Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on jakaa pientalotontti ja mahdollistaa uuden pientalon rakentaminen tontin länsiosaan. Kaava-alue sijoittuu Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Vääksyn kartanon osa-alueelle sekä Vääksyn kartanon - Kerppolan maakunnallisesti arvokaaseen kulttuurimaisemaan. 

Tontti sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen lähelle (Huutijärven kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003). Pirkanmaan maakuntamuseo teki rakennuspaikalle tarkastuksen 12.20.2023. Tarkastuksessa alueelle tehtiin koekuoppia ja sitä kairattiin. Rakennuspaikalta ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolle ei ole huomautettavaa uudesta rakennuspaikasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Huutijärven kiintää muinaisjäännöstä ei ole rajattu oikein kaavakarttaan, joten rajaus tulee korjata Museoviraston kartan mukaisesti. Rajaus löytyy lausunnon karttaliitteestä, Museokartalta (https://kartta.museoverkko.fi/) muinaisjäännösrekisteristä (kyppi.fi kohde tiedoilla).  Kohde merkitään kaavaan kohdemerkinnällä sm, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Sepänjärventien varteen on syntynyt 1950-60-luvuilla muutaman omakotitontin kokonaisuus. Niiden itäpuolella, Ratsutien varrella, on myös pieni omakotitalojen kokonaisuus 2000-luvulta. Näiden alueiden pohjoispuolella, Laiska-Jaakontien varressa, on eri-ikäistä rakenuskantaa, joista vanhin on paikalle 1860-luvulla siirretty Parvula. Kaava-alueella sijaitsee 1950-luvun omakotitalo, joka on kokenut historiansa aikana merkittäviä muutoksia, sekä suurikokoinen piharakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaava-alueen rakennuskanta ei omaa sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida asemakaavaa laadittaessa. Myöskään kaava-alueen välittömän lähiympäristön rakennuskannalla ja maisemalla ei ole sellaisia erityisiä arvoja, jotka estaisivät tontinjakohankkeen. Kaavalla on kuitenkin syytä ohjata pihan säilymistä vehreänä ja puustoisena puutarhapihana, jolloin hankkeen laajemmat maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kaavaluonnoksissa on asianmukaisesti ohjattu uudisrakentamista sopeutumaan alueen perinteiseen rakentamisen tapaan.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on jakaa pientalotontti ja mahdollistaa uuden pientalon rakentaminen tontin länsiosaan. Kaava-alue sijoittuu Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Vääksyn kartanon osa-alueelle sekä Vääksyn kartanon - Kerppolan maakunnallisesti arvokaaseen kulttuurimaisemaan. 

Tontti sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen lähelle (Huutijärven kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003). Pirkanmaan maakuntamuseo teki rakennuspaikalle tarkastuksen 12.20.2023. Tarkastuksessa alueelle tehtiin koekuoppia ja sitä kairattiin. Rakennuspaikalta ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolle ei ole huomautettavaa uudesta rakennuspaikasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Huutijärven kiintää muinaisjäännöstä ei ole rajattu oikein kaavakarttaan, joten rajaus tulee korjata Museoviraston kartan mukaisesti. Rajaus löytyy lausunnon karttaliitteestä, Museokartalta (https://kartta.museoverkko.fi/) muinaisjäännösrekisteristä (kyppi.fi kohde tiedoilla).  Kohde merkitään kaavaan kohdemerkinnällä sm, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Sepänjärventien varteen on syntynyt 1950-60-luvuilla muutaman omakotitontin kokonaisuus. Niiden itäpuolella, Ratsutien varrella, on myös pieni omakotitalojen kokonaisuus 2000-luvulta. Näiden alueiden pohjoispuolella, Laiska-Jaakontien varressa, on eri-ikäistä rakenuskantaa, joista vanhin on paikalle 1860-luvulla siirretty Parvula. Kaava-alueella sijaitsee 1950-luvun omakotitalo, joka on kokenut historiansa aikana merkittäviä muutoksia, sekä suurikokoinen piharakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaava-alueen rakennuskanta ei omaa sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida asemakaavaa laadittaessa. Myöskään kaava-alueen välittömän lähiympäristön rakennuskannalla ja maisemalla ei ole sellaisia erityisiä arvoja, jotka estaisivät tontinjakohankkeen. Kaavalla on kuitenkin syytä ohjata pihan säilymistä vehreänä ja puustoisena puutarhapihana, jolloin hankkeen laajemmat maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kaavaluonnoksissa on asianmukaisesti ohjattu uudisrakentamista sopeutumaan alueen perinteiseen rakentamisen tapaan.