rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Isojaon aikaisella kahden talon kylätontilla sijaitseva kantatalon pihapiiri. Päärakennus 1920-luvulta, säilynyt hyvin vanhassa asussaan, ikkunat vanhan malliset mutta uudet. Pihassa lisäksi 1800-luvun lopulla rakennettu navetta sekä talousrakennuksia, mm. aittoja. Pihapiiri maisemallisesti keskeisellä paikalla viljelysmaisemassa.

Tilaan kuuluvat päärakennus (1927 tai 1928), navetta (195), kellari sekä kaksi aittaa.

1½-kerroksisen päärakennuksen perustuksena on lohkokivi. Runko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella, päätyjen pystylaudoituksessa ei ole peiterimoitusta. Mansardikatto on katettu betonitiilillä. Ikkunat ovat pääosin t-ruutuisia. Sekä katon kaakkois- että luoteislappeessa on mansardikattoinen frontoni. Pitkällä kaakkoisseinällä on yksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti. Lounaispäädyssä on yksikerroksinen aumakattoinen umpikuisti, joka on vuorattu vaakalaudoituksella. Rakennuksessa on kuusi huonetta, keittiö ja iso eteinen.

Kaksikerroksinen navetta on L-kirjaimen muotoinen. Sen perustuksena on betonivalu. Rakennuksen alaosassa on tiilimuuraus, yläosassa punaiseksi maalattu peiterimoitettu pystylaudoitus. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Samalla paikalla aiemmin sijainnut karjasuoja oli nykyisen navetan mallinen. Se oli rakennettu osin vuonna 1897, osin vuonna 1921. Siinä oli navetta, talli, sikala ja karjakeittiö.

Navetan luoteispäädyssä on kellari. Sen runko on betonia, päätykolmiossa on punaiseksi maalattu vaakalaudoitus. Satulakatto on katettu betonitiilillä.

Päärakennuksen luoteispuolella on kaksi aittaa. Hirsiaitta on rakennettu mahdollisesti 1800-luvun alkupuolella. Se on vuoraamaton ja maalattu punaiseksi. Satulakatossa on peltikate. Tämän luoteispuolella olevan toisen aitan perustuksena on betonivalu. Runko on luonnonkiveä, jonka päällä on betonivalu. Päätykolmioissa on pystylaudoitus. Satulakatossa on aaltopeltikate.

Päärakennuksen eteläpuolella Komerontien suuntaisesti on ollut palvelijoiden talo, joka on purettu 1930-luvulla. Pihapiirissä on ollut myös mm. luhti, riihi ja sauna. Riihi on purettu 1950-luvulla.

Komeron kantatalo on ollut saman suvun omistuksessa yli 300 vuotta. Se on siirtynyt suvulle virallisesti vuonna 1695 alkaen se on siirtynyt suvulle virallisesti ja kulkenut sen jälkeen isältä pojalle yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Suvun Ståhle-niminen kantaisä on tullut Ruotsista ja hän on omistanut ainakin kolme tilaa. Sukunimi on muutettu tilan nimen mukaan Komeroksi 1800-luvulla. Komeron tila on 1800-luvun alkupuolella omistanut yhdessä toisen tilan kanssa myllyn, joka on sijainnut nykyisen kirkon kohdalla. 30-40 metrin päässä Komeron tilasta on ollut Piippa-niminen tila, joka on kadonnut mahdollisesti 1930-luvulla. Aiemmin Komero ja Piippa ovat olleet samassa omistuksessa, mutta silti erillisiä tiloja. Komeron torppia on ollut mm. Illossa sekä mahdollisesti Vehmaanniemessä. Tilasta oli 1930-luvun alkupuolella erotettu kuusi tilaa, yhteensä 50,75 hehtaaria. Myöhemmin tilasta erotettiin maata karjalaissiirtolaisille.

Vuodesta 1909 alkaen tilaa omistivat Vihtori ja Alma Komero. Päärakennuksen on rakennuttanut Vihtori Komero vuonna 1927 tai 1928. Edellinen, 1700-luvulla rakennettu päärakennus on sijainnut samalla paikalla ja se on ollut nykyistä kuusi metriä pitempi. Rakennus oli lautavuorattu, satulakattoinen ja siinä oli lasikuisti. Se purettiin lahoamisen vuoksi.

Päärakennuksen ikkunoiden alkuperäinen malli muutettiin 1970-luvulla, viime vuosien aikana ikkunat on vaihdettu takaisin alkuperäisen tyylisiksi. Rakennuksessa on tehty remonttia 1960- ja 1970-luvuilla, viime vuosina ja lähitulevaisuudessa sitä palautetaan lähemmäksi alkuperäistä asua. Huonejaoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, 1960- ja 1970-luvun remontissa osa ruokasalista jäi saunan ja pesutilojen alle. Ulkoseinät on maalattu nykyisen värisiksi noin 2½ vuotta sitten.

Navetta on rakennettu vanhan hirsisen karjarakennuksen paikalle 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.

Komero sijaitsee Komerontien itäpuolella peltoalueen keskellä Narvantien ja Tampereentien välissä. Komerontie on mahdollisesti ollut aiemmin ainoastaan maatalouskäytössä, ei yleisenä tienä. Kaakossa on Sänssönmäen entinen torppa-alue.

päärakennuksen ja navetan säilyminen on tärkeää. Pihapiirin lähialueen maankäytössä tulee huomioida kohteen merkitys vanhana kylätonttina. Maiseman avoimena säilyttäminen tärkeää. Korjaus- ja muutostöissä tulisi säilyttää rakennusten ominaispiirteet.

Suomen maatilat III. Tietokirja maamme keskikokoisista jasuurista maatiloista. Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1932.

Olli Komero