Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Tullikamari ja pakkahuone sijaitsevat Tampereen ydinkeskustassa Itsenäisyydenkadun varressa, Tullinaukion ja Pakkahuoneenaukion välissä. Vuosina 1897-1901 kaupunginarkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan toteutettu punatiilinen rakennus muodostuu kahdesta yhteen liitetystä rakennusosasta; pohjoispäädyn kaksikerroksisesta ja koristeellisemmasta tullikamarista ja eteläpäädyn yksikerroksisesta ja ilmeeltään hieman yksinkertaisemmasta pakkahuoneesta. Rakennus on vuodesta 1988 alkaen toiminut kulttuurikeskuksena. Tullikamarin pääsisäänkäynti on rakennuksen pohjoispäädystä ja pakkahuoneen pääsisäänkäynti nykyisin rakennuksen länsisivulta, Pakkahuoneenaukiolta.

Rakennukseen on tehty runsaasti muutoksia, erityisesti sisätiloihin, mutta ne on pyritty tekemään kunnioittaen rakennuksen rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja kunnioittaen. Julkisivut ovat pitkälti alkuperäistä vastaavassa asussaan ja sisätiloissakin on yhä runsaasti säilyneitä piirteitä, kuten vaikuttava tullikamarin pääsisäänkäynnin porrashuone kaiteineen ja kattomaalauksineen sekä alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusosia, kuten väliovia. Myös alkuperäinen tilanjako on säilynyt suurelta osin. Tullikamarin ja pakkahuoneen tontilla on voimassa vuoden 1990 asemakaava. Rakennukselle on kaavassa merkitty suojelumerkintä sr-18: ” Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja.” Lisäksi Tullikamari ja pakkahuone sekä Tullikamarinaukio ovat osa maakunnallisesti arvokasta Tullin alueen ja Sorsapuiston kulttuuriympäristöä.

Kulttuurikeskuksen toiminnan kehittämiseksi suunnitellaan rakennuksen kellarikerroksen laajennusta Tullinaukion puoleiselta sivulta sekä pakkahuoneen sisäänkäynnin siirtämistä Tullinaukion puolelle. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa sisätilamuutoksia. Kellarikerroksen laajennus toteutuisi maan alla, eikä sillä siksi olisi vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan eikä merkittäviä vaikutuksia rakennuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Sama pätee myös suunniteltuihin sisätilamuutoksiin, jotka ovat luonteeltaan melko vähäisiä. Suuremmat vaikutukset on pakkahuoneen sisäänkäyntimuutoksella, jota varten Tullinaukiolle pakkahuoneen eteen rakennettaisiin ilmeeltään moderni, eleetön, laatikkomainen, yksikerroksinen laajennusosa, joka yhdistyisi pakkahuoneeseen lyhyellä yhdysosalla. Yhdysosa liittyisi pakkahuoneen olemassa olevaan oviaukkoon, joten pakkahuoneen julkisivu muuttuisi varsin vähän. Muutos kohdistuisi pääasiassa Tullinaukion ja pakkahuoneen julkisivun näkymiseen aukiolle. Aukiolle muodostuisi kiinteä rakenne, joka vähentäisi avointa aukiotilaa ja pakkahuoneen julkisivusta noin 40 prosenttia jäisi osittain piiloon laajennusosan taakse. Suunniteltujen muutosten vaikutuksia suojellulle rakennukselle ja maakunnalliselle rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueelle tulisi tutkia tontin asemakaavamuutoksella.

Tullikamarinaukiolla on käynnissä asemakaavanmuutos, missä yhteydessä on tarkoitus edistää myös aukion toiminnallisuutta. Pakkahuoneen sisäänkäynnin siirtäminen osaksi toiminnallista aukiota vaikuttaakin perustellulta. Mikäli mahdollista tullikamaria ja pakkahuonetta koskevat muutokset olisi luonteva ratkaista tämän kaavoituksen osana. Muutos edellyttäisi kaava-alueen laajentamista kattamaan tullikamarin ja pakkahuoneen tontti. Erillistä kulttuuriympäristön selvitystarvetta muutos ei aiheuttaisi, sillä tullikamaria ja pakkahuonetta koskeva vaikutusten arviointi voitaisiin tehdä Tullikamarinaukion asemakaavaa varten laaditun selvityksen avulla (Arkkitehdit MY 2018). Selvitys kattaa aukion lisäksi siihen rajautuvat rakennukset. Tullikamarin ja pakkahuoneen rakennushistoria ja nykytila sisätilaa koskevine luonnehdintoineen on selvityksessä käsitelty riittävässä laajuudessa.

Tullikamarinaukion käyttötarkoitus ei alkujaan ole ollut tori tai aukio, vaan se on toiminut katualueena sekä lastaus- ja varastointialueena. Nykyisenkaltainen avoin torimainen aukio siitä on kehittynyt vasta 1980-luvun lopulta alkaen. Suunniteltu laajennus on kooltaan maltillinen ja muuttaa melko vähän asemakaavalla suojellun pakkahuoneen julkisivua. Vähäeleisesti ja arkkitehtonisesti korkealaatuisesti toteutettuna se voisi tuoda alueelle uuden kiinnostavan historiallisen kerrostuman ja modernin elementin aukion maisemaan. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tullikamarille ja pakkahuoneelle suunniteltuja muutoksia lähtökohtaisesti mahdollisena. Mikäli tullikamarin ja pakkahuoneen tontille tehdään asemakaavamuutos, tulisi samassa yhteydessä myös arvioida rakennuksen suojelumerkinnän uudistamistarve. Paremmin rakennuksen arvot huomioisi suojelumerkintä, joka kattaisi myös rakennuksen arvokkaat sisätilat.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Tullikamari ja pakkahuone sijaitsevat Tampereen ydinkeskustassa Itsenäisyydenkadun varressa, Tullinaukion ja Pakkahuoneenaukion välissä. Vuosina 1897-1901 kaupunginarkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan toteutettu punatiilinen rakennus muodostuu kahdesta yhteen liitetystä rakennusosasta; pohjoispäädyn kaksikerroksisesta ja koristeellisemmasta tullikamarista ja eteläpäädyn yksikerroksisesta ja ilmeeltään hieman yksinkertaisemmasta pakkahuoneesta. Rakennus on vuodesta 1988 alkaen toiminut kulttuurikeskuksena. Tullikamarin pääsisäänkäynti on rakennuksen pohjoispäädystä ja pakkahuoneen pääsisäänkäynti nykyisin rakennuksen länsisivulta, Pakkahuoneenaukiolta.Rakennukseen on tehty runsaasti muutoksia, erityisesti sisätiloihin, mutta ne on pyritty tekemään kunnioittaen rakennuksen rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja kunnioittaen. Julkisivut ovat pitkälti alkuperäistä vastaavassa asussaan ja sisätiloissakin on yhä runsaasti säilyneitä piirteitä, kuten vaikuttava tullikamarin pääsisäänkäynnin porrashuone kaiteineen ja kattomaalauksineen sekä alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusosia, kuten väliovia. Myös alkuperäinen tilanjako on säilynyt suurelta osin. Tullikamarin ja pakkahuoneen tontilla on voimassa vuoden 1990 asemakaava. Rakennukselle on kaavassa merkitty suojelumerkintä sr-18: ” Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja.” Lisäksi Tullikamari ja pakkahuone sekä Tullikamarinaukio ovat osa maakunnallisesti arvokasta Tullin alueen ja Sorsapuiston kulttuuriympäristöä.Kulttuurikeskuksen toiminnan kehittämiseksi suunnitellaan rakennuksen kellarikerroksen laajennusta Tullinaukion puoleiselta sivulta sekä pakkahuoneen sisäänkäynnin siirtämistä Tullinaukion puolelle. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa sisätilamuutoksia. Kellarikerroksen laajennus toteutuisi maan alla, eikä sillä siksi olisi vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan eikä merkittäviä vaikutuksia rakennuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Sama pätee myös suunniteltuihin sisätilamuutoksiin, jotka ovat luonteeltaan melko vähäisiä. Suuremmat vaikutukset on pakkahuoneen sisäänkäyntimuutoksella, jota varten Tullinaukiolle pakkahuoneen eteen rakennettaisiin ilmeeltään moderni, eleetön, laatikkomainen, yksikerroksinen laajennusosa, joka yhdistyisi pakkahuoneeseen lyhyellä yhdysosalla. Yhdysosa liittyisi pakkahuoneen olemassa olevaan oviaukkoon, joten pakkahuoneen julkisivu muuttuisi varsin vähän. Muutos kohdistuisi pääasiassa Tullinaukion ja pakkahuoneen julkisivun näkymiseen aukiolle. Aukiolle muodostuisi kiinteä rakenne, joka vähentäisi avointa aukiotilaa ja pakkahuoneen julkisivusta noin 40 prosenttia jäisi osittain piiloon laajennusosan taakse. Suunniteltujen muutosten vaikutuksia suojellulle rakennukselle ja maakunnalliselle rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueelle tulisi tutkia tontin asemakaavamuutoksella.Tullikamarinaukiolla on käynnissä asemakaavanmuutos, missä yhteydessä on tarkoitus edistää myös aukion toiminnallisuutta. Pakkahuoneen sisäänkäynnin siirtäminen osaksi toiminnallista aukiota vaikuttaakin perustellulta. Mikäli mahdollista tullikamaria ja pakkahuonetta koskevat muutokset olisi luonteva ratkaista tämän kaavoituksen osana. Muutos edellyttäisi kaava-alueen laajentamista kattamaan tullikamarin ja pakkahuoneen tontti. Erillistä kulttuuriympäristön selvitystarvetta muutos ei aiheuttaisi, sillä tullikamaria ja pakkahuonetta koskeva vaikutusten arviointi voitaisiin tehdä Tullikamarinaukion asemakaavaa varten laaditun selvityksen avulla (Arkkitehdit MY 2018). Selvitys kattaa aukion lisäksi siihen rajautuvat rakennukset. Tullikamarin ja pakkahuoneen rakennushistoria ja nykytila sisätilaa koskevine luonnehdintoineen on selvityksessä käsitelty riittävässä laajuudessa.Tullikamarinaukion käyttötarkoitus ei alkujaan ole ollut tori tai aukio, vaan se on toiminut katualueena sekä lastaus- ja varastointialueena. Nykyisenkaltainen avoin torimainen aukio siitä on kehittynyt vasta 1980-luvun lopulta alkaen. Suunniteltu laajennus on kooltaan maltillinen ja muuttaa melko vähän asemakaavalla suojellun pakkahuoneen julkisivua. Vähäeleisesti ja arkkitehtonisesti korkealaatuisesti toteutettuna se voisi tuoda alueelle uuden kiinnostavan historiallisen kerrostuman ja modernin elementin aukion maisemaan. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tullikamarille ja pakkahuoneelle suunniteltuja muutoksia lähtökohtaisesti mahdollisena. Mikäli tullikamarin ja pakkahuoneen tontille tehdään asemakaavamuutos, tulisi samassa yhteydessä myös arvioida rakennuksen suojelumerkinnän uudistamistarve. Paremmin rakennuksen arvot huomioisi suojelumerkintä, joka kattaisi myös rakennuksen arvokkaat sisätilat.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.