Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Alueen lounaisreunan tienoilla ja etelä-/kaakkoispuolella sijainnutta Urhon kivikautista asuinpaikkaa (mj-tunnus 581010002) on tutkittu Museoviraston toimesta v. 1989, jolloin saadut löydöt keskittyivät pellolle kaava-alueen eteläkulman itäpuolelle. Kiinteä muinaisjäännös on todettu tuhoutuneeksi ja sen rauhoitus on purettu. Asuinpaikan jatkuminen laajemmalle, pellon ulkopuolelle on todettu hyvin epätodennäköiseksi (Halinen 1990). Kohde on lisäksi tarkastettu Parkanon keskustan osayleiskaavan esihistoriallisten kohteiden arkeologisessa inventoinnissa (FCG, 2011), jolloin paikalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta, ja että rakennetun kulttuuriympäristön arvot on pääosin tunnistettu onnistuneesti. Alueelta on yleiskaavoitusta varten laadittu Parkanon rakennetun ympäristön selvitys (FCG 2010) ja maakuntakaavaa varten Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -selvitys (Pirkanmaan liitto). Molemmat selvitykset tulisi mainita kaavaselostuksessa asemakaavan taustaselvityksinä.

Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa kaava-alueen itäosa on osoitettu osaksi maakunnallisesti arvokasta Viinikanojan kulttuurimaisemaa. Suunnittelualueella sijaitseva Urhon pihapiiri mainitaan em. vuoden 2016 selvityksessä yhtenä maakunnallisesti merkittävän arvoalueen rakennusperinnön ydinkohteista. Vuoden 2010 selvityksen perusteella Urhon tilakeskus on Parkanon keskusta-alueen osayleiskaavassa merkitty erityisen merkittäväksi kulttuuriympäristön arvokohteeksi, joka tulee säilyttää.

Yleiskaavan selvityksen perusteella vanhan Parkano-Kuru maantien varrella sijaitsevassa Urhon tilakeskuksessa on kaksikerroksinen 1920-30-luvuilla rakennettu päärakennus, navetta ja pienempiä talousrakennuksia. Urho on erotettu läheisen Viinikan kantatalon maista 1800-luvulla. Edullisen sijaintinsa vuoksi pihapiirissä on toiminut kestikievari. Tilakeskuksella ja erityisesti sen päärakennuksella ja lähimpänä maantietä sijaitsevalla talousrakennuksella on todettu olevan rakennusperinteistä arvoa ja maisemallista merkitystä.

Kaavaluonnoksessa Urhon pihapiiri on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM-1) sekä paikallisesti merkittäväksi pihapiiriksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Kaavamääräyksen mukaan ”uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin”. Pihapiirin itä- ja länsipuolille on osoitettu asuinpientalojen korttelialueet.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että käytettävissä olevan selvitysaineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida ovatko edellä mainitut määräykset riittäviä suojelemaan maakunnallisen arvoalueen ydinkohteeksi ja yleiskaavassa erityisen arvokkaaksi pihapiiriksi määriteltyä kohdetta. Hankkeessa tulee laatia yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys, jonka perusteella on mahdollista määritellä rakennusten säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida pihapiirin ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä myös maisemallisia arvoja, jotta voidaan arvioida voidaanko suunnittelualueen itäreunan avoimelle peltoalueelle osoittaa asuinrakentamista vai heikentäisikö se merkittävästi Urhon tilakeskuksen tai maakunnallisesti arvokkaan Viinikanojan kulttuurimaiseman maisemallisia arvoja.

Aineistoja tulee vielä kehittää ja täydentää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Alueen lounaisreunan tienoilla ja etelä-/kaakkoispuolella sijainnutta Urhon kivikautista asuinpaikkaa (mj-tunnus 581010002) on tutkittu Museoviraston toimesta v. 1989, jolloin saadut löydöt keskittyivät pellolle kaava-alueen eteläkulman itäpuolelle. Kiinteä muinaisjäännös on todettu tuhoutuneeksi ja sen rauhoitus on purettu. Asuinpaikan jatkuminen laajemmalle, pellon ulkopuolelle on todettu hyvin epätodennäköiseksi (Halinen 1990). Kohde on lisäksi tarkastettu Parkanon keskustan osayleiskaavan esihistoriallisten kohteiden arkeologisessa inventoinnissa (FCG, 2011), jolloin paikalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta, ja että rakennetun kulttuuriympäristön arvot on pääosin tunnistettu onnistuneesti. Alueelta on yleiskaavoitusta varten laadittu Parkanon rakennetun ympäristön selvitys (FCG 2010) ja maakuntakaavaa varten Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -selvitys (Pirkanmaan liitto). Molemmat selvitykset tulisi mainita kaavaselostuksessa asemakaavan taustaselvityksinä.

Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa kaava-alueen itäosa on osoitettu osaksi maakunnallisesti arvokasta Viinikanojan kulttuurimaisemaa. Suunnittelualueella sijaitseva Urhon pihapiiri mainitaan em. vuoden 2016 selvityksessä yhtenä maakunnallisesti merkittävän arvoalueen rakennusperinnön ydinkohteista. Vuoden 2010 selvityksen perusteella Urhon tilakeskus on Parkanon keskusta-alueen osayleiskaavassa merkitty erityisen merkittäväksi kulttuuriympäristön arvokohteeksi, joka tulee säilyttää.

Yleiskaavan selvityksen perusteella vanhan Parkano-Kuru maantien varrella sijaitsevassa Urhon tilakeskuksessa on kaksikerroksinen 1920-30-luvuilla rakennettu päärakennus, navetta ja pienempiä talousrakennuksia. Urho on erotettu läheisen Viinikan kantatalon maista 1800-luvulla. Edullisen sijaintinsa vuoksi pihapiirissä on toiminut kestikievari. Tilakeskuksella ja erityisesti sen päärakennuksella ja lähimpänä maantietä sijaitsevalla talousrakennuksella on todettu olevan rakennusperinteistä arvoa ja maisemallista merkitystä.

Kaavaluonnoksessa Urhon pihapiiri on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM-1) sekä paikallisesti merkittäväksi pihapiiriksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Kaavamääräyksen mukaan ”uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin”. Pihapiirin itä- ja länsipuolille on osoitettu asuinpientalojen korttelialueet.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että käytettävissä olevan selvitysaineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida ovatko edellä mainitut määräykset riittäviä suojelemaan maakunnallisen arvoalueen ydinkohteeksi ja yleiskaavassa erityisen arvokkaaksi pihapiiriksi määriteltyä kohdetta. Hankkeessa tulee laatia yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys, jonka perusteella on mahdollista määritellä rakennusten säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida pihapiirin ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä myös maisemallisia arvoja, jotta voidaan arvioida voidaanko suunnittelualueen itäreunan avoimelle peltoalueelle osoittaa asuinrakentamista vai heikentäisikö se merkittävästi Urhon tilakeskuksen tai maakunnallisesti arvokkaan Viinikanojan kulttuurimaiseman maisemallisia arvoja.

Aineistoja tulee vielä kehittää ja täydentää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.