Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Loimalankatu 9 sijoittuu Toivolan tilakeskukseen, puretun sikalan paikalle. Tilakeskuksen vanhasta rakennuskannasta on jäljellä enää suojeltu päärakennus. Kiinteistöllä on voimassa 1995 voimaan tullut asemakaava, joka on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaava ei juurikaan ohjaa rakentamisen tapaa, mihin lähiympäristön arvokas kulttuuriympäristö kuitenkin asettaa reunaehtoja. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 117 §:n (rakentamiselle asetettavat vaatimukset) mukaan "Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset".

Loimalankadun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot koostuvat erityisesti alueen rikkaasta arkeologisesta perinnöstä sekä Ristinarkun ympäristön pitkästä maataloushistoriasta, joka juuri tällä alueella on vielä selkeästi nähtävissä. Loimalan tilakeskus on säilyttänyt piirteensä hienosti, ja sen arvoa nostaa tilan rakennusten ja niiden yhteydessä sijaitsevan viljelyalueen kokonaisuuden säilyminen, joka Tampereen kantakaupungissa on harvinaista. Toivolan tilakeskus on valitettavasti menettänyt piha- ja talousrakennuksensa, mutta päärakennus kertoo yhä paikalla sijainneesta kokonaisuudesta ja on itsessään rakennuksena arvokas. Loimalankatu 9:n rakennuspaikka sijoittuu Toivolan pihapiiriin, päärakennuksen ja Loimalaa ja Toivolaa yhdistävän peltoalueen väliin. Näin ollen paikalla on erityistä merkitystä sekä Toivolan suojellun päärakennuksen että Loimalan ja Toivolan pihapiirejä yhdistävän peltoalueen maiseman arvojen säilymiselle. Tällä paikalla uudisrakennus tulisi sovittaa alueen perinteisen rakennuskannan ja maiseman ominaispiirteisiin, joita ovat mm. rakennusten massoittelun pitäytyminen perusmuodoissa, eri toimintojen sijoittuminen erillisiin rakennuksiin, yksinkertaiset harjakatot sekä vehreät, rakennuksia maisemaan sopeuttavat puutarhapihat. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen suunnittelua tulisi jatkaa pyrkien perusmuodoltaan ja kattomaailmaltaan yksinkertaiseen ja eleettömän kompaktiin muodonantoon. Autokatos tulisi sijoittaa selkeästi erilleen asuinrakennuksesta. Suunnitelmien mukainen moderni, moniulotteinen rakennus on tälle paikalle vieras eikä sovellu ympäristöön ja maisemaan MRL:n 117 §:n edellyttämällä tavalla.

Arkeologisen perinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön 837-15-4996-11 välittömässä läheisyydessä sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös, Veijankujan rautakautinen polttokalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010022). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Loimalankadun eteläpäässä on tehty arkeologinen koekaivaus vuonna 2015 Museoviraston koekaivausryhmän toimesta. Tutkimuksessa ei Toivolan talon pihan itäosasta, jonne kiinteistö 837-15-4996-11 sijoittuu, todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole itse kiinteistön alueelle sijoittuvasta rakennushankkeesta huomautettavaa. Osa Veijankujan muinaisjäännösalueesta sijoittuu kuitenkin Loimalankadun eteläpään kohdalle, josta on ajoyhteys kiinteistölle. Mikäli ajoyhteyden muodostaminen em. kiinteistölle vaatii maahan kajoavia toimenpiteitä viittä metriä lähempänä lausunnon liitekarttaan 1 merkittyä kiinteää muinaisjäännöstä, tulee asiasta neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Kaikessa rakentamisessa on otettava huomioon, että  muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää työmaan aikaiseen varastointiin eikä sen alalla saa liikkua työkoneilla.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Loimalankatu 9 sijoittuu Toivolan tilakeskukseen, puretun sikalan paikalle. Tilakeskuksen vanhasta rakennuskannasta on jäljellä enää suojeltu päärakennus. Kiinteistöllä on voimassa 1995 voimaan tullut asemakaava, joka on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaava ei juurikaan ohjaa rakentamisen tapaa, mihin lähiympäristön arvokas kulttuuriympäristö kuitenkin asettaa reunaehtoja. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 117 §:n (rakentamiselle asetettavat vaatimukset) mukaan "Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset".

Loimalankadun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot koostuvat erityisesti alueen rikkaasta arkeologisesta perinnöstä sekä Ristinarkun ympäristön pitkästä maataloushistoriasta, joka juuri tällä alueella on vielä selkeästi nähtävissä. Loimalan tilakeskus on säilyttänyt piirteensä hienosti, ja sen arvoa nostaa tilan rakennusten ja niiden yhteydessä sijaitsevan viljelyalueen kokonaisuuden säilyminen, joka Tampereen kantakaupungissa on harvinaista. Toivolan tilakeskus on valitettavasti menettänyt piha- ja talousrakennuksensa, mutta päärakennus kertoo yhä paikalla sijainneesta kokonaisuudesta ja on itsessään rakennuksena arvokas. Loimalankatu 9:n rakennuspaikka sijoittuu Toivolan pihapiiriin, päärakennuksen ja Loimalaa ja Toivolaa yhdistävän peltoalueen väliin. Näin ollen paikalla on erityistä merkitystä sekä Toivolan suojellun päärakennuksen että Loimalan ja Toivolan pihapiirejä yhdistävän peltoalueen maiseman arvojen säilymiselle. Tällä paikalla uudisrakennus tulisi sovittaa alueen perinteisen rakennuskannan ja maiseman ominaispiirteisiin, joita ovat mm. rakennusten massoittelun pitäytyminen perusmuodoissa, eri toimintojen sijoittuminen erillisiin rakennuksiin, yksinkertaiset harjakatot sekä vehreät, rakennuksia maisemaan sopeuttavat puutarhapihat. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen suunnittelua tulisi jatkaa pyrkien perusmuodoltaan ja kattomaailmaltaan yksinkertaiseen ja eleettömän kompaktiin muodonantoon. Autokatos tulisi sijoittaa selkeästi erilleen asuinrakennuksesta. Suunnitelmien mukainen moderni, moniulotteinen rakennus on tälle paikalle vieras eikä sovellu ympäristöön ja maisemaan MRL:n 117 §:n edellyttämällä tavalla.

Arkeologisen perinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön 837-15-4996-11 välittömässä läheisyydessä sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös, Veijankujan rautakautinen polttokalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010022). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Loimalankadun eteläpäässä on tehty arkeologinen koekaivaus vuonna 2015 Museoviraston koekaivausryhmän toimesta. Tutkimuksessa ei Toivolan talon pihan itäosasta, jonne kiinteistö 837-15-4996-11 sijoittuu, todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole itse kiinteistön alueelle sijoittuvasta rakennushankkeesta huomautettavaa. Osa Veijankujan muinaisjäännösalueesta sijoittuu kuitenkin Loimalankadun eteläpään kohdalle, josta on ajoyhteys kiinteistölle. Mikäli ajoyhteyden muodostaminen em. kiinteistölle vaatii maahan kajoavia toimenpiteitä viittä metriä lähempänä lausunnon liitekarttaan 1 merkittyä kiinteää muinaisjäännöstä, tulee asiasta neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Kaikessa rakentamisessa on otettava huomioon, että  muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää työmaan aikaiseen varastointiin eikä sen alalla saa liikkua työkoneilla.