Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Purettavat rakennukset sijaitsevat tulevan Hiedanrannan kaupunginosan alueella ja liittyvät entiseen Lielahden sellutehtaaseen. Tehdasalueen luoteiskulmalta on tarkoitus purkaa tehtaan tuotevarasto sekä kuivaamorakennuksen länsipää. Purkamisen syyksi mainitaan alueen kehittäminen ja uuden raitiotielinjauksen rakentaminen. Maakuntamuseo on tutustunut purkamisluvan aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Purettavien rakennusten alueella on voimassa ikääntynyt, vuonna 1984 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Teollisuustoiminta on päättynyt, kaava on todettu vanhentuneeksi ja alueen asemakaavan uudistaminen on käynnistynyt. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena mainitaan alueen teollisuushistorian säilyttäminen. Lisäksi Hiedanrannan alueen ja kuivaamon sekä tuotevaraston läpi kulkevalle raitiotien rakentamiseen varatulle alueelle on vuonna 2020 hyväksytty asemakaava (8770), jossa kyseessä olevia rakennuksia ei ole suojeltu, mutta niiden alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi, jolla edellytetään kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen (sj-17).
Vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja vuonna 2020 hyväksytyssä Tampereen kantakaupungin 2040 yleiskaavassa koko tehdasalue on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää Lielahden kartanon ja tehdasalueen rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkinnät perustuvat selvitykseen: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
Alueen asemakaavojen muutosta varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Heiskanen & Luoto Oy 2016) tuotevaraston eteläosan vanhimmat, 1960-luvulla rakennetut liimapuukaarihallit (rakennus 24, osat 1 ja 2) on arvotettu tehdasalueen kokonaisuudessa kulttuurihistorialliseen arvoluokkaan 2 ja selvityksen toimenpidesuositusten mukaan niiden säilyttäminen on suositeltavaa. 1980-90-luvuilla laajennetut tuotevaraston pohjoiset osat (rakennus 24, osat 3 ja 4) ja kuivaamon länsiosa (rakennus 17, osa 4) on arvotettu arvoluokkaan 3. Niitä koskevan toimenpidesuosituksen mukaan rakennusten säilyttämistä tulee harkita. Raitiotien asemakaavanmuutosta laadittaessa molempien rakennusten säilyttämismahdollisuuksia tutkittiin niin, että raitiotielle olisi puhkaistu linja rakennusten läpi. Puukaarihallit olisivat vaatineet merkittäviä tuentatoimenpiteitä, missä yhteydessä osa niiden alkuperäisistä rakenteista, kertovuudesta ja kulttuurihistoriallisista arvoista olisi menetetty. Kuivaamon läntisen, 1980-luvun osan säilyttämistä taas ei nähty tarpeelliseksi rakennuksen verrattain vähäisten kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi.
Edellä mainitusta syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä. Purettavat rakennukset kuitenkin liittyvät kiinteästi alueella säilytettäviin rakennuksiin, ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäviä rakennuksia sekä muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Lielahden rustholli (muinaisjäännöstunnus 1000029469), jotka on syytä mainita purkuluvan ehdoissa.
Kuivaamon länsipään ja tuotevaraston purkamisesta on laadittu purkutyöselostus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 27.3.2020), joka on purkamisluvan liitteenä. Purkutyössä huomioitavat asiat on siinä tuotu esiin onnistuneesti rakennetun ympäristön osalta. Purkutyössä on varmistuttava, ettei purettaviin rakennuksiin liittyviä säilytettäviä rakennuksia tai niiden rakenteita ja rakennusosia vahingoiteta. Huomioitavat rakennukset ovat: kuivaamon 1920-luvun itäosa (rakennus 17, osa 1) ja laboratoriorakennus (rakennus 16) sekä purettavien rakennusten pohjoispuolella sijaitseva, vuonna 1918 rakennettu vesitorni (rakennus 10) ja väestönsuoja (rakennus 22). (ks. Liitekartta 1.) Lisäksi säilytettävät rakennukset ja rakenteet on purkamisen jälkeen tarvittavin osin suojattava asianmukaisesti säärasitukselta.
Edellä mainittu kiinteä muinaisjäännös sijaitsee välittömästi purettavien rakennusten länsipuolella (ks. liitekartta 2, punaisella merkitty alue). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m muinaisjäännöksen ulkoreunoista mitattuna. Muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää esimerkiksi läjitys- tai varastointialueena, ja on huolehdittava siitä, ettei kohdetta vahingoiteta millään tavalla.
Maakuntamuseo suosittelee, että maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisesti ja kestävän kehityksen sekä kiertotalouden edistämiseksi tulisi tuotevaraston kantavat vetotangolliset liimapuukaaret, harjapalkit, liimapuupilarit sekä muut käyttökelpoiset rakennusosat irrottaa ehjinä ja uudelleenkäyttää sopivassa kohteessa alueella.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Purettavat rakennukset sijaitsevat tulevan Hiedanrannan kaupunginosan alueella ja liittyvät entiseen Lielahden sellutehtaaseen. Tehdasalueen luoteiskulmalta on tarkoitus purkaa tehtaan tuotevarasto sekä kuivaamorakennuksen länsipää. Purkamisen syyksi mainitaan alueen kehittäminen ja uuden raitiotielinjauksen rakentaminen. Maakuntamuseo on tutustunut purkamisluvan aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Purettavien rakennusten alueella on voimassa ikääntynyt, vuonna 1984 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Teollisuustoiminta on päättynyt, kaava on todettu vanhentuneeksi ja alueen asemakaavan uudistaminen on käynnistynyt. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena mainitaan alueen teollisuushistorian säilyttäminen. Lisäksi Hiedanrannan alueen ja kuivaamon sekä tuotevaraston läpi kulkevalle raitiotien rakentamiseen varatulle alueelle on vuonna 2020 hyväksytty asemakaava (8770), jossa kyseessä olevia rakennuksia ei ole suojeltu, mutta niiden alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi, jolla edellytetään kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen (sj-17).
Vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja vuonna 2020 hyväksytyssä Tampereen kantakaupungin 2040 yleiskaavassa koko tehdasalue on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää Lielahden kartanon ja tehdasalueen rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkinnät perustuvat selvitykseen: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
Alueen asemakaavojen muutosta varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Heiskanen & Luoto Oy 2016) tuotevaraston eteläosan vanhimmat, 1960-luvulla rakennetut liimapuukaarihallit (rakennus 24, osat 1 ja 2) on arvotettu tehdasalueen kokonaisuudessa kulttuurihistorialliseen arvoluokkaan 2 ja selvityksen toimenpidesuositusten mukaan niiden säilyttäminen on suositeltavaa. 1980-90-luvuilla laajennetut tuotevaraston pohjoiset osat (rakennus 24, osat 3 ja 4) ja kuivaamon länsiosa (rakennus 17, osa 4) on arvotettu arvoluokkaan 3. Niitä koskevan toimenpidesuosituksen mukaan rakennusten säilyttämistä tulee harkita. Raitiotien asemakaavanmuutosta laadittaessa molempien rakennusten säilyttämismahdollisuuksia tutkittiin niin, että raitiotielle olisi puhkaistu linja rakennusten läpi. Puukaarihallit olisivat vaatineet merkittäviä tuentatoimenpiteitä, missä yhteydessä osa niiden alkuperäisistä rakenteista, kertovuudesta ja kulttuurihistoriallisista arvoista olisi menetetty. Kuivaamon läntisen, 1980-luvun osan säilyttämistä taas ei nähty tarpeelliseksi rakennuksen verrattain vähäisten kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi.
Edellä mainitusta syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä. Purettavat rakennukset kuitenkin liittyvät kiinteästi alueella säilytettäviin rakennuksiin, ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäviä rakennuksia sekä muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Lielahden rustholli (muinaisjäännöstunnus 1000029469), jotka on syytä mainita purkuluvan ehdoissa.
Kuivaamon länsipään ja tuotevaraston purkamisesta on laadittu purkutyöselostus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 27.3.2020), joka on purkamisluvan liitteenä. Purkutyössä huomioitavat asiat on siinä tuotu esiin onnistuneesti rakennetun ympäristön osalta. Purkutyössä on varmistuttava, ettei purettaviin rakennuksiin liittyviä säilytettäviä rakennuksia tai niiden rakenteita ja rakennusosia vahingoiteta. Huomioitavat rakennukset ovat: kuivaamon 1920-luvun itäosa (rakennus 17, osa 1) ja laboratoriorakennus (rakennus 16) sekä purettavien rakennusten pohjoispuolella sijaitseva, vuonna 1918 rakennettu vesitorni (rakennus 10) ja väestönsuoja (rakennus 22). (ks. Liitekartta 1.) Lisäksi säilytettävät rakennukset ja rakenteet on purkamisen jälkeen tarvittavin osin suojattava asianmukaisesti säärasitukselta.
Edellä mainittu kiinteä muinaisjäännös sijaitsee välittömästi purettavien rakennusten länsipuolella (ks. liitekartta 2, punaisella merkitty alue). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m muinaisjäännöksen ulkoreunoista mitattuna. Muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää esimerkiksi läjitys- tai varastointialueena, ja on huolehdittava siitä, ettei kohdetta vahingoiteta millään tavalla.
Maakuntamuseo suosittelee, että maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisesti ja kestävän kehityksen sekä kiertotalouden edistämiseksi tulisi tuotevaraston kantavat vetotangolliset liimapuukaaret, harjapalkit, liimapuupilarit sekä muut käyttökelpoiset rakennusosat irrottaa ehjinä ja uudelleenkäyttää sopivassa kohteessa alueella.
Jaa
Facebookissa