Kylän länsipuolella olevien mäkialueiden väliin jäävät pellot näkyvät jo 1640-luvun kartassa. Tässä maakirjakartassa näkyy myös alueen halki kulkeva vanha postitie, joka mainitaan jo Jaakko Teitin 1550-luvun tieluettelossa. Mäkialueen asutuksesta on merkkejä 1700-luvun loppupuolelta. Kallialan tiivis ryhmäkylä alkoi purkautua 1700-luvun lopulla aloitetun isonjaon jälkeen. Varhaisia kylästä lähtiöitä oli mm. Isokäki, joka valitsi uuden talonpaikan vanhan kylätien ja vanhan postitien risteyksestä. Toinen varhainen, luhtiaitasta päätellen, oli Haro, joka muutti samoin vanhan postitien ja vähän nuoremman kylätien risteykseen. Heitä seurasivat Kamppi, Lyöri, Mottinen (1860-l) Vähä-Käki, Laurila ja Juusela. Taloista Iso-Käki ja Juusela ovat rakennuskannaltaan kadonneet uudemman asutuksen alle. Asutuksen pohjoispuolelle, pääosin metsäalueelle rakennettiin Tampere-Pori –rata 1890-luvulla. Talojen ja vanhan maantien vaikutuksesta alueelle syntyi myös pienempää asutusta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Rakentaminen sijoittui aina 1950-luvulle saakka perinteisille paikoille, kyläteiden varsille ja harjanteille. Ensimmäinen kaava alueelle saatiin alueen kauppalaan liittämisen jälkeen. Tässä vuoden 1959 kaavassa alueen pellot ja metsät olisivat muuttuneet omakoti- ja kerrostaloalueeksi, joka lännessä olisi rajautunut teollisuuspuistoon. Korkeimmalla paikalla olisi ollut kuusi pistemäistä kerrostaloa. Vanhasta olisi muistuttanut vain Haronpuisto ja Lyörin leikkikenttä. Nykyisin alueen voimassa olevat kaavat ovat vuosilta 1963 ja 1991, joissa rakentamista on karsittu erityisesti kerrostalojen osalta. Nykypäivän rakentaminen jatkuu näiden kaavojen pohjalta. Viimeisenä kahtena vuosikymmenenä alueelle on tullut omakotiasutusta, joka sijoittuu pääosin vanhoille peltoalueille muuttaen näin vanhaa maisemaa. Kyläkeskustan ja vanhan haja-asutusalueen väliselle pellolle rakennettiin 1970-luvulla uusi Häijääntien –nimellä kulkeva valtatie.

Rautaveden rantaan sijoittuva Kallialan vanha kyläkeskus on säilyttänyt tiiviin ryhmäkylän luonteensa ja muodostaa yhdessä Pyhän Olavin kirkon ja ympäröivien rantapeltojen kanssa näyttävän ja arvokkaan kulttuurimaiseman. Tiiviin kylämaiseman lisäksi asutusta on kylän länsipuolella entisessä peltojen ja metsän rajavyöhykkeellä.

Tiiviin ryhmäkylän lisäksi kylän taloja on siirtynyt pois kylästä. Keskeinen muuton suunta oli kylän länsipuolella oleva mäkialue, jonka notkelmissa oli vanhoja peltoalueita. Alueella ovat Haro ja Mottisen kantatalot, joissa on säilynyt perinteinen tilakeskus rakennuksineen. Molemmilla tiloilla harjoitetaan edelleen maanviljelystä. Vanha rakennuskanta on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Poikkeuksen tekee Haron vanha luhtiaitta, joka on todennäköisesti 1700-luvulta. Erityisesti Haron ympäristössä on säilynyt useita 1900-luvun vaihteesta olevia kiinteistöjä, jotka sijoittuivat väljästi vanhojen tielinjojen varsille ja kuivemmille harjanteille. Mottisen pihapiirin jatkeeksi on syntynyt vuosina 1949-2004 laaja teollisuusalue, jossa valmistetaan huonekaluja.

Alueen halki kulkee vanha postitie, jonka paikalla on nykyisin Sastamalankatu. Vanhempaa tielinjausta on nähtävissä Sastamalankadun varrella, Haron talon lähistöllä. Alueen etelälaidalla, rantapeltojen keskellä on 1970-luvulla rakennettu uusi valtatie, Häijääntie. Pohjoisosassa on vuonna 1895 rakennettu rautatie, jonka linjausta on myöhemmin oikaistu.

Aluella on myös 1950-luvun rakennuskantaa, joka on keskittynyt vanhojen tielinjojen suuntaisesti. Enemmän maisemaa on muuttanut 1980-luvulla alkanut rakentaminen, joka on keskittynyt harjanteiden välissä oleville peltoalueille. Maisemaa ovat muuttaneet myös uudet tielinjat ja peltojen viljelyn päättyminen.

Kallialan tiiviin ryhmäkylän ulkopuolella oleva vanha asutus ja rakennuskanta tulisi ehdottomasti säilyttää. Tämä asutus sijoittuu pääasiallisesti vanhan postitien ja kolmen Kallialan kylästä lähtevän kylätien varrelle. Säilytettäviä olisivat vanhaan agraarimaisemaan liittyvä tielinja, rakennuskanta ja pellot. Uudisrakentamisessa tulisi ottaa huomioon maiseman agraarinen menneisyys. Inventointien ulkopuolelle jäänyt vanha rakennuskanta tulisi inventoida tulevaisuudessa.

Hankkeen Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 liitteet:

- Alueinventointikortti

Kylän länsiosassa on inventoitu kantataloiksi katsotut (6) Vammalan-Mottinen, (3) Vammalan-Haro ja (2) Myllymaa (Laurila). Lisäksi on inventoitu (1) Kivistö (4) Vammalan-Isokäki ja (5) Vammalan-Lammi, jotka edustavat lähinnä tilaa pienem-pää mökki ja mäkitupa –asutusta. Näiden lisäksi alueelle jäi muuta saman tyyppistä ja ikäistä rakennuskantaa, joka tulisi inventoida jatkossa. Aikaisemmin alueelta on inventoitu vanhan kyläkeskustan lisäksi Kamppi ja Vähä-käki -nimiset kantatalot. Kallialan kylän eri inventoinnit olisi hyvä koota yhdeksi raportiksi. Kallialan maisemaa ja historiaa on käsitelty raportissa, Vammala, Rauta-veden länsirannan rakennetun kult-tuuriympäristön selvitys 2003.