Teatterin ulko- ja sisätilat ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Rakennuksen ulkoasun tunnusomaiset piirteet ovat tiilimateriaali, keskiosan korkea näyttämötorni sekä Hämeenpuiston puoleisen pääjulkisivun ikkunaosa. Sisätiloissa yleisötilat ovat erittäin hyvin säilyneet. Materiaalit ja tilojen värit edustavat hyvin aikansa suunnittelua ja luovat yhtenäisen kokonaisuuden. Tiloissa on useita niitä varten suunniteltuja yksityiskohtia.

Rakennus sijaitsee Tampereen Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi arvotetulla alueella. Hämeenpuiston ilmeeseen vahvasti vaikuttava teatterirakennus toi 1980-luvun modernin punatiiliarkkitehtuurin näyttävälle paikalle Tampereen keskustaan.

Tampereen työväen teatteri sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston varrella. Rakennus on valmistunut 1985 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen. Työväenteatteri on näyttävä punatiilinen rakennus, jonka Hämeenpuiston puoleista julkisivua hallitsee kaksikerroksinen ikkunaosio. Rakennuksen keskiosassa kohoaa massiivinen katsomo- ja näyttämöosa, joka on tunnusomainen teatterirakennukselle.

JULKISIVUT

JULKISIVU HÄMEENPUISTOON, itäinen julkisivu KTS. KUVALIITE 1

Hämeenpuiston puoleinen itäjulkisivu on rakennuksen pääjulkisivu. Pääsisäänkäynnit sijaitsevat Satamakadun puolella etelässä ja Hämeenpuiston puolella rakennuksen keskiosassa. Rakennus sijoittuu tiiviisti 1899 valmistuneen Tampereen työväentalon viereen. Työväenteatteri toimi vanhan työväentalon näyttämöillä 80 vuotta, uuden rakennuksen valmistumiseen saakka. Rakennukset muodostavat vanhan ja uuden teatterirakennuksen kompleksin. Hämeenpuiston varressa olevat rakennukset rytmittyvät kiinnostavalla tavalla yhteen huolimatta lähes sadan vuoden erosta rakennusajankohdassa. Ne muodostavat yhtenäisen seinämän Hallituskadun ja Satamakadun välille. Vanhaa työväentaloa hallitsee Hallituskadun kulmassa oleva kahdeksankerroksinen torniosa, jota uuden rakennuksen 8.kerrokseen nouseva keskiosa tasapainottaa.

Teatterirakennuksen itäjulkisivu on muodoiltaan vaihteleva. Rakennus kiinnittyy pohjoispäädystään työväentaloon korkealla punatiiliosalla. Matalaan (2-3 kerrosta) väliosaan on suunnitteilla korotus. Väliosassa rakennusta rytmittää kolme tiilipilaria, jotka katkovat kapeaa ikkunanauhaa. Rakennuksen keskiosan kattotasannetta reunustaa siro tiilikaide.

Eteläpäädyssä on rakennuksen ulkoasua hallitseva massiivinen ikkunaelementti. Eteläpääty on rakennuksen yleisötoiminnan keskus. Siinä sijaitsevat pohjoinen ja eteläinen sisäänkäynti, joiden välissä on valoisa aulatila. Eteläpäädyn alaosassa (1 krs) on korkeat, kaksikerroksiset ikkunat joka suuntaan. Aula näkyy ulos valaistuna, samoin 2. ja 3. kerroksen kahviotilat. Teatterirakennuksen julkinen luonne ilmenee myös toiminnan näkymisenä ulospäin. Rakennuksen tiilipinta korostuu erityisesti ikkunaosan takana kohoavassa näyttämötornissa, jonka alla sijaitsevat katsomo ja näyttämötilat.

JULKISIVU SATAMAKADULLE, etelään KTS. KUVALIITE 2

Satamakadun puoli rakennusta on ilmeeltään hillitty. Satamakadun puoleisen sisäänkäynnin yläpuolella on kevyt katos. Rakennuksen pitkä tiiliseinä muodostaa muurin Satamakadun varteen. Seinustaa keventävät ja rytmittävät kapeat ikkunanauhat. Länsipäädyn alapuolella on rakennuksen parkkihalli. Satamakadun vilkas liikenne ja tiivis rakentaminen rajaa näkymää etelän puolelta.

JULKISIVU PAPINKADULLE, länteen KTS. KUVALIITE 3

Länsipuolella palataan jälleen kaksikerroksisiin ikkunoihin, jotka keventävät julkisivua. Alemman ikkunan paikalla on tummanruskeat alumiinilevyt. Papinkadun puolella on rakennuksen henkilökunnan sisäänkäynti. Sisäänkäyntiin johtaa lyhyt ajoliuska, joka seuraa L-muotoisen rakennuksen seinustaa. Liuskan vieressä on matalat portaat. Ajotien vasemmalla puolella sijaitsee ympäröivien rakennusten sisäpihalla oleva parkkitasanne. Parkkitasanteen takana teatterirakennuksen länsiseinä nousee monikerroksisena. Ikkunanauhan päällä on tummanruskea alumiiniosa. Rakennuksen pohjoisseinä on lähes kiinni viereisissä rakennuksissa.

SISÄTILAT

Rakennuksen sisätiloja on käsitelty erikseen Sisätilat –osassa.

Tampereen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1887. Poliittisen toiminnan lisäksi yhdistys järjesti monenlaista vapaa-ajan toimintaa. Vuonna 1889 Työväenyhdistys osti nykyisen tontin, jolla sijainnut puinen koulu kunnostettiin yhdistyksen toimitilaksi. Teatteritoiminta alkoi 1901 ja ensimmäisen esitysten pitopaikkana oli työväentalon puurakennus.

Vuonna 1900 työväenyhdistyksen tontille valmistui Heikki Tiitolan suunnittelema kolmikerroksinen kivitalo. Muutamaa vuotta myöhemmin (1905) tontille valmistui Lambert Pettersonin suunnittelema kokous- ja juhlasalirakennus, josta teatteri sai uudet toimitilat. Työväenyhdistyksen rakennusta laajennettiin 1912 Heikki Kaartisen suunnitelmien mukaan. Vanhaa rakennusosaa korotettiin ja esplanadin varrelle nousi uusi viisikerroksinen kivirakennus. Vuonna 1930 taloon lisättiin Bertel Srömmerin suunnitelma pohjoissiipi. Samalla Hämeenpuiston kulmaosa korotettiin kahdeksankerroksiseksi. Torniosassa sijaitseva Konsun sali on tamperelaisille merkittävä juhla- ja kokoontumispaikka.

UUSI TEATTERIRAKENNUS 1985

Jo 1930-luvulla oli pyritty yhdistämään samassa kaupungissa toimivat kaksi teatteria - työväen ja porvariston ylläpitämät - yhdeksi, jota kaupunki olisi tukenut. Sotienjälkeinen taloudellinen niukkuus ja valtionavun karsiminen lisäsivät painetta teattereiden yhdistämiseen. Tampereen Työväen Teatteri selvisi yhdistämispaineista ja on nykyään Suomen ainoa ammattimaisesti toimiva työväenteatteri.

Suunnitelmia uudesta teatterirakennuksesta oli jo sodan jälkeen, 1940-50- luvun taitteessa. 1960-luvulla teatterit alettiin mieltää osaksi kaupungin asukkailleen tarjoamaa palvelua. Teattereiden katsojamäärät kaksinkertaistuivat vuosien 1953 ja 1973 välillä. Teatteritaloista alkoi muodostua kaupungeille merkittävä statussymboli. Suuren kaupunginteatterin katsottiin lisäävän kaupungin arvovaltaa ja tuovan turistien myötä myös taloudellista hyötyä. 1960-luvulla rakennettiin uudet suuret teatterit Turkuun, Helsinkiin, Kuopioon ja Ouluun.

Tampereen työväen teatterin suunnittelukilpailu järjestettiin 1970-luvun alkupuolella, samaan aikaan kun kaupungissa oli käynnissä kiivas keskustelu vanhojen punatiilisten tehdasrakennusten säilyttämisestä. Voittajatyöksi valittiin Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema massiivinen punatiilirakennus. Rakentaminen aloitettiin 1982 ja uusi osa valmistui 1985.

Hämeenpuiston alue on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Puiston ympäristöön rakennettiin 1980-luvulla kaksi merkittävää kohdetta, jotka vaikuttivat paljon sen ulkoasuun. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Tampereen pääkirjasto Metso valmistui Hämeenpuiston varrelle 1983-1986. Tampereen työväenteatterin rakennus valmistui samoihin aikoihin, 1982-1985. Näyttävät julkiset rakennukset lisäsivät Hämeenpuiston vilkkautta. Puistossa on aiemmin sijainnut mm. laululava ja kioskeja. Perinteisesti esplanadina ja vapaa-ajan paikkana toiminut puisto sai reunoilleen uuden teatterin ja kirjaston, jotka vahvistivat sen asemaa vapaa-ajan keskuksena.

Kaakinmaalla sijaitsee useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia. Aleksanterin kirkon vierellä sijaitsevan Aleksanterin koulu valmistui 1886. Punatiilinen Reaalilyseo/Lastentarhaopettajaopisto sijaitsee Hallituskadun varrella. Työväenteatterin välittömässä läheisyydessä, Satamakadun eteläpuolella sijaitsee Wivi Lönnin suunnittelema Tyttölyseo/Pyynikin koulu. Alueella on kaksi suurta vuosisadan vaihteen tehdasrakennusta, Klingendahlin punatiilinen tehdasrakennus Hämeenpuiston eteläpäädyssä (1897, 1904-1905) ja Satamakadun trikoon rakennus (1906, 1916-1928) .

Sisätilan yleisötiloissa tulee säilyttää rakennukseen suunnitellut materiaali- ja väriratkaisut. Sisätilojen merkittävimmät piirteet ovat runsas tiilipinnan käyttö, madalletut katot ja niiden rakenteet, tumma yleisväritys ja hienot tilaan suunnitellut yksityiskohdat. Uudistuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota materiaalivalintoihin, yksityiskohtiin ja saman sisustuksellisen tason säilyttämiseen. Sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot ja toimenpidesuositukset on eritelty kohteittain.

Niemelä, Jari. Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere-Seura ry.

Tampere 2006.

Rajala, Panu. Titaanien teatteri. Tampereen työväen Teatteri 1918-1964. Tampereen työväen teatteri oy. Tampere 1995.

Standertskjöld, Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960-1980. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustieto Oy. 2011.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98. Tampere 1998.

Internet-lähteet

http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/519/marjatta-jaatinen

http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2343/martti-jaatinen