikäli sen suunnittelun lähtökohtana on alueen kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen.Keskisen tilakeskuksen alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity tutkimustarvetta arkeologisen perinnön osalta.