Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Elisa Oyj:n suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta tukiaseman rakentamiselle kiinteistölle 108-415-4-57 (Siurontie 220). Tukiasema sisältää 81 metriä korkean harustetun ristikkomaston sekä 8,5 m2 kokoisen laitetilan. Suunnitelmaan kuuluu myös n. 200 m pitkän ja 4 m leveän huoltotien rakentaminen. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Masto sijoittuisi valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Hämeenkyrön kulttuurimaiseman alueelle, sen itäreunalle. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet perustuvat Ympäristöministeriön vuonna 2021 valmistuneeseen VAMA 2021-inventointiin. Niitä koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Hämeenkyrön kulttuurimaisema on myös määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Kansallismaisemat ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja.

Masto on korkea, mutta havainneaineiston perusteella maisemissa melko huomaamaton, hahmoltaan neulamainen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole hankkeesta maisema-arvojen osalta huomautettavaa.

Hankealueelta ei tunneta arkeologisia kohteita; aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu arkeologisesti. Alle 1 km kohteesta koilliseen sijaitsevat historiallinen asuinpaikka Lemmakkala Rikala ja Rikalan kivikautinen löytöpaikka. Ensimmäiset maininnat Rikalan talosta ovat 1500-luvun alkupuolelta. Lisäksi viimeistään 1800-luvun alkupuolelta alkaen Ravonmaan niemen rannoille on syntynyt useita torppia. Alueelta saattaa siten löytyä erityisesti historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä arkeologisia kohteita, esimerkiksi maa- tai kivirakenteita ja kivilouhoksia. Hakemukseen liittyvän kuva-aineiston perusteella suunnitellun tielinjan kohdalla saattaa sijaita kiviröykkiö. Suunnittelualueen topografian ja korkeusaseman sekä em. löydön perusteella myös kivikautiseen asutukseen liittyvien kohteiden löytymistä voi pitää mahdollisena.

Maakuntamuseo esittää, että mahdollisten muinaisjäännösten tai muiden kulttuuriperintökohteiden huomioonottamiseksi hankkeessa suoritetaan suunnitellun tielinjan ja tukiaseman alueen arkeologinen tarkkuusinventointi. Mikäli inventoinnin aikana löytyy arkeologisia kohteita, on syytä tutkia myös vaihtoehtoiset reitit/paikat. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa suunnitelmaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta inventoinnin jälkeen. Suunnittelutarveratkaisupäätökseen tulee sisällyttää mahdollisten arkeologisten kohteiden säilymisen turvaavat ehdot. Päätös valitusosoituksineen on toimitettava maakuntamuseoon.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Elisa Oyj:n suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta tukiaseman rakentamiselle kiinteistölle 108-415-4-57 (Siurontie 220). Tukiasema sisältää 81 metriä korkean harustetun ristikkomaston sekä 8,5 m2 kokoisen laitetilan. Suunnitelmaan kuuluu myös n. 200 m pitkän ja 4 m leveän huoltotien rakentaminen. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Masto sijoittuisi valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Hämeenkyrön kulttuurimaiseman alueelle, sen itäreunalle. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet perustuvat Ympäristöministeriön vuonna 2021 valmistuneeseen VAMA 2021-inventointiin. Niitä koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Hämeenkyrön kulttuurimaisema on myös määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Kansallismaisemat ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja.

Masto on korkea, mutta havainneaineiston perusteella maisemissa melko huomaamaton, hahmoltaan neulamainen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole hankkeesta maisema-arvojen osalta huomautettavaa.

Hankealueelta ei tunneta arkeologisia kohteita; aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu arkeologisesti. Alle 1 km kohteesta koilliseen sijaitsevat historiallinen asuinpaikka Lemmakkala Rikala ja Rikalan kivikautinen löytöpaikka. Ensimmäiset maininnat Rikalan talosta ovat 1500-luvun alkupuolelta. Lisäksi viimeistään 1800-luvun alkupuolelta alkaen Ravonmaan niemen rannoille on syntynyt useita torppia. Alueelta saattaa siten löytyä erityisesti historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä arkeologisia kohteita, esimerkiksi maa- tai kivirakenteita ja kivilouhoksia. Hakemukseen liittyvän kuva-aineiston perusteella suunnitellun tielinjan kohdalla saattaa sijaita kiviröykkiö. Suunnittelualueen topografian ja korkeusaseman sekä em. löydön perusteella myös kivikautiseen asutukseen liittyvien kohteiden löytymistä voi pitää mahdollisena.

Maakuntamuseo esittää, että mahdollisten muinaisjäännösten tai muiden kulttuuriperintökohteiden huomioonottamiseksi hankkeessa suoritetaan suunnitellun tielinjan ja tukiaseman alueen arkeologinen tarkkuusinventointi. Mikäli inventoinnin aikana löytyy arkeologisia kohteita, on syytä tutkia myös vaihtoehtoiset reitit/paikat. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa suunnitelmaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta inventoinnin jälkeen. Suunnittelutarveratkaisupäätökseen tulee sisällyttää mahdollisten arkeologisten kohteiden säilymisen turvaavat ehdot. Päätös valitusosoituksineen on toimitettava maakuntamuseoon.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.