Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta suunnitelmasta. Kalevankankaan harju on maisemallisesti merkittävä, ja harjualueella on myös erityistä historiallista arvoa harjua kulkeneen vanhan tielinjan ja alueen muinaisjäännösten ansiosta. Kalevankangas on historiallinen taistelupaikka, jossa vuonna 1918 käyty ”Kiirastorstain suurtaistelu” oli sisällissodan suurimpia taisteluja. Alueella on lisäksi todettu elinkeinohistoriaan liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä (hiilimiiluja). Kalevankangas on osa Pirkanmaan harjumaisemien kokonaisuutta, joka on valtakunnallisessa maisema-alueiden päivityksessä ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota harjun maisemallisten arvojen, ominaispiirteiden ja muinaisjäännösten vaalimiseen. Harjulle on ominaista laen käyttäminen keskeisenä liikenneväylänä sekä tähän liittyvä tiheä polkuverkosto, mutta myös harjuselänteen ja -kasvillisuuden säilyminen tunnistettavina.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma on lähtökohtaisesti mahdollinen. Suunnitelmassa tavoitteeksi on otettu mahdollisimman luonnollisesti metsämaisemaan istuvan reitistön rakentaminen, mitä maakuntamuseo pitää oikeana perustana suunnittelulle. Museo toteaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennettavien väylien pintamateriaalin (mm. raekoko ja väri) sopeutumiseen osaksi harjuluontoa sekä väylien rajausten luontevuuteen. Tältä osin on syytä kiinnittää erityistä huomiota nykyisen harjunrinteen muotojen noudattamiseen. Niiltä osin kun pengerrystä tai kaivamista tarvitaan, se tulee suorittaa hienovaraisesti ja työn jäljet tulee maisemoida. Suunnittelualueen eteläosaan merkitty uusi reitti ei hyödynnä riittävässä määrin olemassa olevia polkureittejä; linjausta tulee tarkistaa tältä osin.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualue sijoittuu pääosin muinaisjäännösalueelle (Kalevankangas, mj.tunnus 1000020982). Maakuntamuseon 10.4.2014 Tampereen kaupungin ja WSP Oy:n edustajien kanssa pitämässä maastokatselmuksessa suunnittelualueen pohjoisosassa, suunnitellun uuden puistokäytävän kohdalla, sen pohjoispään tuntumassa havaittiin historiallisen ajan maarakenne (kuoppa), joka puuttuu aluetta koskevasta arkeologisesta inventointiraportista (Mikroliitti Oy, 2009). Rakenne saattaa liittyä v. 1918 taisteluun ja olla siten muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Puistosuunnitelman luonnosta ei ole muutettu ko. kohdassa havainnosta huolimatta, eikä sitä voida hyväksyä ilman riittäviä arkeologisia tutkimuksia. Maarakenteen alkuperän, iän ja merkityksen selvittäminen vaatii arkeologisia koetutkimuksia. Kuopan tarkka sijainti tulee merkitä suunnitelmaan ja sen huomioimisesta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa MML 13 §:n mukaisesti.

Hankkeen jatkosuunnittelussa on lisäksi huolehdittava siitä, että hiilimiilujen ja mahdollisiksi taisteluhaudoiksi tulkittujen kaivantojen sekä niiden reunavallien ympärille on varattu vähintään 5 m suoja-alue. Uudet puistokäytäväreitit on merkittävä maastoon ja on suoritettava niiden uusi maastokatselmus, jolla maakuntamuseo varmistaa reittien sopivuuden muinaisjäännössuojelun näkökulmasta. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee varautua kaivutöiden arkeologisen valvonnan tarpeeseen, joka arvioidaan tarkempien suunnitelmien ja maastokatselmuksen perusteella. Kaikista arkeologisista tutkimus- ja valvontakustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n mukaisesti.