rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Ala-Soukon vanha pihapiiri, asuinrakennus, savusauna ja maakellari, on 1910-luvulta. Rakennukset ovat säilyneet hyvin rakennusaikansa asussa.

Näsijärven rannassa, tiettömän taipaleen takana olevassa Ala-Soukko -nimisessä kiinteistössä ovat asuinrakennus, savusauna ja maakellari 1910-luvulta. Pieni varastorakennus on 1980-luvulta.

Ala-Soukon asuinrakennus on punaiseksi maalattu vuoraamaton ja lyhytnurkkainen hirsiakennus, joka on rakennettu nurkkakiville/luonnonkivisokkelille. Rakennus on ns. päätyeteisrakennus. Nurkat ovat suojattu tuuman paksuisin laudoin ja maalattu valkoiseksi. Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset, helat 1800-luvun lopulta. Päätykolmiot ovat valkoiseksi maalattua pystylautaa. Pohjoispäädyssä on vintin ikkunana pieniruutuinen koristeikkuna. Vihreäksi maalattu ovi on pienoilla tuettu lautaovi. Satulakatto on katettu vihreällä profiilipellillä 1960-luvulla. Sitä aikaisemmin katteena oli huopa ja päre.

Sauna on rakennettu luonnonkivisokkelille. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on maalattu punaiseksi. Itäpää on rankorakenteinen ja vuorattu tuuman paksuisilla laudoilla. Ovi on vanha peiliovi. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Eteläseinällä on länkien taivuttamiseen tarkoitettu puu.

Ala-Soukko, 0,130 hehtaaria, on lohkottu Loutun tilasta vuonna 1924. Tontin ostajana oli Kustaa Virtanen ja myyjänä K.E. Linna.

Asuinrakennuksen rakensi Kustaa Virtanen, joka oli naapurissa olevan Soukon omistajan Hermanni ja Kaisa Virtansen poika.

Hirsimateriaalin Kustaa Virtanen veisti Näsijärvestä löytyneistä tukeista. Asuinrakennuksen ja saunan ovet hän hankki Kyttälän saneerauksen yhteydessä pidetyistä huutokaupoista. Elinkeinokseen Kustaa kalasti ja oli Aitolahden taloissa renkinä. Kotitöinä syntyi mm. länkiä.

Ala-Soukko oli sotien jälkeen perikunnan hallussa. Nykyisin Ala-Soukko on saksalaisen pariskunnan vapaa-ajan asuntona.

Ala-Soukon pihapiiri on Näsijärven rannassa. Vanhalla nurmipihalla on marjapensaita ja muutamia koristekasveja mm. vuorenkilpiä. Ympäristö on metsäistä, etupäässä kuusi- ja koivuvaltaista metsikköä. Eteläpuolella on Soukon pihapiiri.

Soukko- ja Ala-Soukon pienet kiinteistöt ovat 1890- ja 1910-luvulta. Tiettömän taipaleen takana olevien kiinteistöjen hyvin säilynyt rakennuskanta on 1910- ja 1920-luvulta. Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomioita ja erityisesti asuinrakennukset ja saunat tulisi säilyttää. Alkuperäiset rakennusosat tulisi säilyttää ja korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja. Uudisrakentaminen tulee korostetun tarkkaan sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittakaavan, materiaalien ja värien suhteen. Ympäristö, rakentamaton ja tietön metsäalue, tulisi myös säilyttää nykyisellään.

Yleiskaava

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Virtanen Keijo, haastattelu huhtikuussa 2004