Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereella Vellamonka-tu 2:ssa olevan rautatieläisten entisen seuraintalo Morkun purkamisesta. Ra-kennuksen paikalle on osoitettu rakennusala vieressä olevalle ja siirrettäväksi aiotulle tavara-asemalle. Purkamislupahakemuksen tarkoituksena on mahdollis-taa Ratapihankadun väliaikainen linjaus. Katua ei voida rakentaa suunnitellusti koska tavara-asemaa ei ole siirretty uudelle paikalle. Liikenne kulkee parhail-laan väliaikaisella paikallaan vanhojen rakennusten välissä.

Maakuntamuseo otti kantaa Ratapihankadun asemakaavaan useassa eri vai-heessa ja totesi uudistetusta ehdotuksesta (DIAR: 485/2013) antamassaan lau-sunnossa seuraavaa:

Seuraintalo Morkku on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja edusti alkuperäis-asussaan hienostunutta rakentamisajalleen ja Granholmille tyypillistä kansallisromanttis-ta puuarkkitehtuuria. Seuraintalo Morkku rakennettiin rautatieläisten virkistystoiminnan käyttöön talkoilla ja sen sosiaalihistoriallinen arvo on siksi erityinen. Morkkua on uudistet-tu suhteellisen paljon ja ulkoasusta on vaikea tunnistaa alkuperäisen arkkitehtuurin pe-rusratkaisua. Sen sijaan rakennuksen sisällä on säilynyt vanhojen rakennusosien lisäksi rakennuksen toiminnan kannalta keskeisin tila; sali näyttämöineen. Rakennuksen ajalli-nen kerrostuneisuus lisää sen historiallista arvoa vaikka rakennushistoriallinen merkitys on kaventunut. Morkulla on erityinen merkitys myös osana vielä jäljellä olevaa historiallis-ten rautatiehen liittyvien rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Morkun vieressä ole-va rautatieläisten puurunkoinen asuinrakennus vuodelta 1902 on osoitettu suojeltavaksi, kuten myös tiilirunkoiset asuinkerrostalot; vuodelta 1925 oleva Kastinlinna ja vuodelta 1923 oleva Lompanlinna. Tavara-aseman siirto seuraintalo Morkun paikalle sisältää ris-kejä toimenpiteen teknisen onnistumisen kannalta. Uuden ja rakennusmassaltaan suuren elementin siirtäminen lähelle rautatieläisten pienipiirteistä asuinrakennusta on myös kau-punkikuvan kannalta arveluttava ratkaisu. Tavara-asema kadottaa siirrossa yhteytensä rataan. Maakuntamuseo katsoo yhä, ettei seuraintalo Morkkua ja tavara-asemaa ole syytä laittaa niiden sisältämien kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella tärkeysjärjes-tykseen. Tavara-aseman siirto ei myöskään ole kulttuuriympäristön suojelua sanan var-sinaisessa merkityksessä, eikä tavoiteltava vaihtoehto. On sen sijaan huolehdittava, että historiallisten rakennusten muodostama kulttuurihistoriallinen ympäristö toteutetaan ko-konaisuutena laadukkaasti ja siten, että rakennukset voivat aidosti säilyttää arvokkaat piirteensä. Rakennukset ovat tällä hetkellä sidoksissa toisiinsa toiminnallishistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti, vaikkakin tavara-asema on menettänyt suuren osan kertovuu-destaan lastauslaitureiden ja – katosten purkamisen myötä. Ideaaliratkaisussa rakennus-ten yhteys toisiinsa säilyy ja rakennukset voidaan mieltää osaksi rautatiealueen historial-lista kokonaisuutta. Kulttuuriympäristön suojelun kannalta perustelluimmin tämä voi toteu-tua aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti kehittämällä alueen historiallinen ydin seu-raintalo Morkun ympärille.

Maakuntamuseo ei puoltanut kaavaehdotusta tavara-aseman siirron ja seurain-talo Morkun purkamisen osalta.

Asemakaavan toteuttamiseksi ei tavara-aseman siirrosta ole tehty toimenpide-päätöstä ja toisaalta seuraintalo Morkun suojelusta on tehty Rakennusperintö-lain mukainen suojeluesitys Pirkanmaan Ely -keskukseen. Liikenne on osoitettu kulkemaan tällä hetkelläkin väliaikaista reittiä rakennusten välistä. Ottaen huo-mioon edellä mainitut seikat, Morkun lähiympäristöä koskeva kokonaisvaltaisen ja kulttuuriympäristön arvot huomioivan suunnittelun puute, rakennuksen kult-tuurihistoriallinen arvo ja maakuntamuseon aiemmat kannanotot alueen ase-makaavasta ei Pirkanmaan maakuntamuseo puolla purkamisluvan myöntämistä ko. rakennukselle.