Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Pälkäneen Taka - Vaijalan ja Kuulialan vanhan kylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa. Kaksiosainen suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pälkäneen pitäjänkeskus) sekä maakunnallisesti arvokkaalle Pälkäneen maisema-alueelle. Rakentamiselle asetetaan siten erityisen suuret laatuvaatimukset ympäristön ominaispiirteiden huomioimisen osalta. Kaavahanketta varten tulee varmistaa, että käytössä ovat rakennustason tiedot alueen rakennetun ympäristön arvoista ja maisemaa koskevat riittävät tiedot maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi. Tarpeen mukaan aiemmin tehtyjä rakennetun ympäristön selvityksiä tulee täydentää suojelutavoitteiden määrittelemiseksi. Tämä koskee Taka-Vaijalan pihapiiriä mutta tarkempia tietoja tarvitaan myös Kuulialan kylätontin rakennuskannasta uusien tonttien sijoittuessa yleiskaavan mukaisesti aivan kylätontin kupeeseen. Rakentamisen tapaa; rakennusten muotoa, mittakaavaa, värejä, sijoittelua ja tontin järjestelyjä ylipäänsäkin tulee ohjata riittävin kaava-määräyksin ja erityisesti paikan ominaispiirteet ja alueelle luonteenomainen puurakentamisen perinne huomioiden.
Pohjoinen kaava-alue rajautuu muinaismuistolailla rauhoitettuun kiinteään muinaisjäännökseen, Epaalan historialliseen kylänpaikkaan (Epaala/Kämppi, mj.rek.nro 1000003221, ks. liitekartta). Kohde on merkitty aluetta koskevaan osayleiskaavaan SM-aluevarauksena. Kylänpaikasta on käytettävissä arkeologisessa inventoinnissa 2009 saatua alustavaa tietoa, ja muinaisjäännösalueen kaakkois- ka eteläosien rajat perustuvat pääosin historialliseen kartta-aineistoon. Kylänpaikan tarkat maanalaiset rajat ja säilyneisyys eivät siten ole tiedossa.
Asemakaavassa tullaan osoittamaan tarkemmin rajaamattoman historiallisen Epaalan kylänpaikan läheisyyteen uusia rakennuspaikkoja (osayleiskaavassa AO-1 –alue). Tästä syystä ja mikäli kylänpaikan eteläpuolelle, yleiskaavassa AM-alueeksi osoitetun pihapiirin alueelle, haluttaisiin osoittaa muuttuvaa maankäyttöä, asemakaavahankkeen johdosta tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi. Tarkkuusinventoinnissa selvitetään riittävien koekuoppien avulla, ulottuuko kylänpaikkaan kuuluvaa kiinteää muinaisjäännöstä asemakaava-alueelle. Selvityksen tarkoituksena on tarkentaa aiemman inventoinnin tuottamaa aineistoa kylänpaikasta. Tarkkuusinventoinnin tuloksesta riippuen on mahdollista, että kylänpaikan kiinteän muinaisjäännöksen rajaamiseksi tarvitaan vielä arkeologisia koekaivauksia. Kaavahankkeen toteuttaja saa tarvittaessa tarkempia tietoja arkeologisesta selvittämistarpeesta Pirkanmaan maakuntamuseosta. Kaavahankkeessa tarkkuusinventoinnin kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja (MML 15 §). Selvitysraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa tulok-sen perusteella kantaa kiinteän muinaisjäännöksen vaikutuksesta asemakaa-vaan.
Selvitystä koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/laatuohjeet). Museovirastosta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/ arkeologis-ten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseosta saa yhteystietoja arkeologisten tutkimusten tekijöistä, joilta voi tiedustella valvonnan kustannuksia ja suorittamista.
Selvitysaineistot, kaavaluonnos ja vaikutusten arviointi tulee toimittaa Pirkan-maan maakuntamuseolle lausuntoa varten.