Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmauksessa sijaitseva keskusvirastotalo on yksi tärkeimmistä modernin arkkitehtuurin kohteista Tampereen keskustassa. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema virastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1967 ja 1975.

Rakennus on suojeltu vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-21: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen katu- tai pihasivuja tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja. Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. täydennysrakentamista koskeva määräys sj-9, jonka mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asemakaavan yhteydessä hyväksytyissä rakennustapaohjeissa edellytetään huomion kiinnittämistä virastotalon keskeisten tilojen sekä säilyneiden rakennusosien vaalimiseen ja kunnostamiseen.

Maakuntamuseo on aiemmin antanut samaan hankkeeseen liittyen lausunnon (13.12.2018, diar. 673/2018), jossa on todettu mm. kohteen historia, arvot ja suojelutilanne. Lisäksi lausunnossa on hyväksytty erittäin laajoista rakenteellisista vaurioista kärsivän virastotalon matalan rahakonttoriosan purkaminen. Rakennuslupahakemuksen perusteella virastotalon korkea osa on tarkoitus peruskorjata, matala rahakonttorin käsittävä osa purkaa ja korvata viisikerroksisella kellarilla ja ullakkokonehuoneella varustetulla uudisosalla. Hankkeelle on 14.6.2022 myönnetty poikkeamislupa (hankkeessa poiketaan asemakaavan suojelumääräyksestä, rakennusoikeudesta ja autopaikkamääräyksestä).

Keskusvirastotalosta on laadittu kolme rakennetun ympäristön selvitystä: Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6-8 - Kaupungin keskusvirastotalo ja asuntopalvelutalo, Tampereen kaupunki, Asemakaavasuunnittelu (2008), Tampereen kaupungin keskusvirastotalo - Rakennushistoriallinen selvitys, Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio (2009) sekä Tampereen keskusvirastotalon sisätilainventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo (2021). Selvitykset tarjoavat hankeen suunnittelun pohjaksi riittävät tiedot rakennuksen arvokkaista ominaispiirteistä ja arvoista.

Esitetty laajennusosa tuo uuden modernin lisän virastotalon kantaosan kylkeen. Purettavaa osaa huomattavasti suurempi laajennus vaikuttaa kuitenkin suhteellisen hyvin noudattavan asemakaavan täydennysrakentamiselle asettamia reunaehtoja ja huomioivan kantaosan ja alueen kulttuuriympäristön arvot. Hieman sisennettynä laajennusosa jää Keskustorilta katsottaessa alisteiseen asemaan, eikä nouse kaupunkikuvassa liian hallitsevaksi.

Kuusikerroksisen, kellarilla sekä myöhemmin lisätyllä ullakkokonehuoneella varustetun virastotalon kantaosan peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Peruskorjaus on erittäin laaja sisältäen mm. seuraavia toimenpiteitä. Rakennuksen ei-kantavat ulkoseinät rakennetaan kokonaan uudestaan. Julkisivujen klinkkeripintaiset elementit korvataan uusilla vanhan mallin mukaisilla laatoilla pinnoitetuilla elementeillä. Kuorielementit ikkunoiden väleissä uusitaan vanhojen kaltaisiksi peltihattuineen. Valtaosa ikkunoista uusitaan alkuperäisen mallin mukaan. Kuudennen kerroksen kevytrakenteisista ulkoseinistä uusitaan sisä- ja ulkoverhouslevyt.

Kuntotutkimusten mukaan toimenpiteet ovat perusteltuja, sillä julkisivujen eristeissä on todettu kosteuden aiheuttamia vaurioita. Julkisivut uusitaan palauttavan korjauksen periaatteita noudattaen, alkuperäiset värit ja mittasuhteet säilyttäen. Huomattavin, mutta hyväksyttävissä oleva muutos on nykyisen katolla olevan IV-konehuoneen purkaminen ja korvaaminen aiempaa suuremmalla, etelämmäs, etäämmälle valtuustosalista sijoitettavalla uudella konehuoneella. Lisäksi katoille asennetaan aurinkopaneelit. Maakuntamuseolla ei ole toimenpiteistä huomautettavaa, joskin mikäli mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo mahdollisuutta osallistua katselmukseen, jossa olisi mahdollista verrata nykyisiä julkisivujen klinkkerilaattoja niiden tilalle tilattujen laattojen mallikappaleisiin.

Peruskorjaukseen liittyy myös säilyttävää ja palauttavaa korjausta, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää suojelutavoitteiden kannalta onnistuneena ratkaisuna. Mm. itä- ja eteläpäätyjen terassien kaiteet irrotetaan ehjinä ja palautetaan paikoilleen huoltomaalauksen jälkeen, 6. kerroksen tammi-ikkunat kunnostetaan, katutason itäisen ja eteläisen sivun lasiseinän teräsrunko säilytetään ja kunnostetaan ja betonipilarit huoltomaalataan alkuperäiseen väriin. Itäsivun 2000-luvulla uusitut alumiiniprofiilirakenteiset tuulikaapit palautetaan ulkonäöltään alkuperäistä mallia vastaaviksi.

Virastotalon edustavimmat sisätilat, viidennessä kerroksessa sijaitseva valtuustosali, valtuustosalin aula ja kuudennessa kerroksessa sijaitseva yleisölehteri, säilyvät alkuperäisessä käytössään sekä pääosin myös ulkoasussaan. Jo kertaalleen uusitut kalusteen vaihdetaan, mutta tilojen ilme pyritään säilyttämään ja mm. valtuustosalia hallitseva Birger Kaipiaisen Orvokkimeri -teos kunnostetaan ja palautetaan paikalleen.

Virastotalon ensimmäisen kerroksen etelä-pohjoissuuntaisesti Aleksis Kiven kadun varrelle sijoitettujen aulatilojen muutokset eivät kaikilta osin kunnioita alkuperäistä ratkaisua. Aulan avaruus ja valoisuus vähenevät suunniteltujen tilamuutosten myötä. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valitettavana, sillä aula on yksi parhaiten säilyneistä tiloista virastotalossa. Aulassa kuitenkin säilyy eteläpäädyn vesiallasaihe ja mosaiikkibetonilattia lämmityspatterisyvennyksineen, mitä on pidettävä positiivisina seikkoina.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty laajennus ja peruskorjaus on pääosin voimassa olevan asemakaavan suojelumäärysten mukainen. Virastotalon keskeiset ominaispiirteet vaikuttavat muutoksessa säilyvän. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennusluvan myöntämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmauksessa sijaitseva keskusvirastotalo on yksi tärkeimmistä modernin arkkitehtuurin kohteista Tampereen keskustassa. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema virastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1967 ja 1975.

Rakennus on suojeltu vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-21: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen katu- tai pihasivuja tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja. Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. täydennysrakentamista koskeva määräys sj-9, jonka mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asemakaavan yhteydessä hyväksytyissä rakennustapaohjeissa edellytetään huomion kiinnittämistä virastotalon keskeisten tilojen sekä säilyneiden rakennusosien vaalimiseen ja kunnostamiseen.

Maakuntamuseo on aiemmin antanut samaan hankkeeseen liittyen lausunnon (13.12.2018, diar. 673/2018), jossa on todettu mm. kohteen historia, arvot ja suojelutilanne. Lisäksi lausunnossa on hyväksytty erittäin laajoista rakenteellisista vaurioista kärsivän virastotalon matalan rahakonttoriosan purkaminen. Rakennuslupahakemuksen perusteella virastotalon korkea osa on tarkoitus peruskorjata, matala rahakonttorin käsittävä osa purkaa ja korvata viisikerroksisella kellarilla ja ullakkokonehuoneella varustetulla uudisosalla. Hankkeelle on 14.6.2022 myönnetty poikkeamislupa (hankkeessa poiketaan asemakaavan suojelumääräyksestä, rakennusoikeudesta ja autopaikkamääräyksestä).

Keskusvirastotalosta on laadittu kolme rakennetun ympäristön selvitystä: Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6-8 - Kaupungin keskusvirastotalo ja asuntopalvelutalo, Tampereen kaupunki, Asemakaavasuunnittelu (2008), Tampereen kaupungin keskusvirastotalo - Rakennushistoriallinen selvitys, Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio (2009) sekä Tampereen keskusvirastotalon sisätilainventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo (2021). Selvitykset tarjoavat hankeen suunnittelun pohjaksi riittävät tiedot rakennuksen arvokkaista ominaispiirteistä ja arvoista.

Esitetty laajennusosa tuo uuden modernin lisän virastotalon kantaosan kylkeen. Purettavaa osaa huomattavasti suurempi laajennus vaikuttaa kuitenkin suhteellisen hyvin noudattavan asemakaavan täydennysrakentamiselle asettamia reunaehtoja ja huomioivan kantaosan ja alueen kulttuuriympäristön arvot. Hieman sisennettynä laajennusosa jää Keskustorilta katsottaessa alisteiseen asemaan, eikä nouse kaupunkikuvassa liian hallitsevaksi.

Kuusikerroksisen, kellarilla sekä myöhemmin lisätyllä ullakkokonehuoneella varustetun virastotalon kantaosan peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Peruskorjaus on erittäin laaja sisältäen mm. seuraavia toimenpiteitä. Rakennuksen ei-kantavat ulkoseinät rakennetaan kokonaan uudestaan. Julkisivujen klinkkeripintaiset elementit korvataan uusilla vanhan mallin mukaisilla laatoilla pinnoitetuilla elementeillä. Kuorielementit ikkunoiden väleissä uusitaan vanhojen kaltaisiksi peltihattuineen. Valtaosa ikkunoista uusitaan alkuperäisen mallin mukaan. Kuudennen kerroksen kevytrakenteisista ulkoseinistä uusitaan sisä- ja ulkoverhouslevyt.

Kuntotutkimusten mukaan toimenpiteet ovat perusteltuja, sillä julkisivujen eristeissä on todettu kosteuden aiheuttamia vaurioita. Julkisivut uusitaan palauttavan korjauksen periaatteita noudattaen, alkuperäiset värit ja mittasuhteet säilyttäen. Huomattavin, mutta hyväksyttävissä oleva muutos on nykyisen katolla olevan IV-konehuoneen purkaminen ja korvaaminen aiempaa suuremmalla, etelämmäs, etäämmälle valtuustosalista sijoitettavalla uudella konehuoneella. Lisäksi katoille asennetaan aurinkopaneelit. Maakuntamuseolla ei ole toimenpiteistä huomautettavaa, joskin mikäli mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo mahdollisuutta osallistua katselmukseen, jossa olisi mahdollista verrata nykyisiä julkisivujen klinkkerilaattoja niiden tilalle tilattujen laattojen mallikappaleisiin.

Peruskorjaukseen liittyy myös säilyttävää ja palauttavaa korjausta, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää suojelutavoitteiden kannalta onnistuneena ratkaisuna. Mm. itä- ja eteläpäätyjen terassien kaiteet irrotetaan ehjinä ja palautetaan paikoilleen huoltomaalauksen jälkeen, 6. kerroksen tammi-ikkunat kunnostetaan, katutason itäisen ja eteläisen sivun lasiseinän teräsrunko säilytetään ja kunnostetaan ja betonipilarit huoltomaalataan alkuperäiseen väriin. Itäsivun 2000-luvulla uusitut alumiiniprofiilirakenteiset tuulikaapit palautetaan ulkonäöltään alkuperäistä mallia vastaaviksi.

Virastotalon edustavimmat sisätilat, viidennessä kerroksessa sijaitseva valtuustosali, valtuustosalin aula ja kuudennessa kerroksessa sijaitseva yleisölehteri, säilyvät alkuperäisessä käytössään sekä pääosin myös ulkoasussaan. Jo kertaalleen uusitut kalusteen vaihdetaan, mutta tilojen ilme pyritään säilyttämään ja mm. valtuustosalia hallitseva Birger Kaipiaisen Orvokkimeri -teos kunnostetaan ja palautetaan paikalleen.

Virastotalon ensimmäisen kerroksen etelä-pohjoissuuntaisesti Aleksis Kiven kadun varrelle sijoitettujen aulatilojen muutokset eivät kaikilta osin kunnioita alkuperäistä ratkaisua. Aulan avaruus ja valoisuus vähenevät suunniteltujen tilamuutosten myötä. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valitettavana, sillä aula on yksi parhaiten säilyneistä tiloista virastotalossa. Aulassa kuitenkin säilyy eteläpäädyn vesiallasaihe ja mosaiikkibetonilattia lämmityspatterisyvennyksineen, mitä on pidettävä positiivisina seikkoina.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty laajennus ja peruskorjaus on pääosin voimassa olevan asemakaavan suojelumäärysten mukainen. Virastotalon keskeiset ominaispiirteet vaikuttavat muutoksessa säilyvän. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennusluvan myöntämistä.