Sontulan asukkaista Uoti -nimisen miehen mainitaan olleen vuonna 1461 Hämeenlinnassa maakäräjillä lautakunnan jäsenenä, ja myöhemmin 1400–luvulla mainitaan myös muita Sontulan kylästä. Vuonna 1539 kylässä oli kuusi veroa maksavaa taloa: Aakala, Anttila, Heikkari, Kaarela, Mattila (Kinnari) ja Uotila (Teinilä) (Suvanto 1954, 55).

Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Sontulan kylään kuuluivat vuonna 1931 Aakkolan, Heikkarin ja Vintolan maatilat. Aakkola oli vuoteen 1931 asti valtion virkatalo. Heikkarin tila syntyi yhdistämällä Mattilan tilaan maita Heikkarin sekä Uotilan tiloista ja erottamalla maata Karjaniityn lohkotilasta vuosina 1905 ja 1923 (Brander et al. 1931, 28–30).

Kylän neljän talon ryhmä (Akala, Uotila, Karela, Antila) asemoituu Sontulantien eteläpuolelle asuinrakennusalueelle. Kahden talon eli Heikarin ja Mattilan talot asemoituvat Aakalantien ja Sontulantien risteyksen pohjoispuolelle. Akalan Puustelli on nykykartalle asemoituna nykyisen Jalannin talon kohdalla.

Aluetta vuonna 1943 inventoinut Annikki Nisula mainitsee Sontulasta Kivaronmäeltä historiallisen ajan muinaisjäännöksenä kiviuunin eli ”ryssänuunin”, joka sijaitsi Toijalan–Sontulan maantien varressa.

Sontulan peltoaukean kaakkoisreunassa, osittain ryteikköisessä metsässä, vanhan hiekkakuopan pohjoispuolella sijaitsee Kailanmäen lähde.