Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereella osoitteessa Tuomiokirkonkatu 19 olevan toimistorakennuksen purkamisesta. Kyseinen, koko tontin täyttävä ja useassa eri vaiheessa rakennettu rakennus on käsittänyt alkujaan Tampereen Pukutehtaan tuotanto-, toimisto- ja myyntitilaa. Tehtaan historia palautuu vuoteen 1919, jolloin Tampereen Pukimo Oy hankki omistukseensa kyseisen tontin ja sillä olevat rakennukset, mukaan lukien August Krookin vuonna 1906 hattu- ja myssytehtaaksi suunnitteleman kolmikerroksisen tiilirakennuksen pihan perällä. Tampereen Pukutehdas syntyi useampien yritysfuusioiden kautta vuonna 1926. Samassa yhteydessä tehdasta laajennettiin Verkatehtaankadun varteen ulottuvalla osalla. Nykyisessä kaupunkikuvassa merkittävimmässä roolissa olevat osat toteutettiin vuosina 1937 ja 1939 ajalle tyypillisesti klassismin ja modernistisen, jopa hiukan funktionalismiin viittaavan arkkitehtonisen tyylin yhdistämällä tavalla.

Tehtaan sijainti Kyttälässä on poikkeuksellinen, ja tehtaan ensimmäinen rakennusvaihe, kolmikerroksinen tiilirunkoinen tuotantorakennus, on aikanaan poikennut matalammasta, puurakennusten hallitsemasta ympäristöstään merkittävästi. Sisäpihalle piiloon jääneiden tehtaan ensimmäisten osien rinnalle rakennettu uudempi osa on kaupunkikuvallisesti hyvin merkittävä osa vanhaa teollisuuskompleksia. Koko rakennuskokonaisuudella on todettu vuonna 2016 laaditun selvityksen perusteella olevan teollisuushistoriallista ja  arkkitehtonista arvoa. Sisätiloissa on tehty suuria muutoksia siinä vaiheessa kun rakennus on muutettu toimisto- ja asuinkäyttöön. Teollisuusrakennuksen luonne huomioiden muutokset ovat kuitenkin kevyitä. Tehdassalit on jaettu kevyin väliseinin pienempiin osiin asuintiloiksi. Entiset toimistotilat puolestaan on avattu suuremmiksi tiloiksi mm. ravintolan ja päivittäistavaraliikkeen käyttöön. Sisäpihan kattaminen on ollut suurin ja rakennuksen sisätiloihin voimakkaasti vaikuttanut muutos.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu kuntotutkimusaineistoa, josta käy ilmi kertyneestä korjausvelasta ja eri rakentamisvaiheissa käytetyistä rakenne- ja materiaaliratkaisuista aiheutuva kunnostustarve. Saadun tiedon perusteella rakennus vaatii laajoja korjaustoimenpiteitä, mutta on kunnostettavissa.

Teollisuuden ja varsinkin tekstiiliteollisuuden rakennusperintö on Tampereen ja Pirkanmaan kannalta erityisen tärkeää ja sen vaalimisen tulisi olla kaiken maankäytön lähtökohta. Myöskään Pukutehtaan uusimman osan modernistista, funktionalistiseen henkeen toteutettua arkkitehtuuria ei Tampereella ole juurikaan jäljellä, teollisuusrakennuksia lähinnä vain Härmälän entisen lentokonetehtaan alueella sekä Pohjolankadun varrella, jossa sijaitsee asunnoiksi muutettu entinen kirjekuoritehdas.

Tuomiokirkonkatu 19:n tontin uudiskäyttöä on tarkasteltu laajempana kysymyksenä osana korttelisuunnitelmaa. Myös asemakaavan muutosta on alustavasti pohdittu.  Kyseisen rakennuskokonaisuuden tulevaisuus suojelutavoitteineen tulee kohteen kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi ratkaista ehdottomasti asemakaavan kautta, ei purkamislupamenettelyssä. Asemakaava on vahvistettu vuonna 1954 eikä sitä voi pitää ajantasaisena maankäytön ohjausvälineenä.

Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Arvoista huolehtimista edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 118 §. Purkamisluvan myöntäminen merkitsisi tässä tapauksessa em. arvojen hävittämistä. Maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä ko. kohteelle. Lupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereella osoitteessa Tuomiokirkonkatu 19 olevan toimistorakennuksen purkamisesta. Kyseinen, koko tontin täyttävä ja useassa eri vaiheessa rakennettu rakennus on käsittänyt alkujaan Tampereen Pukutehtaan tuotanto-, toimisto- ja myyntitilaa. Tehtaan historia palautuu vuoteen 1919, jolloin Tampereen Pukimo Oy hankki omistukseensa kyseisen tontin ja sillä olevat rakennukset, mukaan lukien August Krookin vuonna 1906 hattu- ja myssytehtaaksi suunnitteleman kolmikerroksisen tiilirakennuksen pihan perällä. Tampereen Pukutehdas syntyi useampien yritysfuusioiden kautta vuonna 1926. Samassa yhteydessä tehdasta laajennettiin Verkatehtaankadun varteen ulottuvalla osalla. Nykyisessä kaupunkikuvassa merkittävimmässä roolissa olevat osat toteutettiin vuosina 1937 ja 1939 ajalle tyypillisesti klassismin ja modernistisen, jopa hiukan funktionalismiin viittaavan arkkitehtonisen tyylin yhdistämällä tavalla.Tehtaan sijainti Kyttälässä on poikkeuksellinen, ja tehtaan ensimmäinen rakennusvaihe, kolmikerroksinen tiilirunkoinen tuotantorakennus, on aikanaan poikennut matalammasta, puurakennusten hallitsemasta ympäristöstään merkittävästi. Sisäpihalle piiloon jääneiden tehtaan ensimmäisten osien rinnalle rakennettu uudempi osa on kaupunkikuvallisesti hyvin merkittävä osa vanhaa teollisuuskompleksia. Koko rakennuskokonaisuudella on todettu vuonna 2016 laaditun selvityksen perusteella olevan teollisuushistoriallista ja  arkkitehtonista arvoa. Sisätiloissa on tehty suuria muutoksia siinä vaiheessa kun rakennus on muutettu toimisto- ja asuinkäyttöön. Teollisuusrakennuksen luonne huomioiden muutokset ovat kuitenkin kevyitä. Tehdassalit on jaettu kevyin väliseinin pienempiin osiin asuintiloiksi. Entiset toimistotilat puolestaan on avattu suuremmiksi tiloiksi mm. ravintolan ja päivittäistavaraliikkeen käyttöön. Sisäpihan kattaminen on ollut suurin ja rakennuksen sisätiloihin voimakkaasti vaikuttanut muutos.Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu kuntotutkimusaineistoa, josta käy ilmi kertyneestä korjausvelasta ja eri rakentamisvaiheissa käytetyistä rakenne- ja materiaaliratkaisuista aiheutuva kunnostustarve. Saadun tiedon perusteella rakennus vaatii laajoja korjaustoimenpiteitä, mutta on kunnostettavissa.Teollisuuden ja varsinkin tekstiiliteollisuuden rakennusperintö on Tampereen ja Pirkanmaan kannalta erityisen tärkeää ja sen vaalimisen tulisi olla kaiken maankäytön lähtökohta. Myöskään Pukutehtaan uusimman osan modernistista, funktionalistiseen henkeen toteutettua arkkitehtuuria ei Tampereella ole juurikaan jäljellä, teollisuusrakennuksia lähinnä vain Härmälän entisen lentokonetehtaan alueella sekä Pohjolankadun varrella, jossa sijaitsee asunnoiksi muutettu entinen kirjekuoritehdas.Tuomiokirkonkatu 19:n tontin uudiskäyttöä on tarkasteltu laajempana kysymyksenä osana korttelisuunnitelmaa. Myös asemakaavan muutosta on alustavasti pohdittu.  Kyseisen rakennuskokonaisuuden tulevaisuus suojelutavoitteineen tulee kohteen kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi ratkaista ehdottomasti asemakaavan kautta, ei purkamislupamenettelyssä. Asemakaava on vahvistettu vuonna 1954 eikä sitä voi pitää ajantasaisena maankäytön ohjausvälineenä.Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Arvoista huolehtimista edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 118 §. Purkamisluvan myöntäminen merkitsisi tässä tapauksessa em. arvojen hävittämistä. Maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä ko. kohteelle. Lupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseolle.