Kivisalmen kylän tiivis ryhmäkylä on sijainnut samalla paikalla, nykyisten Nuuruslahdentien ja Kivisalmentien risteyksessä, jo 1500-luvulla. Kylässä oli 1500-luvun lopulla viisi kantataloa: Mikkola, Mattila, Markkula, Eskola ja Pietilä. Jakojärjestelyjen ja tilojen lohkomisten seurauksena ryhmäkylästä on 1800-luvulta alkaen siirretty useita taloja etäämmälle peltojensa äärelle.

Tiivis kylä on muutoksista huolimatta säilynyt hahmotettavissa. Siellä sijaitsevat yhä kantataloista jaetut Markkulan ja Kylä-Pietilän osatalot, Kivisalmen entinen kansakoulu sekä muutamia Markkulan talosta 1920-luvulla erotettuja torppia tai mäkitupia (Nurmela, Kulmala ja Riihimäki). Mikkolan kantatalosta 1725 jaettu Eerola sijaitsee kylän tuntumassa, sen itäpuolella. Kylää ympäröivät viljellyt peltoalueet. Alueen pohjoisosassa Mustisaarentien ja Mattilanniemen risteyksessä on jäljellä vanha hirsilato.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

A. Kivisalmen kansakoulu, Nuuruslahdentie 17, 211-491-5-12: Kivisalmen kansakoululle on erotettu tontti Markkulan tilasta vuonna 1927. Pihapiiriin kuuluvat tyyliltään puuklassismia edustava kookas koulurakennus sekä kellari ja karjasuoja. Rakennushistoriallisesti, sivistyshistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

B. Kylä-Pietilä (Pietilä), Kivisalmentie 437, 211-491-3-30: Antti Jakolan omistama Kivisalmen kylän kantatalo halottiin kahtia vuonna 1565 Eskolaksi ja Pietiläksi. Pietilä halottiin 1823 kahtia Mäki-Pietiläksi ja Kylä-Pietiläksi. Pihapiirissä on jäljellä piirteiltään 1950-lukulainen asuinrakennus sekä selvästi vanhemmat hirsiset aitta ja karjasuoja.

C. Eerola, Orapihlajatie 11, 211-491-4-71: Kivisalmen kylän kantatalo Mikkola halottiin kahtia vuonna 1725 Mikkolaksi ja Eerolaksi. Eerolan pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta sekä useita talousrakennuksia. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

D. Markkula, Nuuruslahdentie 2, 211-491-5-23: Kivisalmen kylän kantatalo Pekka halottiin kahtia vuonna 1553 Markkulaksi ja Mattilaksi. Markkula halottiin kahtia 1802. Toinen Markkuloista siirtyi uusjaon jälkeen 1930-luvun lopussa Nuuruslahden pohjoispuolelle. Kylään jääneen Markkulan pihapiirissä on jäljellä 1923 rakennettu hirsirunkoinen päärakennus sekä umpipihamaisesti sijoitetut riviaitta (1890), kivinavetta (1896) ja pakari (1700-luku). Lisäksi siihen kuuluvat tien toisella puolella sijaitsevat hirsiset lato ja aitta/viljamakasiini. Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

E. Nurmela, Nuuruslahdentie 8, 211-491-1-23: Markkulasta 1922 erotettu torppa tai mäkitupa. Kauniisti perinteisen ilmeensä säilyttäneeseen pihapiiriin kuuluu pieni 1900-luvun alun asuinrakennus, kaksiosainen piharakennus sekä sauna. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

F. Kulmala, Nuuruslahdentie 14, 211-491-1-6: Markkulasta 1922 erotettu torppa tai mäkitupa. Pihapiiriin kuuluu piirteiltään 1950-lukulainen asuinrakennus sekä useita pieniä piharakennuksia.

G. Riihimäki, Mustisaarentie 9, 211-491-1-8: Markkulasta 1922 erotettu torppa tai mäkitupa. Pihapiiriin kuuluu asuin- ja piharakennus.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1938. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1783-1787. Kansallisarkisto.