Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun suunnittelutarveratkaisuun. Tynnyrkiventie 162 sijaitsee Nokian kaupungin lounaisosassa Sarkolan kylällä. Kiinteistöllä sijaitseva vapaa-ajan rakennukseksi määritellyn rakennuksen status halutaan muuttaa vakituiseen asumiseen tarkoitetuksi asuinrakennukseksi. Maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Sarkolan alueella ei ole asemakaavaa, mutta alueella on voimassa vuonna 2016 hyväksytty osayleiskaava (Sarkola-Vahalahti kylien osayleiskaava ja ranta-alueiden osayleiskaava) sekä vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Molemmissa kaavoissa alue on merkitty osaksi valtakunnallisesti merkittävää Sarkolan kyläkeskuksen rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakuntakaavassa lisäksi osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema-aluetta. Merkinnät perustuvat Museoviraston vuonna 2009 päivittämään RKY-inventointiin sekä maakuntakaavaa varten laadittuun Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin (Pirkanmaan liitto 2013). Arvoalueita koskevien kaavamääräysten mukaan kaikessa maankäytössä on varmistettava, että alueiden arvot säilyvät.

Osayleiskaavaa varten on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (FCG 2012), jonka perusteella Tynnyrkiventie 162 (inventoinnin kohde nro 4, Päivärinta) on osayleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi, rakennukseksi tai rakennusryhmäksi. Pihapiiri sijoittuu osayleiskaavassa kyläalueeksi (AT) merkitylle alueelle. Lisäksi kiinteistön pohjoisosa on merkitty historiallisen kylätontin alueeksi.

Rakennusinventoinnin mukaan hirsirunkoinen, osin pitkänurkkainen Tynnyrkiventie 162 asuinrakennus on pohjaratkaisultaan perinteinen paritupa, joka sijaitsee avoimella pihalla itäpääty tielle päin. Eteläsivun kookas avokuisti on todennäköisesti uusittu. Talo on perimätiedon mukaan yksi Sarkolan vanhimmista. Sen rakennusajaksi on arvioitu 1800-luvun puoliväliä. Rakennus on tyypillinen kylän mäkitupalaisen tai itsellisen asumus. Mattilan kantatilasta lohkotussa talossa kerrotaan asuneen suutari Salenius.

Vanhat piharakennukset on purettu ja korvattu 1970-90-luvuilla nykyisillä pihasaunalla ja varastorakennuksella, mikä on heikentänyt pihapiirin kulttuurihistoriallista arvoa. Asuinrakennuksella on kuitenkin ikänsä ja säilyneen perusmuodon, materiaalien sekä ilmeen vuoksi rakennushistoriallista arvoa. Päärakennuksella ja pihapiirillä on myös sijaintinsa vuoksi maisemallista merkitystä osana Sarkolan kylän ja Tynnyrkiventien perinteistä kylämaisemaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei Tynnyrkiventie 162 asuinrakennuksen statuksen muuttamiseen ole estettä, mikäli muutos ei edellytä sellaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi muuttaisivat rakennuksen perusmuotoa, julkisivujen ilmettä ja materiaaleja. Päinvastoin, asuinrakennukseksi rakennetun talon palauttaminen pysyvään asuinkäyttöön tarkoitetuksi asuinrakennukseksi voi edistää rakennuksen säilymistä. Rakennuksen kyläkuvallisen ja rakennusperinteisten arvojen säilymiseksi olisi tärkeä säilyttää mm. rakennuksen runkomuoto, kattokulma, julkisivujen aukotus sekä perinteiset rakennusmateriaalit.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tontin pohjoisosa ja päärakennus sijaitsevat kiinteän muinaisjäännöksen, Sarkolan/Sarkoilan historiallisen asuinpaikan (mj-tunnus 1000024404) alueella. Kohde on merkitty osayleiskaavaan merkinnällä Historiallisen kylätontin alue, johon liittyy määräys: Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja suunnitelmat tulee tarvittaessa lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Muinaisjäännösalueen tiedossa oleva, muinaisjäännösrekisterin mukainen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella vaakaviivoituksella. Rajaus on luonteeltaan alustava, ja historiallisen asuinpaikan todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi.

Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Tämän vuoksi kaikista tonttia koskevista suunnitelmista, joihin liittyy rakentamista tai koneellisia maan kaivutöitä/siirtotöitä, on pyydettävä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto, jossa määritellään mahdollinen arkeologinen tutkimustarve. Tontin vallitsevalle, vaikutuksiltaan entisen kaltaiselle käytölle ei ole muinaismuistolaista johtuvaa estettä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun suunnittelutarveratkaisuun. Tynnyrkiventie 162 sijaitsee Nokian kaupungin lounaisosassa Sarkolan kylällä. Kiinteistöllä sijaitseva vapaa-ajan rakennukseksi määritellyn rakennuksen status halutaan muuttaa vakituiseen asumiseen tarkoitetuksi asuinrakennukseksi. Maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Sarkolan alueella ei ole asemakaavaa, mutta alueella on voimassa vuonna 2016 hyväksytty osayleiskaava (Sarkola-Vahalahti kylien osayleiskaava ja ranta-alueiden osayleiskaava) sekä vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Molemmissa kaavoissa alue on merkitty osaksi valtakunnallisesti merkittävää Sarkolan kyläkeskuksen rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakuntakaavassa lisäksi osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema-aluetta. Merkinnät perustuvat Museoviraston vuonna 2009 päivittämään RKY-inventointiin sekä maakuntakaavaa varten laadittuun Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin (Pirkanmaan liitto 2013). Arvoalueita koskevien kaavamääräysten mukaan kaikessa maankäytössä on varmistettava, että alueiden arvot säilyvät.

Osayleiskaavaa varten on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (FCG 2012), jonka perusteella Tynnyrkiventie 162 (inventoinnin kohde nro 4, Päivärinta) on osayleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi, rakennukseksi tai rakennusryhmäksi. Pihapiiri sijoittuu osayleiskaavassa kyläalueeksi (AT) merkitylle alueelle. Lisäksi kiinteistön pohjoisosa on merkitty historiallisen kylätontin alueeksi.

Rakennusinventoinnin mukaan hirsirunkoinen, osin pitkänurkkainen Tynnyrkiventie 162 asuinrakennus on pohjaratkaisultaan perinteinen paritupa, joka sijaitsee avoimella pihalla itäpääty tielle päin. Eteläsivun kookas avokuisti on todennäköisesti uusittu. Talo on perimätiedon mukaan yksi Sarkolan vanhimmista. Sen rakennusajaksi on arvioitu 1800-luvun puoliväliä. Rakennus on tyypillinen kylän mäkitupalaisen tai itsellisen asumus. Mattilan kantatilasta lohkotussa talossa kerrotaan asuneen suutari Salenius.

Vanhat piharakennukset on purettu ja korvattu 1970-90-luvuilla nykyisillä pihasaunalla ja varastorakennuksella, mikä on heikentänyt pihapiirin kulttuurihistoriallista arvoa. Asuinrakennuksella on kuitenkin ikänsä ja säilyneen perusmuodon, materiaalien sekä ilmeen vuoksi rakennushistoriallista arvoa. Päärakennuksella ja pihapiirillä on myös sijaintinsa vuoksi maisemallista merkitystä osana Sarkolan kylän ja Tynnyrkiventien perinteistä kylämaisemaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei Tynnyrkiventie 162 asuinrakennuksen statuksen muuttamiseen ole estettä, mikäli muutos ei edellytä sellaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi muuttaisivat rakennuksen perusmuotoa, julkisivujen ilmettä ja materiaaleja. Päinvastoin, asuinrakennukseksi rakennetun talon palauttaminen pysyvään asuinkäyttöön tarkoitetuksi asuinrakennukseksi voi edistää rakennuksen säilymistä. Rakennuksen kyläkuvallisen ja rakennusperinteisten arvojen säilymiseksi olisi tärkeä säilyttää mm. rakennuksen runkomuoto, kattokulma, julkisivujen aukotus sekä perinteiset rakennusmateriaalit.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tontin pohjoisosa ja päärakennus sijaitsevat kiinteän muinaisjäännöksen, Sarkolan/Sarkoilan historiallisen asuinpaikan (mj-tunnus 1000024404) alueella. Kohde on merkitty osayleiskaavaan merkinnällä Historiallisen kylätontin alue, johon liittyy määräys: Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja suunnitelmat tulee tarvittaessa lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Muinaisjäännösalueen tiedossa oleva, muinaisjäännösrekisterin mukainen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella vaakaviivoituksella. Rajaus on luonteeltaan alustava, ja historiallisen asuinpaikan todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi.

Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Tämän vuoksi kaikista tonttia koskevista suunnitelmista, joihin liittyy rakentamista tai koneellisia maan kaivutöitä/siirtotöitä, on pyydettävä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto, jossa määritellään mahdollinen arkeologinen tutkimustarve. Tontin vallitsevalle, vaikutuksiltaan entisen kaltaiselle käytölle ei ole muinaismuistolaista johtuvaa estettä.