Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin lausunut korttelin alustavista täydennysrakentamissuunnitelmista (diar. 301/2011) sekä kortteliin suunnitteilla olleeseen asemakaavanmuutokseen liittyen (diar. 615/2018). Hankkeesta on kuitenkin toistaiseksi luovuttu. Nyt käsillä oleva lupahakemus koskee korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksista ns. Impilinnan asuinkerrostaloa sekä erillistä sisäpihalla sijaitsevaa sauna- ja pesularakennusta, jotka on tarkoitus peruskorjata. Suunnitelmat ovat pääosin kulttuuriympäristön osalta hyväksyttäviä.

Amurinlinnan kortteli on rakennettu Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Kohteen suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voittajan, arkkitehti Erik Bryggmanin, suunnitelmien mukaan kohde rakennettiin vuosina 1950–55. Amurinlinnassa pyrittiin huomioimaan työväestön sosiaaliset ja terveydelliset olosuhteet ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kortteliin rakennettiin asuntojen lisäksi mm. myymälä, sauna ja pesula (1953) sekä päiväkoti. Amurinlinna on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Korttelin länsireunan rakennuksia Mustanlahdenkadun reunassa on hiljattain peruskorjattu.

Amurinlinna on Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa todettu rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lisäksi korttelin Hämeenpuiston puoleinen osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Hämeenpuiston rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksinen, 44 metriä korkea tornitalo (1955) on yksi kaupungin maamerkeistä. Sitä on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi. Talossa on 144 asuinhuoneistoa, joista pääosa on yksiöitä. Asukkaina oli alkuaikoina pääasiassa Finlaysonin tehtaalla työskenteleviä nuoria naimattomia naisia, minkä ansiosta taloa alettiin pian kutsua lempinimellä "Impilinna".

Korttelissa on voimassa vuonna 1954 vahvistettu asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat kulttuuriympäristön arvot huomioivat suojelumerkinnät. Asemakaava onkin maankäytön ohjauksen välineenä katsottava vanhentuneeksi. Maankäyttöä ohjaavat kantakaupungin yleiskaava 2040 sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty edellä mainittu valtakunnallisesti merkittävä Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ja sitä koskevat suojelumerkinnät. Korttelin kehittämistyön ja peruskorjausten pohjaksi on lisäksi laadittu suppea rakennusinventointi/rakennushistoriaselvitys (Amurinlinna, Aihio arkkitehdit 2018), josta käy pääpiirteissään ilmi rakennusten historia ja säilyneisyys.

Impilinnan osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa asuntojen lukumäärä pysyy samana, mutta kaduntason liiketila jaetaan neljäksi pienemmäksi liiketilaksi. Sisätiloissa tehdään myös vähäisiä tilamuutoksia kellarikerroksessa ja 14. kerroksessa. Lisäksi uusitaan mm. koko rakennuksen välipohjien eristeet, alapohjan sekä välipohjien pinnat, asuntojen sisätilat sekä LVIS-tekniikka. Suunnitelmien mukaan nykyisiä julkisivupintoja kunnostetaan ja korjataan tarpeen mukaan, mutta pintamateriaalit tai väritys eivät pääsääntöisesti muutu. Julkisivuihin vaikuttavia muutoksia suunnitelmissa ovat porrashuoneiden ikkunoiden uusiminen, uuden saunaosaston ja kattoterassin rakentaminen vesikatolle, uusien IV-kojeiden sijoittaminen katolle sekä liiketilojen ikkunakarmien värimuutos.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkemyksen mukaan rakennusten peruskorjaus on lähtökohtaisesti positiivinen hanke, jonka tarkoitus on varmistaa niiden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjauksessa tulisi pyrkiä noudattamaan säilyttävän korjaamisen periaatteita ja uusimaan vain välttämättömät rakennusosat ja materiaalit. 

Impilinnan ilmeisen merkittävät kaupunkikuvalliset arvot perustuvat sen muotoon, massaan ja julkisivujen ilmeeseen, jotka eivät suunnitelmien mukaan peruskorjauksessa merkittävästi muutu. Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot taas kiinnittyvät erityisesti julkisivujen materiaaleihin, muotoihin ja yksityiskohtiin sekä rakentamisen tapaan. Katolle suunniteltu saunaosasto ja terassi ovat hyväksyttävissä sillä ne eivät juurikaan vaikuta kaupunkikuvaan. Sisäänvedettynä ne eivät näy tyypillisimmistä katsontakulmista, kaduntasosta tai ympäröivien rakennusten ikkunoista. Lisäksi katolla on jo entuudestaan kaksi vastaavaa laatikkomaista rakennusosaa, joista toisessa on varasto ja hissien konehuoneet ja toisessa tekninen tila. Uusi saunaosasto rakennettaisiin teknisen tilan yhteyteen, joten katolle ei syntyisi uutta, erillistä rakennusosaa. Porrashuoneiden ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Myös talon julkisilla ja puolijulkisilla sisätiloilla, kuten liiketiloilla ja porraskäytävillä on kulttuurihistoriallisia arvoja. Niissä tulisi pyrkiä säilyttämään alkuperäisiä pintamateriaaleja tai kiintokalusteita. Liiketilojen ikkunapuitteiden värisävyä ei ole syytä muuttaa.

Sauna- ja pesularakennuksen osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa on tarkoitus uusia ensimmäisen kerroksen talonmiehen asunnon sisätilat, jakaa vanha pesula pienempiin huonetiloihin, uusia toisen kerroksen kaksi saunaosastoa sekä rakentaa kuusi uutta asuntoa vanhojen saunatilojen tilalle. Lisäksi julkisivun ikkuna-aukotusta muutetaan jonkin verran, uusitaan koko rakennuksen LVIS-tekniikka ja ikkunat sekä puretaan piippu ja pohjoissivun puurakenteinen varastokoppi. Suunnitelmien mukaan nykyisiä julkisivupintoja kunnostetaan ja korjataan tarpeen mukaan, mutta pintamateriaalit ja väritys pysyvät samana.

Matalan sisäpihalla sijaitsevan sauna- ja pesularakennuksen kaupunkikuvalliset arvot ovat selkeästi vähäisemmät kuin tornitalon. Se on kuitenkin osa RKY-aluetta ja olennainen osa korttelin kokonaisuutta. Sen tulee säilyä tunnistettavissa sauna ja pesularakennukseksi, vaikka osaan toisen kerroksen tiloista on suunnitteilla rakentaa asuntoja. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa rakennuksen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta selkeästi kertovan piipun purkamista. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että aineistoissa on tältä osalta ristiriitaisuutta sillä julkisivukuviin on piirretty savupiippu, mutta kuvaan listatuissa muutoksissa piippu mainitaan purettavaksi. Sisätilojen tilamuutoksia tai pintojen uusimista koskien Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Myöskin julkisivujen ikkunamuutokset vaikuttavat perustelluilta, hyvin sijoitetuilta, rakennuksen ilmeeseen ja mittasuhteisiin sopivilta. Osa ikkunamuutoksista on lisäksi palauttavia. Ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Mikäli tähän päädytään, tulisi myös uudet ikkunat teettää perinteisinä puurunkoisina.

Molempien rakennusten muutoksissa poiketaan esteettömyysvaatimuksista sillä kulku Impilinnan katolle rakennettavalle saunaosastolle ja kulku sauna- ja pesularakennuksen toiseen kerrokseen rakennettaviin asuntoihin eivät ole esteettömiä. Esteettömyyden toteuttamisesta on luovuttu ilmeisesti osin vanhojen rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen vuoksi, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyväksyttävänä ratkaisuna.

Peruskorjauksen yhteydessä kunnostetaan ja uusitaan myös rakennuksia ympäröivät piha-alueet. Suunnitelmien mukaan sisäpihalta puretaan vanhoja pihakannen päällä olevia rakennelmia ja pihakansi uusitaan huonokuntoisena. Lisäksi uusitaan kokonaan tai osittain nurmikoita, kasvualustoja, kasvillisuutta, varusteita ja pihan pinnat. Toiminnot pysyvät pääosin nykyisillä paikoillaan, perusratkaisua ei muuteta ja valitut pintamateriaalit ovat asfalttia lukuun ottamatta pääosin 1950-luvun ilmeeseen sopivia: yksinkertaiset betonilaatat, reunakivet, nurmikko, kuorikate, sepeli. Pihan kasvilajit on listattu suunnitelmissa (mm. norjanangervo, juhannusruusu, mahonia, kuunlilja). Ne ovat pääosin 1950-luvulle tyypillisiä, eikä uusia lajikkeita istuteta. Osa vanhasta kasvillisuudesta säästetään, poistettavien tilalle istutetaan vastaavanlaiset uudet kasvit. Pihasuunnitelmat on sovitettu onnistuneesti kohteeseensa, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole niistä huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin lausunut korttelin alustavista täydennysrakentamissuunnitelmista (diar. 301/2011) sekä kortteliin suunnitteilla olleeseen asemakaavanmuutokseen liittyen (diar. 615/2018). Hankkeesta on kuitenkin toistaiseksi luovuttu. Nyt käsillä oleva lupahakemus koskee korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksista ns. Impilinnan asuinkerrostaloa sekä erillistä sisäpihalla sijaitsevaa sauna- ja pesularakennusta, jotka on tarkoitus peruskorjata. Suunnitelmat ovat pääosin kulttuuriympäristön osalta hyväksyttäviä.

Amurinlinnan kortteli on rakennettu Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Kohteen suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voittajan, arkkitehti Erik Bryggmanin, suunnitelmien mukaan kohde rakennettiin vuosina 1950–55. Amurinlinnassa pyrittiin huomioimaan työväestön sosiaaliset ja terveydelliset olosuhteet ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kortteliin rakennettiin asuntojen lisäksi mm. myymälä, sauna ja pesula (1953) sekä päiväkoti. Amurinlinna on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Korttelin länsireunan rakennuksia Mustanlahdenkadun reunassa on hiljattain peruskorjattu.

Amurinlinna on Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa todettu rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lisäksi korttelin Hämeenpuiston puoleinen osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Hämeenpuiston rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksinen, 44 metriä korkea tornitalo (1955) on yksi kaupungin maamerkeistä. Sitä on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi. Talossa on 144 asuinhuoneistoa, joista pääosa on yksiöitä. Asukkaina oli alkuaikoina pääasiassa Finlaysonin tehtaalla työskenteleviä nuoria naimattomia naisia, minkä ansiosta taloa alettiin pian kutsua lempinimellä "Impilinna".

Korttelissa on voimassa vuonna 1954 vahvistettu asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat kulttuuriympäristön arvot huomioivat suojelumerkinnät. Asemakaava onkin maankäytön ohjauksen välineenä katsottava vanhentuneeksi. Maankäyttöä ohjaavat kantakaupungin yleiskaava 2040 sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty edellä mainittu valtakunnallisesti merkittävä Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ja sitä koskevat suojelumerkinnät. Korttelin kehittämistyön ja peruskorjausten pohjaksi on lisäksi laadittu suppea rakennusinventointi/rakennushistoriaselvitys (Amurinlinna, Aihio arkkitehdit 2018), josta käy pääpiirteissään ilmi rakennusten historia ja säilyneisyys.

Impilinnan osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa asuntojen lukumäärä pysyy samana, mutta kaduntason liiketila jaetaan neljäksi pienemmäksi liiketilaksi. Sisätiloissa tehdään myös vähäisiä tilamuutoksia kellarikerroksessa ja 14. kerroksessa. Lisäksi uusitaan mm. koko rakennuksen välipohjien eristeet, alapohjan sekä välipohjien pinnat, asuntojen sisätilat sekä LVIS-tekniikka. Suunnitelmien mukaan nykyisiä julkisivupintoja kunnostetaan ja korjataan tarpeen mukaan, mutta pintamateriaalit tai väritys eivät pääsääntöisesti muutu. Julkisivuihin vaikuttavia muutoksia suunnitelmissa ovat porrashuoneiden ikkunoiden uusiminen, uuden saunaosaston ja kattoterassin rakentaminen vesikatolle, uusien IV-kojeiden sijoittaminen katolle sekä liiketilojen ikkunakarmien värimuutos.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkemyksen mukaan rakennusten peruskorjaus on lähtökohtaisesti positiivinen hanke, jonka tarkoitus on varmistaa niiden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjauksessa tulisi pyrkiä noudattamaan säilyttävän korjaamisen periaatteita ja uusimaan vain välttämättömät rakennusosat ja materiaalit. 

Impilinnan ilmeisen merkittävät kaupunkikuvalliset arvot perustuvat sen muotoon, massaan ja julkisivujen ilmeeseen, jotka eivät suunnitelmien mukaan peruskorjauksessa merkittävästi muutu. Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot taas kiinnittyvät erityisesti julkisivujen materiaaleihin, muotoihin ja yksityiskohtiin sekä rakentamisen tapaan. Katolle suunniteltu saunaosasto ja terassi ovat hyväksyttävissä sillä ne eivät juurikaan vaikuta kaupunkikuvaan. Sisäänvedettynä ne eivät näy tyypillisimmistä katsontakulmista, kaduntasosta tai ympäröivien rakennusten ikkunoista. Lisäksi katolla on jo entuudestaan kaksi vastaavaa laatikkomaista rakennusosaa, joista toisessa on varasto ja hissien konehuoneet ja toisessa tekninen tila. Uusi saunaosasto rakennettaisiin teknisen tilan yhteyteen, joten katolle ei syntyisi uutta, erillistä rakennusosaa. Porrashuoneiden ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Myös talon julkisilla ja puolijulkisilla sisätiloilla, kuten liiketiloilla ja porraskäytävillä on kulttuurihistoriallisia arvoja. Niissä tulisi pyrkiä säilyttämään alkuperäisiä pintamateriaaleja tai kiintokalusteita. Liiketilojen ikkunapuitteiden värisävyä ei ole syytä muuttaa.

Sauna- ja pesularakennuksen osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa on tarkoitus uusia ensimmäisen kerroksen talonmiehen asunnon sisätilat, jakaa vanha pesula pienempiin huonetiloihin, uusia toisen kerroksen kaksi saunaosastoa sekä rakentaa kuusi uutta asuntoa vanhojen saunatilojen tilalle. Lisäksi julkisivun ikkuna-aukotusta muutetaan jonkin verran, uusitaan koko rakennuksen LVIS-tekniikka ja ikkunat sekä puretaan piippu ja pohjoissivun puurakenteinen varastokoppi. Suunnitelmien mukaan nykyisiä julkisivupintoja kunnostetaan ja korjataan tarpeen mukaan, mutta pintamateriaalit ja väritys pysyvät samana.

Matalan sisäpihalla sijaitsevan sauna- ja pesularakennuksen kaupunkikuvalliset arvot ovat selkeästi vähäisemmät kuin tornitalon. Se on kuitenkin osa RKY-aluetta ja olennainen osa korttelin kokonaisuutta. Sen tulee säilyä tunnistettavissa sauna ja pesularakennukseksi, vaikka osaan toisen kerroksen tiloista on suunnitteilla rakentaa asuntoja. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa rakennuksen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta selkeästi kertovan piipun purkamista. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että aineistoissa on tältä osalta ristiriitaisuutta sillä julkisivukuviin on piirretty savupiippu, mutta kuvaan listatuissa muutoksissa piippu mainitaan purettavaksi. Sisätilojen tilamuutoksia tai pintojen uusimista koskien Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Myöskin julkisivujen ikkunamuutokset vaikuttavat perustelluilta, hyvin sijoitetuilta, rakennuksen ilmeeseen ja mittasuhteisiin sopivilta. Osa ikkunamuutoksista on lisäksi palauttavia. Ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Mikäli tähän päädytään, tulisi myös uudet ikkunat teettää perinteisinä puurunkoisina.

Molempien rakennusten muutoksissa poiketaan esteettömyysvaatimuksista sillä kulku Impilinnan katolle rakennettavalle saunaosastolle ja kulku sauna- ja pesularakennuksen toiseen kerrokseen rakennettaviin asuntoihin eivät ole esteettömiä. Esteettömyyden toteuttamisesta on luovuttu ilmeisesti osin vanhojen rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen vuoksi, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyväksyttävänä ratkaisuna.

Peruskorjauksen yhteydessä kunnostetaan ja uusitaan myös rakennuksia ympäröivät piha-alueet. Suunnitelmien mukaan sisäpihalta puretaan vanhoja pihakannen päällä olevia rakennelmia ja pihakansi uusitaan huonokuntoisena. Lisäksi uusitaan kokonaan tai osittain nurmikoita, kasvualustoja, kasvillisuutta, varusteita ja pihan pinnat. Toiminnot pysyvät pääosin nykyisillä paikoillaan, perusratkaisua ei muuteta ja valitut pintamateriaalit ovat asfalttia lukuun ottamatta pääosin 1950-luvun ilmeeseen sopivia: yksinkertaiset betonilaatat, reunakivet, nurmikko, kuorikate, sepeli. Pihan kasvilajit on listattu suunnitelmissa (mm. norjanangervo, juhannusruusu, mahonia, kuunlilja). Ne ovat pääosin 1950-luvulle tyypillisiä, eikä uusia lajikkeita istuteta. Osa vanhasta kasvillisuudesta säästetään, poistettavien tilalle istutetaan vastaavanlaiset uudet kasvit. Pihasuunnitelmat on sovitettu onnistuneesti kohteeseensa, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole niistä huomautettavaa.