Pirkanmaan ELY-keskuksessa on vireillä rakennusperintölain mukainen esitys Tampereella sijaitsevan Kalevan lastentalon suojelemiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa hankkeesta. Kalevan lastentalo on osa Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lastentaloa ei kuitenkaan mainita arvoalueen kuvauksessa. Kalevan lastentalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2012). Selvitystä on täydennetty vuonna 2020 (Kalevan lastentalo - rakennushistoriaselvityksen täydennys, Arkkitehdit MY).

Kalevan lastentalon alueella on voimassa alueen alkuperäinen asemakaava vuodelta 1950. Ikänsä vuoksi asemakaava on selkeästi rakennetun ympäristön suojelun osalta vanhentunut eikä riitä turvaamaan Kalevan lastentalon rakennetun ympäristön arvojen säilymistä. Alueelle on käynnistetty uuden asemakaavan laadinta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä maaliskuussa 2019. Kaavahanke ei ole edennyt luonnosvaiheeseen.

Kalevan lastentalon on suunnitellut arkkitehti Tapani Nironen vuonna 1951, ja rakennus valmistui vuonna 1953. Rakennusta suunnitellessaan Nironen tutustui lastentarhojen suunnittelun tuoreimpiin virtauksiin, ja rakennukseen pyrittiin löytämään uusimmat, parhaiten ajan lastenhoidon tavoitteita tukevat ratkaisut. Valmistuessaan Kalevan lastentalo oli Suomen suurin lastentalo, ja sen rakentaminen oli Tampereen kaupungilta merkittävä panostus. Uusi, moderni lastentalo oli saavutus, jota kaupunki esitteli mieluusti kansainvälisille vieraille. Lasten päivähoidon tavoitteena ei ollut vain tarjota lapselle sijoituspaikkaa työssäkäyvien äitien työpäivän ajaksi, vaan ennen kaikkea  edistää lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä kasvamista kunnon kansalaisiksi. Kalevan lastentaloon rakennettiin mm. tilat lääkärin vastaanottoa varten. Lastentalot olivat osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja jatke äitiysavustuspakkauksen ja neuvolapalveluiden muodossa tarjotuille varhaislapsuuden palveluille. Tampereen lastentarhaseminaari aloitti toimintansa Kalevan lastentalossa vuonna 1954 ja toimi rakennuksessa yli 10 vuotta. Tätä kautta lastentalon esimerkki levisi eri puolille Suomea. 1960-luvulla Kalevan lastentalossa aloitettiin kuulo- ja kehitysvammaisten lasten päivähoitotoiminta ja 1970-luvulla puheterapia. Näitä palveluita käyttivät eri puolilta Tamperetta saapuvat lapset. Lastentalon toimintaan kuului myös sosiaalipalveluita: ammattioppilaskoti, lastensuojelun ja perhetukikeskuksen palveluita sekä sosiaaliasema. Rakennus on ollut käyttämättömänä vuodesta 2017 lähtien.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) määrittää  rakennuksen merkittävyyden suojelun edellytysten täyttymiseksi (8 §) seuraavin perustein: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksellisuus. Maakuntamuseo toteaa lausuntonaan Kalevan lastentalon ominaisuuksista seuraavaa:

1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus)

Kalevan lastentalo on ollut Tampereen kunnallisen päivähoidon keskeinen toimipiste useiden vuosikymmenten ajan. Se oli valmistuessaan kaupungin suurin lastentalo, ja sen seinien suojissa tarjottiin monipuolisia palveluita tamperelaisille lapsille ja nuorille sekä koulutettiin uusia lastentarhaopettajia. Rakennuksen ulkoasussa näkyvät sen suunnittelun modernit ihanteet. Ominaislaatunsa ja käyttöhistoriansa perusteella Kalevan lastentalo on poikkeuksellinen kohde myös Pirkanmaan mittakaavassa.

2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys) sekä 

3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus)

Kalevan lastentalo edustaa tyylillisesti 1950-luvun punatiiliarkkitehtuuria samoin kuin sen itäpuolella sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelemat samanikäiset Pekolan lamellikerrostalot. Se on myös osa Kalevan toisen maailmansodan jälkeen rakentunutta asuinaluetta. Kalevan lastentalo on tärkeä osa tätä yhtenäistä, modernia kokonaisuutta. Lastentalon 50-luvulle tyypillisiä piirteitä ovat punatiilijulkisivujen lisäksi rakennuksen sovittaminen maastoon ja yhteys viheralueisiin, polveilevat rakennusmassat, harjakatto sekä lapsille sovitettu mittakaava. Lastentaloja rakennettiin jälleenrakennuskautena eri puolille Suomea, mutta rakennustyypistä ei Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan ole laadittu kattavampaa selvitystä. Tampereella ilmiötä edustaa Kalevan lastentalon lisäksi 1951 avattu Nekalan lastentalo. Myös Nekalan lastentalon tulevaisuus on tällä hetkellä epäselvä.

4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys);

Kalevan päiväkoti on säilyttänyt kaupunkikuvallisesti alkuperäisen asemansa 1950-luvulla rakennetun Kalevan kaupunginosan yhtenä keskeisenä julkisena rakennuksena. Ulkoarkkitehtuurinsa puolesta Kalevan lastentalon alkuperäisyysaste on suuri. Sisätilojen osalta rakennuksessa on tapahtunut muutoksia, mutta alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta on jäljellä esimerkiksi väliovia, lattiapintoja ja ikkunapenkkejä, ja rakennuksen tilamuutokset ovat olleet maltillisia. Päiväkotitoimintaan liittyviä, säilyneitä kiinteän sisustuksen osia ovat esimerkiksi yhdyskäytävän seinämaalaus, leikkikeittiö, sänkykaapit sekä portaikkojen lastenkaiteet. Erityisesti Ilmarinkadun puoleinen porras on edustava ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Rakennus on toiminut koko tähänastisen käyttöhistoriansa päiväkotina ja varhaiskasvatukseen/lastenhuoltoon liittyvien palveluiden talona.

5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus)

Kalevan lastentalo kertoo tamperelaisten lasten päivähoidon ja sosiaalipalveluiden historiasta ja kehityksestä. Osana Kalevan aluetta se kertoo myös Tampereen voimakkaasta kasvusta ja uusien asuinalueiden rakentumisesta silloisen kaupunkialueen itäpuolelle. Lastentalo oli syntyajankohtanaan merkittävä hanke, joka kertoo lasten päivähoidon merkityksen kasvusta ja Tampereen kaupungin halusta toimia kunnianhimoisena tiennäyttäjänä lastenhoidon saralla. Päiväkodit mahdollistivat naisten töissäkäyntyiä, mutta niiden tehtävä nähtiin ennen kaikkea kasvatuksellisena. Rakennuksessa on myös alkanut Tampereen lastentarhaseminaarin toiminta sekä myöhemmin useita lasten- ja nuortenhuoltoon liittyviä palveluita. 

6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Kalevan lastentalo on säilyttänyt pääasialliset ominaispiirteensä alkuperäisinä eikä siinä ole tunnistettavissa merkittäviä historiallisia kerroksia eri rakennusvaiheista.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kalevan lastentalolla on eritystä kulttuurihistoriallista arvoa ja toteaa sen täyttävän lähes kaikki rakennusperintölain mukaiset suojelun edellytysten perusteet. Rakennuksella voidaan arvioida olevan vähintään maakunnallista arvoa, ja sillä on valtakunnallista arvoa osana Kalevan kaupunginosaa. Kulttuurihistoriallisten arvojen osalta rakennuksen säilyttäminen on tärkeää. Maakuntamuseo näkee ominaispiirteiltään hyvin säilyneen rakennuksen omaavan myös muutoskestävyyttä erilaisten, uusienkin käyttötarkoitusten suhteen.

Lain rakennusperinnön suojelemisesta 2. § toteaa lain soveltamisalasta, että "[r]akennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos: 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi." Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kalevan lastentalon kohdalla harkittavaksi tulevat 3. momentin kriteerit. Tällä hetkellä Kalevan lastentalon tontilla on vireillä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muutosta sen kaupunkikuvalliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Kaava on laitettu vireille vuonna 2019, ja sitä varten on täydennetty lastentalon rakennushistoriaselvitystä vuonna 2020. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaava on sopiva väline Kalevan lastentalon rakennetun ympäristön arvojen suojelemiseen, mikäli rakennuksen suojelu pysyy kaavan keskeisenä tavoitteena. Kalevan lastentalo täyttää kuitenkin myös lain rakenusperinnön suojelemisesta edellyttämät suojeluperusteet. Mikäli asemakaavaprosessi ei jostain syystä etene asianmukaisesti, Kalevan lastentalon suojelu on suotavaa toteuttaa Lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa on vireillä rakennusperintölain mukainen esitys Tampereella sijaitsevan Kalevan lastentalon suojelemiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa hankkeesta. Kalevan lastentalo on osa Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lastentaloa ei kuitenkaan mainita arvoalueen kuvauksessa. Kalevan lastentalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2012). Selvitystä on täydennetty vuonna 2020 (Kalevan lastentalo - rakennushistoriaselvityksen täydennys, Arkkitehdit MY).

Kalevan lastentalon alueella on voimassa alueen alkuperäinen asemakaava vuodelta 1950. Ikänsä vuoksi asemakaava on selkeästi rakennetun ympäristön suojelun osalta vanhentunut eikä riitä turvaamaan Kalevan lastentalon rakennetun ympäristön arvojen säilymistä. Alueelle on käynnistetty uuden asemakaavan laadinta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä maaliskuussa 2019. Kaavahanke ei ole edennyt luonnosvaiheeseen.

Kalevan lastentalon on suunnitellut arkkitehti Tapani Nironen vuonna 1951, ja rakennus valmistui vuonna 1953. Rakennusta suunnitellessaan Nironen tutustui lastentarhojen suunnittelun tuoreimpiin virtauksiin, ja rakennukseen pyrittiin löytämään uusimmat, parhaiten ajan lastenhoidon tavoitteita tukevat ratkaisut. Valmistuessaan Kalevan lastentalo oli Suomen suurin lastentalo, ja sen rakentaminen oli Tampereen kaupungilta merkittävä panostus. Uusi, moderni lastentalo oli saavutus, jota kaupunki esitteli mieluusti kansainvälisille vieraille. Lasten päivähoidon tavoitteena ei ollut vain tarjota lapselle sijoituspaikkaa työssäkäyvien äitien työpäivän ajaksi, vaan ennen kaikkea  edistää lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä kasvamista kunnon kansalaisiksi. Kalevan lastentaloon rakennettiin mm. tilat lääkärin vastaanottoa varten. Lastentalot olivat osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja jatke äitiysavustuspakkauksen ja neuvolapalveluiden muodossa tarjotuille varhaislapsuuden palveluille. Tampereen lastentarhaseminaari aloitti toimintansa Kalevan lastentalossa vuonna 1954 ja toimi rakennuksessa yli 10 vuotta. Tätä kautta lastentalon esimerkki levisi eri puolille Suomea. 1960-luvulla Kalevan lastentalossa aloitettiin kuulo- ja kehitysvammaisten lasten päivähoitotoiminta ja 1970-luvulla puheterapia. Näitä palveluita käyttivät eri puolilta Tamperetta saapuvat lapset. Lastentalon toimintaan kuului myös sosiaalipalveluita: ammattioppilaskoti, lastensuojelun ja perhetukikeskuksen palveluita sekä sosiaaliasema. Rakennus on ollut käyttämättömänä vuodesta 2017 lähtien.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) määrittää  rakennuksen merkittävyyden suojelun edellytysten täyttymiseksi (8 §) seuraavin perustein: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksellisuus. Maakuntamuseo toteaa lausuntonaan Kalevan lastentalon ominaisuuksista seuraavaa:

1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus)

Kalevan lastentalo on ollut Tampereen kunnallisen päivähoidon keskeinen toimipiste useiden vuosikymmenten ajan. Se oli valmistuessaan kaupungin suurin lastentalo, ja sen seinien suojissa tarjottiin monipuolisia palveluita tamperelaisille lapsille ja nuorille sekä koulutettiin uusia lastentarhaopettajia. Rakennuksen ulkoasussa näkyvät sen suunnittelun modernit ihanteet. Ominaislaatunsa ja käyttöhistoriansa perusteella Kalevan lastentalo on poikkeuksellinen kohde myös Pirkanmaan mittakaavassa.

2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys) sekä 

3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus)

Kalevan lastentalo edustaa tyylillisesti 1950-luvun punatiiliarkkitehtuuria samoin kuin sen itäpuolella sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelemat samanikäiset Pekolan lamellikerrostalot. Se on myös osa Kalevan toisen maailmansodan jälkeen rakentunutta asuinaluetta. Kalevan lastentalo on tärkeä osa tätä yhtenäistä, modernia kokonaisuutta. Lastentalon 50-luvulle tyypillisiä piirteitä ovat punatiilijulkisivujen lisäksi rakennuksen sovittaminen maastoon ja yhteys viheralueisiin, polveilevat rakennusmassat, harjakatto sekä lapsille sovitettu mittakaava. Lastentaloja rakennettiin jälleenrakennuskautena eri puolille Suomea, mutta rakennustyypistä ei Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan ole laadittu kattavampaa selvitystä. Tampereella ilmiötä edustaa Kalevan lastentalon lisäksi 1951 avattu Nekalan lastentalo. Myös Nekalan lastentalon tulevaisuus on tällä hetkellä epäselvä.

4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys);

Kalevan päiväkoti on säilyttänyt kaupunkikuvallisesti alkuperäisen asemansa 1950-luvulla rakennetun Kalevan kaupunginosan yhtenä keskeisenä julkisena rakennuksena. Ulkoarkkitehtuurinsa puolesta Kalevan lastentalon alkuperäisyysaste on suuri. Sisätilojen osalta rakennuksessa on tapahtunut muutoksia, mutta alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta on jäljellä esimerkiksi väliovia, lattiapintoja ja ikkunapenkkejä, ja rakennuksen tilamuutokset ovat olleet maltillisia. Päiväkotitoimintaan liittyviä, säilyneitä kiinteän sisustuksen osia ovat esimerkiksi yhdyskäytävän seinämaalaus, leikkikeittiö, sänkykaapit sekä portaikkojen lastenkaiteet. Erityisesti Ilmarinkadun puoleinen porras on edustava ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Rakennus on toiminut koko tähänastisen käyttöhistoriansa päiväkotina ja varhaiskasvatukseen/lastenhuoltoon liittyvien palveluiden talona.

5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus)

Kalevan lastentalo kertoo tamperelaisten lasten päivähoidon ja sosiaalipalveluiden historiasta ja kehityksestä. Osana Kalevan aluetta se kertoo myös Tampereen voimakkaasta kasvusta ja uusien asuinalueiden rakentumisesta silloisen kaupunkialueen itäpuolelle. Lastentalo oli syntyajankohtanaan merkittävä hanke, joka kertoo lasten päivähoidon merkityksen kasvusta ja Tampereen kaupungin halusta toimia kunnianhimoisena tiennäyttäjänä lastenhoidon saralla. Päiväkodit mahdollistivat naisten töissäkäyntyiä, mutta niiden tehtävä nähtiin ennen kaikkea kasvatuksellisena. Rakennuksessa on myös alkanut Tampereen lastentarhaseminaarin toiminta sekä myöhemmin useita lasten- ja nuortenhuoltoon liittyviä palveluita. 

6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Kalevan lastentalo on säilyttänyt pääasialliset ominaispiirteensä alkuperäisinä eikä siinä ole tunnistettavissa merkittäviä historiallisia kerroksia eri rakennusvaiheista.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kalevan lastentalolla on eritystä kulttuurihistoriallista arvoa ja toteaa sen täyttävän lähes kaikki rakennusperintölain mukaiset suojelun edellytysten perusteet. Rakennuksella voidaan arvioida olevan vähintään maakunnallista arvoa, ja sillä on valtakunnallista arvoa osana Kalevan kaupunginosaa. Kulttuurihistoriallisten arvojen osalta rakennuksen säilyttäminen on tärkeää. Maakuntamuseo näkee ominaispiirteiltään hyvin säilyneen rakennuksen omaavan myös muutoskestävyyttä erilaisten, uusienkin käyttötarkoitusten suhteen.

Lain rakennusperinnön suojelemisesta 2. § toteaa lain soveltamisalasta, että "[r]akennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos: 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi." Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kalevan lastentalon kohdalla harkittavaksi tulevat 3. momentin kriteerit. Tällä hetkellä Kalevan lastentalon tontilla on vireillä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muutosta sen kaupunkikuvalliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Kaava on laitettu vireille vuonna 2019, ja sitä varten on täydennetty lastentalon rakennushistoriaselvitystä vuonna 2020. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaava on sopiva väline Kalevan lastentalon rakennetun ympäristön arvojen suojelemiseen, mikäli rakennuksen suojelu pysyy kaavan keskeisenä tavoitteena. Kalevan lastentalo täyttää kuitenkin myös lain rakenusperinnön suojelemisesta edellyttämät suojeluperusteet. Mikäli asemakaavaprosessi ei jostain syystä etene asianmukaisesti, Kalevan lastentalon suojelu on suotavaa toteuttaa Lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla.