Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa poikkeamisluvasta koskien Nuolialan koulun uudisrakennusta osoitteessa Jaakontie 5. Poikkeamista haetaan asemakaavan rakennusalan ja kerrosalan ylittämisestä. Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa Nuolialan koulun 1950-luvulla rakennetun osan purkamiseen (Dnro 130/2015) ja todennut Nuolialan koulun pihapiirin edustavan Pirkanmaalle tyypillistä eri-ikäisistä ja -tyylisistä koulurakennuksista koostuvaa kokonaisuutta ja säilyttäneen arkkitehtoniset piirteensä hienosti. Vuonna 1919 arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien mukaan rakennettu koulurakennus sekä vuonna 1923 rakennusmestari Arvid Männistön suunnittelema koulu saivat rinnalleen vuosina 1948 - 1950 rakennetun uudisrakennuksen. Viimeisin merkittävä laajennus tapahtui 2000-luvulla kun kivikoulun kylkeen tehtiin laajennusosat. Pirkkalan Nuolialan koulumiljöön arvo on kokonaisuudessa, jonka eri-ikäiset rakennukset muodostavat. Vanhimmat puurakennukset ovat rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävin osa pihapiiriä. Maakuntamuseo katsoi, että 1950-luvun koulurakennuksen purkaminen oli mahdollista, mutta korosti seikkaa, että myös ko. rakennuksen kylkeen rakennettu uudisosa oli sovitettu vanhan koulurakennuksen arkkitehtuuriin. Kaupunkikuvallisesti kiviosalla todettiin olevan suuri merkitys pihaa rajaavana elementtinä.

Maakuntamuseo edellytti Nuolialan koulumiljöön keskeisimpien arkkitehtonisten ja historiallisten elementtien säilyttämistä, mikä tarkoittaa käytännössä puurakennusten ja niitä ympäröivän piha-alueen säilyttämistä ja myös opettajien asuntolan säilyttämismahdollisuuksien selvittämistä.

Käsillä olevassa suunnitelmassa uusi koulurakennus kiinnittyy 2000-luvulla tehtyyn siipiosaan, mutta sijoittuu aiemmasta poiketen keskelle pihaa. Rakennus on mittasuhteiltaan ja muodoltaan olemassa olevista rakennuksista poikkeava eikä se löydä vielä arkkitehtonisesti luontevaa liittymäkohtaa olemassa olevaan koulurakennukseen esitettyjen suunnitelmien perusteella. Suunnitelmia on suositeltavaa vielä tarkentaa näiltä osin. Välimatkaa vanhimpiin koulurakennuksiin on kuitenkin riittävästi eikä uudisrakennus lähtökohtaisesti vaaranna ko. rakennusten arvoa ja kaupunkikuvallista asemaa.

Hanke koskee myös rautakautista Nuolialan kiinteää muinaisjäännöstä (mj-tunnus 604010004). Osa hankkeen toimenpiteistä kohdistuu muinaisjäännösalueelle, joka on merkitty asemakaavaan sm-osa-aluerajauksena. Maakuntamuseo on asemakaavan muutosehdotuksesta antamassaan lausunnossa (DIAR: 50/5423/2004) tuonut esille muinaisjäännöksen maisemallisen aseman ja topografian tärkeyden kohteen ymmärrettävyyden kannalta ja todennut, että alueen topografia tulee säilyttää ehjänä. Tämän vuoksi asemakaavan rakennusalamerkinnöistä poikkeamista ja suuren rakennusmassan tuomista muinaisjäännösalueen rajalle ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Myöskään tukimuurin rakentamista ko. alueelle, piha-alueen reunaan, ei voida puoltaa. Suunnittelussa on löydettävä nykyistä maaston muotoa paremmin noudattava ratkaisu. Sm-alueelle suunnitellut toimenpiteet vaativat jo lähtökohtaisesti arkeologisten koekaivausten suorittamista ennen kuin voidaan todeta, ovatko ne muinaismuistolain osalta mahdollisia. Koekaivauksissa selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja laajuutta. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan mahdollisten jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve.

Maakuntamuseo toteaa, että esitetty suunnitelma ei ole nykymuodossaan hyväksyttävissä, ja siitä tulee neuvotella muinaismuistolain 13 §:n mukaisella tavalla museoviranomaisen kanssa. Siten poikkeamislupaa ei voida tässä vaiheessa vielä puoltaa. Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.