rakennusperinteinen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Vuonna 1915 valmistuneen asuinrakennuksen ja 1980-luvun piharakennuksen muodostama pihapiiri. Paritalotyyppinen asuinrakennus on myöhemmin yhdistetty yhden perheen käyttöön. Asuinrakennuksessa on säilynyt alkuperäinen runkomuoto, ikkuna-aukoitus, pohjoissivun kauniisti toisiaan peilaavat sisäänkäynnit katoksineen sekä hieno tiilisokkeli.

Teljontien pohjoispuolella sijaitseva, suorakaiteen muotoinen tontti. Vuonna 1915 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin eteläpäädyssä, pitkä sivu Teljontielle päin. Tontin pohjoispäädyssä on 1980-luvun piharakennus, jota ei ole inventoitu erikseen.

Teljontie 15 valmistui vuonna 1915. Rakennuttaja oli Vihtori Ahola, mutta talo siirtyi jo seuraavana vuonna uudelle omistajlle. Vuoden 1916-17 Lapin alueen osoiteluettelossa talonomistajana mainitaan sähkötyömies Frans Alfred Vesanto. Hirsirunkoisessa rakennuksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Huoneistot yhdistettiin yhden perheen asunnoksi 1984. Sama suku on asunut 1916 lähtien.

Tontin pohjoissivulla on ollut 1910-luvun piharakennus, kanala-sikala-käymälä. Vuonna 1936 piharakennuksen muutos. Muutoksen suunnitteli Eero Hokkanen Heikki Tiitolan rakennustoimistosta. Piharakennuksessa toimi myöhemmin Vesannon veljesten paja. Pajassa tehtiin mm. hopeatöitä ja palkintoja Käpylän hiihtokilpailuihin. Piharakennus on purettu 1980-luvun alussa. Nykyinen piharakennus valmistui samalle paikalle 1984, suunnittelijana rakennusarkkitehti Ilari Henttinen.

Teljontie rajaa Lapin pientaloaluetta pohjoisen suunnassa. Tasaisen tien molemmin puolin on istutettu koivuja. Rakennukset ovat pääosin 1910-20 -luvuilta. Teljontiellä on useita hienosti säilyneitä 1910-luvun rakennuksia. Rakennukset sijoittuvat tiiviisti tien varteen, poikkeuksena koillispäädyn Teljontie 21 ja 23, jotka sijaitsevat tonttien takaosassa. Teljontie on saanut nimensä sinne ensimmäisenä (1915) rakennetusta tehtailija Frans Teljon näyttävästä talosta (Teljontie 23).

Teljontie 15 luoteis- ja koillispuolella on puuportit ja betonilaatoitus, koillispuolella lisäksi betonipylväät ja autopaikka. Tontin pohjoisosassa on tasainen nurmialue, jonka keskellä on betonikivetty kulkuväylä pohjoissivun piharakennukseen. Piharakennuksen eteläpuolella on myöhemmin lisätty terassi. Piharakennus terasseineen on erotettu pensasaidalla. Tontilla on kukkaistutuksia, omenapuita ja marjapensaita. Tonttia rajaa länsi-ja itäpuolella lauta-aita. Pohjoispuolelta tontti rajautuu metsäiseen rinteeseen. Tontin yleisilme on tilaa hallitsevasta uudehkosta piharakennuksesta ja betonilaatoituksesta johtuen moderni.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- vastaavan piharakennuksen säilytys, alueelle tyypillinen piirre

- porttien säilytys, alueelle tyypillinen piirre

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- ikkuna-aukoituksen, ikkunoiden koon ja mallin säilytys

- pohjoissivun kahden sisäänkäynnin, niiden sijainnin ja siron katosmallin säilytys

- kellarikerroksen puhtaaksimuuratun tiilisokkelin säilytys

- runkomuodon ja kattomuodon säilytys, katon lisärakentamisen välttäminen

- ennallistavat toimet mahdollisia, esim. katto saumapeltikatoksi