Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Museolle on toimitettu tausta-aineistoksi julkisivujen korjausta varten 7.1.2019 laadittu korjaustyöselostus, kuva ja mittatiedot suunnitellusta valaisintyypistä sekä havainnekuva julkisivuvalaistuksesta. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Yliopistokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmauksessa sijaitsevan Attilan varhaisin klassismin tyylipiirteitä omaava osa valmistui vuonna 1915 arkkitehti Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan kenkätehtaaksi. Eteläinen yliopistonkadunsuuntainen laajennusosa on arkkitehti Jaakko Tähtisen käsialaa vuodelta 1954. Rakennus on toiminut kenkätehtaana 1970-luvulle asti, minkä jälkeen rakennus toimi pitkään yliopiston kirjastona. 2007 alkaen se on toiminut toimistorakennuksena. Punatiilinen rakennus on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Attila on paitsi osa Tampereen teollisuushistoriaa myös kokonsa ja sijaintinsa vuoksi maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennus on suojeltu jo voimassa olevassa 2005 vahvistetussa asemakaavassa ja tontilla on käynnissä asemakaavanmuutos, jossa rakennuksen suojelumerkintä on tarkoitus päivittää.

Julkisivujen korjausta varten laaditut suunnitelmat vaikuttavat asianmukaisilta lukuun ottamatta ristiriitaisuuksia puupintaisten ikkunoiden ja ovien käsittelyssä. Ne on korjaustyöselostuksen mukaan tarkoitus käsitellä liuoteohenteisella maalilla, mutta maaliksi mainitaan kuitenkin Unica Akva, joka on vesiohenteinen lateksimaali. Ikkunoiden maalaukseen soveltuisi paremmin perinteinen pellavaöljymaali, kuten myös valtion rakennuskannan hoito-ohjeissa mainitaan.

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18 § mukaan tontin ja rakennuksen valaistus tulee toteuttaa siten, että valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Näkyvien valaisinten tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan. Pirkanmaan maakuntamuseolle toimitetussa materiaalin mukaan valaisimet ovat melko pienikokoisia ja huomaamattomia ja niiden sähköistys on suunniteltu samoin huomaamattomaksi. Julkisivut on puolestaan havainnekuvassa valaistu alhaalta ylöspäin suuntautuvilla voimakkaasti korostavilla valoilla rakennuksen katon jäädessä kokonaan varjoon. Ratkaisu on kaavamainen ja kahlitseva eikä tuo esille rakennuksen ominaispiirteitä. Maakuntamuseo toivoo valaistusratkaisua vielä pohdittavan ja ehdottaa pehmeämpää julkisivujen ”valopesua” ja joidenkin valittujen yksityiskohtien korostamista voimakkaammalla valolla, mikä toisi rakennuksen julkisivujen ja katon piirteet paremmin esiin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Museolle on toimitettu tausta-aineistoksi julkisivujen korjausta varten 7.1.2019 laadittu korjaustyöselostus, kuva ja mittatiedot suunnitellusta valaisintyypistä sekä havainnekuva julkisivuvalaistuksesta. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.Yliopistokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmauksessa sijaitsevan Attilan varhaisin klassismin tyylipiirteitä omaava osa valmistui vuonna 1915 arkkitehti Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan kenkätehtaaksi. Eteläinen yliopistonkadunsuuntainen laajennusosa on arkkitehti Jaakko Tähtisen käsialaa vuodelta 1954. Rakennus on toiminut kenkätehtaana 1970-luvulle asti, minkä jälkeen rakennus toimi pitkään yliopiston kirjastona. 2007 alkaen se on toiminut toimistorakennuksena. Punatiilinen rakennus on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Attila on paitsi osa Tampereen teollisuushistoriaa myös kokonsa ja sijaintinsa vuoksi maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennus on suojeltu jo voimassa olevassa 2005 vahvistetussa asemakaavassa ja tontilla on käynnissä asemakaavanmuutos, jossa rakennuksen suojelumerkintä on tarkoitus päivittää.Julkisivujen korjausta varten laaditut suunnitelmat vaikuttavat asianmukaisilta lukuun ottamatta ristiriitaisuuksia puupintaisten ikkunoiden ja ovien käsittelyssä. Ne on korjaustyöselostuksen mukaan tarkoitus käsitellä liuoteohenteisella maalilla, mutta maaliksi mainitaan kuitenkin Unica Akva, joka on vesiohenteinen lateksimaali. Ikkunoiden maalaukseen soveltuisi paremmin perinteinen pellavaöljymaali, kuten myös valtion rakennuskannan hoito-ohjeissa mainitaan.Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18 § mukaan tontin ja rakennuksen valaistus tulee toteuttaa siten, että valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Näkyvien valaisinten tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan. Pirkanmaan maakuntamuseolle toimitetussa materiaalin mukaan valaisimet ovat melko pienikokoisia ja huomaamattomia ja niiden sähköistys on suunniteltu samoin huomaamattomaksi. Julkisivut on puolestaan havainnekuvassa valaistu alhaalta ylöspäin suuntautuvilla voimakkaasti korostavilla valoilla rakennuksen katon jäädessä kokonaan varjoon. Ratkaisu on kaavamainen ja kahlitseva eikä tuo esille rakennuksen ominaispiirteitä. Maakuntamuseo toivoo valaistusratkaisua vielä pohdittavan ja ehdottaa pehmeämpää julkisivujen ”valopesua” ja joidenkin valittujen yksityiskohtien korostamista voimakkaammalla valolla, mikä toisi rakennuksen julkisivujen ja katon piirteet paremmin esiin.