Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Ylä-Pispalassa, osoitteessa Pispankatu 23 vireillä olevasta poikkeamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo on lausunut samasta hankkeesta jo aiemmin (diar. 483/2020, 10.9.2020), mutta koska aiempi lausunto perustui osin vanhentuneisiin aineistoihin, annetaan samasta aiheesta nyt uusi lausunto. Nyt annettava lausunto korvaa aiemman.

Poikkeamislupahakemuksen mukaan tontin tulipalossa tuhoutuneen vanhan asuinrakennuksen ja piharakennuksen tilalle rakennettaisiin uusi massiivipuurakenteinen, lautaverhoiltu, peittomaalattu, kaksikerroksinen, kellarillinen erillispientalo. Samalla haetaan rakennuslupaa aidalle sekä purkulupaa palanneelle ja osittain romahtaneelle vanhalle asuinrakennukselle. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemuksen aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Pispankatu 23 on osa valtakunnallisesti arvokasta Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ja maakunnallisesti arvokasta Pispalanharju - Pyynikki maisema-aluetta. Arvoalueiden rajaukset on merkitty mm. voimassa olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2016 vahvistettu asemakaavanmuutos, jossa tontin vanha asuinrakennus on suojeltu srp-2 -merkinnällä, tontin rakennusala mukailee vanhaa rakennusta ja rakennusoikeuden määräksi on merkitty 135 m2. Asemakaavanmuutosta varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa pihapiiri on todettu merkittäväksi osaksi Pispankadun varren kulttuurihistoriallista arvoaluetta. Kadunvarren omaleimaisen ilmeen luovat vaihtelevasti katulinjaan kiinni ja sen tuntumaan rakennetut puiset 1900-luvun alun asuintalot. Alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat erittäin merkittävät ja kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä tulipalossa pahoin vaurioituneelle vanhalle asuinrakennukselle ja piharakennukselle. Purettaessa tulee kaikki käyttökelpoiset, alkuperäiset rakennusosat ja materiaalit, kuten julkisivulaudoitus, ovet ja ikkunat, toimittaa kierrätettäväksi ja uudelleen käytettäväksi.

Poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa esitetään, että tontin uudisrakennus vastaisi pääpiirteissään purettavan rakennuksen pohjan alaa ja runkosyvyyttä ja sijoittuisi pääosin samalle paikalle kuin vanha asuinrakennus, joskin se olisi sitä korkeampi ja sijoittuisi sitä korkeammalle, kivijalan yläreuna katutasolle. Tontin vanha puolitoistakerroksinen kellarillinen asuinrakennus sijaitsi jonkin verran katutasoa alempana. Uudisrakennuksen harja jää kuitenkin kaakonpuolista naapuritaloa matalammalle, joten maisemallinen ja kaupunkikuvallinen muutos on tältä osin hyväksyttävissä.

Uudisrakennus on ilmeeltään ja julkisivujen sommittelultaan selkeästi moderni. Se kuitenkin hahmottuu katutilaan pääosin selkeänä suorakaiteen muotoisena massana, mitä maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Aiemmin rakennuksen rungon sisään sijoitettu autokatos on nyt luontevammin rakennuksen sivulla. Alarinteen puolella rakennusmassasta ulkonee, hieman kuistimaisesti, huonetila, jonka päälle on sijoitettu terassi. Kaukomaisemassa näkyvän lounaissivun ikkunat ovat suuret ja terassin kaiteet suurelta osin lasiset, mutta lasipinta-alaa on onnistuneesti vähennetty aiempiin luonnoksiin verrattuna ja ratkaisu on siten hyväksyttävissä. Tonttia lähes kokonaan kiertävä rima-aita on tarkoitus rakentaa paikalla ja peittomaalata valkoiseksi. Aita on hieman alueen vanhoille pihapiireille tyypillisiä aitoja korkeampi (140 cm), mutta vaikuttaa kuitenkin moderniin rakennukseen sopivalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Maakuntamuseo katsoo, ettei hankkeen poikkeamisluvan myöntämiselle ole estettä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Ylä-Pispalassa, osoitteessa Pispankatu 23 vireillä olevasta poikkeamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo on lausunut samasta hankkeesta jo aiemmin (diar. 483/2020, 10.9.2020), mutta koska aiempi lausunto perustui osin vanhentuneisiin aineistoihin, annetaan samasta aiheesta nyt uusi lausunto. Nyt annettava lausunto korvaa aiemman.

Poikkeamislupahakemuksen mukaan tontin tulipalossa tuhoutuneen vanhan asuinrakennuksen ja piharakennuksen tilalle rakennettaisiin uusi massiivipuurakenteinen, lautaverhoiltu, peittomaalattu, kaksikerroksinen, kellarillinen erillispientalo. Samalla haetaan rakennuslupaa aidalle sekä purkulupaa palanneelle ja osittain romahtaneelle vanhalle asuinrakennukselle. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemuksen aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Pispankatu 23 on osa valtakunnallisesti arvokasta Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ja maakunnallisesti arvokasta Pispalanharju - Pyynikki maisema-aluetta. Arvoalueiden rajaukset on merkitty mm. voimassa olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2016 vahvistettu asemakaavanmuutos, jossa tontin vanha asuinrakennus on suojeltu srp-2 -merkinnällä, tontin rakennusala mukailee vanhaa rakennusta ja rakennusoikeuden määräksi on merkitty 135 m2. Asemakaavanmuutosta varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa pihapiiri on todettu merkittäväksi osaksi Pispankadun varren kulttuurihistoriallista arvoaluetta. Kadunvarren omaleimaisen ilmeen luovat vaihtelevasti katulinjaan kiinni ja sen tuntumaan rakennetut puiset 1900-luvun alun asuintalot. Alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat erittäin merkittävät ja kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä tulipalossa pahoin vaurioituneelle vanhalle asuinrakennukselle ja piharakennukselle. Purettaessa tulee kaikki käyttökelpoiset, alkuperäiset rakennusosat ja materiaalit, kuten julkisivulaudoitus, ovet ja ikkunat, toimittaa kierrätettäväksi ja uudelleen käytettäväksi.

Poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa esitetään, että tontin uudisrakennus vastaisi pääpiirteissään purettavan rakennuksen pohjan alaa ja runkosyvyyttä ja sijoittuisi pääosin samalle paikalle kuin vanha asuinrakennus, joskin se olisi sitä korkeampi ja sijoittuisi sitä korkeammalle, kivijalan yläreuna katutasolle. Tontin vanha puolitoistakerroksinen kellarillinen asuinrakennus sijaitsi jonkin verran katutasoa alempana. Uudisrakennuksen harja jää kuitenkin kaakonpuolista naapuritaloa matalammalle, joten maisemallinen ja kaupunkikuvallinen muutos on tältä osin hyväksyttävissä.

Uudisrakennus on ilmeeltään ja julkisivujen sommittelultaan selkeästi moderni. Se kuitenkin hahmottuu katutilaan pääosin selkeänä suorakaiteen muotoisena massana, mitä maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Aiemmin rakennuksen rungon sisään sijoitettu autokatos on nyt luontevammin rakennuksen sivulla. Alarinteen puolella rakennusmassasta ulkonee, hieman kuistimaisesti, huonetila, jonka päälle on sijoitettu terassi. Kaukomaisemassa näkyvän lounaissivun ikkunat ovat suuret ja terassin kaiteet suurelta osin lasiset, mutta lasipinta-alaa on onnistuneesti vähennetty aiempiin luonnoksiin verrattuna ja ratkaisu on siten hyväksyttävissä. Tonttia lähes kokonaan kiertävä rima-aita on tarkoitus rakentaa paikalla ja peittomaalata valkoiseksi. Aita on hieman alueen vanhoille pihapiireille tyypillisiä aitoja korkeampi (140 cm), mutta vaikuttaa kuitenkin moderniin rakennukseen sopivalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Maakuntamuseo katsoo, ettei hankkeen poikkeamisluvan myöntämiselle ole estettä.