rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Innilän kantatila sijaitsee näkyvällä paikalla Vaunusuon laajan peltoaukean laidalla. Tilakeskuksen vierestä menee nykyinen valtatie, Häijääntie. Vanhaa, säilynyttä rakennuskantaa edustavat hirsirakenteiset asuinrakennus, aitta, navetta, sauna, ja riihi. Innilä on toimiva maatila. Uudempaa rakennuskantaa ovat asuinrakennus (2), kuivuri, konesuoja ja autokatos.

Innilän tilakeskuksessa ovat (1) asuinrakennus (1890-l) (2) asuinrakennus (1920-l/1964) (3) aitta (1800-l), (4) navetta (n. 1900/1920-l), (5) sauna (n. 1900), (6) riihi (1800-l) (7) maakellari (n. 1900), (8)puimasuuli (1920/30-l) (9) kuivuri (1975) (10) konesuoja (1984), (11) autotallikatos (1984), (12) kuusiaita (1920-l)

(1) asuinrakennus (n.9x22 m.) on rakennettu 1890-luvulla. Rakennuksessa on lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu kolmiosaisella, helmiponttipaneeli/keilapontattu vaakalauta/ peiterimavuoraus, vuorauksella. Koillispuolella Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset ja niiden vuorilautojen otsalaudassa uusrenesanniin vivahtavaa koristelua. Rakennuksen väri on kulunut punamulta, ikkunoiden vuorilaudoissa on keltaisen värin jäänteitä. Lounaissivun ikkunat ja vuorilaudat ovat uusittu 1990-luvulla alumiini/pintalista ikkunoilla. Vuorilaudat yksinkertaisemmat. Samoin lounaisivun maalaus uusittiin kaupan punamullalla. Rakennuksen eteläpäädyssä on pulpettikattoinen, vastaharjalla ja ruutuikkunoilla varustettu umpikuisti, joka siirrettiin koillissivulta nykyiselle paikalle 1920-luvulla. Kuistin alle rakennettiin 1930-luvun lopulla kellari. Koillissivulla oleva kahden pylvään kannattama klassis/nikkari - henkinen kuisti rakennettiin 1940-luvulla. Satulakatto on katettu betonitiilellä 1950-luvulla. Rakennus on ollut tyhjillään 1960-luvulta alkaen. Tulevaisuudessa se tullaan ottamaan jälleen asumiskäyttöön.

(2) asuinrakennus on rakennettu muistitiedon mukaan 1920-luvulla vaarinpirtiksi. On myös mahdollista, että rakennus on vanhempi. Mahdollisesti rakennuksessa on hyödynnetty lähes samalla paikalla ollutta vanhaa asuinrakennusta. Asuinrakennuksessa on betonisokkeli, jossa näkyy paikoitellen suuria karkeasti lohkottuja kiviä. Rakennuksessa on hirsirunko. Nykyinen ulkoasu, mineriittilevyseinät ja 1-ruutuiset tuuletusikkunalla, on vuodelta 1964.

(3) Otsallinen pariaitta (puoti) on rakennettu nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirunko on maalattu punamullalla. Rakennuksen eteen rakennettu aidallinen lautarakenteinen sola on ilmeisesti 1900-luvun puolelta. Samoin alkuperäisen katon vuoliaset ovat poistettu. Ovet ovat tehty leveistä lankuista, vanhat avainkilvet. Satulakatto on katetu profiilipellillä. Rakennuksessa on ollut liha- ja vaatepuoti. Rakennettu 1800-luvulla.

Navetta (4) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennuksessa on punaiseksi maalattu lyhytnurkkainen hirsirunko. Sisälle on rakennettu myöhemmin lisäksi tiilirunko. Rakennusaika on mahdollisesti 1800-luvun loppu tai 1900-luvun alku. Rakennusta on laajennettu pohjoispuolelle siivellä 1920-luvulla. Uudemmassa osassa on betonisokkeli ja hirsirunko. Alun perin tiloissa oli talli. Rakennus on edelleen navettakäytössä.

5. Saunassa on kivijalka ja punainen hirsirunko. Saunan lisäksi rakennusta on käytetty mallassaunana.

6. Riihirakenuksessa on kaksi hirsirakenteista riihtä ja välissä ns. luuva. Riihet ovat pitkänurkkaisia ja pääosin vuoraamattomia. Rakennuksessa on myös myöhemmän käytön rakenteita. Hevoskiertorakenne on purettu. Paikalla on lyöty myös talon piippujen tiilet 1900-luvun alkupuolella.

7. maakellarista on jäljellä vain suurista lohkotuista kivistä tehdyt seinät.

Innilä, aikaisemmin Karhu, on Nuupalan kylän kantataloja. Isonjaon aikaan kylätontti sijaitsi Liekoveden rannassa. Nykyisin kylän paikalla on vaneritehtaan rakennuksia. Nykyiselle paikalle Innilän tilakeskus siirrettiin ilmeisesti 1800-luvulla. Inniläksi nimi muuttui 1900-luvun alussa kun isäntä Kalle Karhu otti sukunimeksi Innilän. Vanan isännän antaman tiedon mukaan tila on kuulunut suvulle 1540-luvulta saakka. Innilä on edelleen toimiva maatila ja sillä harjoitetaan karjanpitoa ja viljelyä.

Tilasta on lohkottu läheisen Karjalaisen ruukkutehtaan tontti. Talolla on ollut ainakin kaksi torppaa. Näistä Uitee on n. 1,8 km luoteeseen tilalta.

Innilän tilakeskuksen rakennukset ovat Vaunusuon laajan peltoaukean laidalla.. Pihapiiri on kapea, suorakaiteen muotoinen rajautuen peltoon ja metsäiseen rinteeseen. Vanhat palovaaralliset rakennukset, riihi ja sauna, ovat sijoitettu pihapiiriin pohjois- ja eteläreunalle. Samoin mies- ja karjapihan jäänteitä on vielä nähtävissä. Itäpuolella olevan metsärinteen yläosassa on asevarikon henkilökunnan asuinrakenuksia 1950-luvulta. Uudempi rakennuskanta näkyy paremmin maisemassa. Vanhan asuinrakennuksen nurmipihassa on muutamia vanhoja puutarhakasveja mm. omenapuita marjapensaita ja syreenejä. Pihaa suojaa pohjoispuolella vanha, korkeaksi kasvanut kuusiaita. Tilakeskuksen eteläpuolella on Satakunnantie, jonka alitse on tehty karjaa varten alikulkutunneli. Häijääntien eteläpuolella on Muistolan kansakoulu (1900) Pohjoispuolella on vähän matkan päässä entinen Karjalaisen ruukkutehdas, jonka tiloissa toimii nykyisin Vammalan konepaja. Länsipuolella on lähipellon takana metsittynyt alue, jossa on asuinrakennuksia ja Vammalan konepajan

Vanhaan pihapiiriin liittyneet rakennukset asuinrakennus, vaarinpirtti, aitta, navetta, sauna ja riihi olisi hyvä säilyttää. Lisäksi pihan vanhan kasvillisuuden, omenapuut, kuusiaita ym. säilymisestä tulisi huolehtia. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon vanha rakennuskanta ja sitä rajaava avoin maisema.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Risto Innilä, haastattelu 14.10.2004.