212309

+- 5 metriä.

Epilänharjun koillisrinne ja kaakkoispää (metsäistä harjunrinnettä).

Epilänharjun koillisrinnettä kulkee kävelytie/polku, joka yleisötiedonannon mukaan on "Epilän tykkitie". Epilänharjulla on ollut venäläisiä linnoituslaitteita 1. maailmansodan aikana ja siellä oli myös punaisten asemia sisällissodassa (1918), jolloin harjulla taisteltiin kiivaasti.

Tien luoteispää, joka laskeutuu lähelle rautatietä, oli marraskuussa 2016 työkoneen pahoin myllertämä. Tie on täällä raivattu noin neljän metrin levyiseksi. Polun kaakkoisosa, johon työkone ei ole vaikuttanut, on vain 120 - 140 cm leveä. Luoteispäässä polulla erottuu selvästi pyörän urat molemmilla reunoilla. Polun kaakkoisosa tuntuu kovin kapealta kenttätykin liikuttamista ajatellen. Tie ei näy vanhoissa ilmakuvissa, joissa sen linja on metsän peitossa. Vuosien 1974 ja 1987 ilmakuvissa tie erottuu. Tällöin se johtaa rautatieltä reunustavalta tieltä harjun kaakkoisosan hiekanottoalueelle.

Harjun kaakkoispäätä lähestyttäessä polku haarautuu ja liittyy laajempien ja kapeampien metsäpolkujen verkostoon. Harjun kaakkoispäässä on epämääräisiä maansiirtotöiden jälkiä, kuten kaivantoja ja vallimaisia maapenkereitä. Tämä alue on ilmakuvista päätellen ollut 1900-luvun jälkipuolella massiivisen hiekanoton piirissä, joten nämä rakennelmat ja ilmiöt eivät liene vanhoja.

Epilänharjulla ei marraskuussa 2016 havaittu puolustusvarustuksia (poikkeuksena jatkosodan aikainen kohde Epilänharju), vaikka epämääräisiä maansiirtotöiden jälkiä erotettiinkin myös harjun luoteisosassa. Myöskään lidar-kuvassa ei erotu juoksuhautoja tms. Harju on 1900-luvun aikana ollut monin paikoin hiekanoton piirissä ja sen alarinteitä on rakennettu ja muokattu.

Inventointihavainnot eivät riitä todistamaan, että kyseessä olisi tykkitie tai edes kovin vanha kulkuväylä.