Yksinäistalon jälkeen vanhimpia taloja ovat Karhu, Teukku ja Vareri. Karttatietoja on 1640-luvulta, jolloin Nuupalan kylän talot, Karhu, Teukku, Vareri, Jaatsi ja Vänni sijaitsivat Liekoveden pohjoisrannalla. Nykyisin paikalla on 1950-luvulla perustettu Vammalan vaneritehdas. Kylän talojen asuintontit olivat rivissä Vaunutiestä eroavan kylätien päässä aivan Liekoveden rannassa. Kylää ympäröivät rantavyöhykkeellä olevat kyläpellot ja -niityt. Kylän yhteydessä oleva peltoalue ei ollut merkittävän laaja, koska laaja kuivempi harjanne työntyy tällä kohtaa varsin lähelle Liekoveden rantaa. Toisaalta etelärinteessä olevat pellot olivat edulliset vanhan maatalouden aikana. Itäpuolella kylän maat rajoittuivat Pappilan omistamiin maihin. Länsipuolella ollut laaja ja alava Vaunusuo oli vielä tähän yhteisniittyä. Taloluku lisääntyy 1700 –luvun lopulla, jolloin Vännistä muodostetaan Yli-Vänni, Ali-Vänni eli Vähkärä ja Keski-Vänni eli Topi. Kyläkuvassa ei tapahdu suuria muutoksia 1700-luvun aikana. Isonjaon aikaan, 1790-luvulla, kylä oli edelleen samalla paikalla Liekoveden rannalla. Isonjaon kirjuri ilmoittaa kylässä olevan Jatzin, Ali-svännin, Svännin, Tobin, Teukun, Karhun ja Fradderin talot. Isonjaon yhtenä tavoitteena oli vanhojen tiiviisti rakennettujen ryhmäkylien purkaminen. Nuupalassa tämä toteutuu 1800-luvun aikana, jolloin talot muuttavat ylempänä kulkevan vanhan Vaunutien (Asemakatu) varrelle. Vaikka osa taloista muutti kauemmaksi Vaunusuolle, syntyi maantien varteen talojen rivi, jota saattoi edelleen pitää tiiviinä kylänä. Taloista Teukku, Topi, Vänni, Jaatsi ja Vähkärä muodostivat yhtenäisen ketjun maantien varrella. Nuupalan maisema oli vielä 1880-luvulla varsin agraarinen. Taloista Vähkärä yhdistetään Yli-Vänniin 1800-luvun loppupuolella ja Topi 1900-luvun alkupuolella. Nykypäiviin taloista ovat säilyneet Karhu nyk. Innilä, Teukku ja Jaatsi, josta viimeisestä on säilynyt 1860-luvulla rakennettu tilakeskus. Kylästä siirretty Jaatsin tilakeskus sijaitsi ensin rautatieaseman kohdalla ja tuhoutui 1890-luvulla rautatien ja aseman rakentamisen yhteydessä. Nykyisen Jaatsin rakennutti nimismies P. Gallén 1860-luvulla. Syynä uuden päärakennuksen rakennuttamiseen kauemmaksi muista taloista ja maantiestä saattoi olla nimismiehen tehtävät, joihin kuului usein matkustavan sivistyneistön majoittaminen. Tästä Vaunutien varteen 1800-luvulla syntyneestä rivikylästä on jäljellä Teukku, jonka rakennuksia siirrettiin tien vilkastumisen vuoksi 1890-luvulla muutamia metrejä pohjoiseen. Aikaisemmin Teukun tilan rakennukset olivat kahta puolen tietä.

Kadonneita taloja ovat Topi, jonka tilakeskus oli nykyisen Etelä-Satakunnan puhelimen tontilla. Topin tilan lisäksi paikalla oli 1900-luvun alkupuolella ns. Nuupalan maisterin, Frans Nuupalan huvila, jossa toimi myöhemmin miestyökoulu. Rakennus tuhoutui tulipalossa. 1950-luvulla paikalla toimi Tyrvään Villa, jonka rakennuttama 2-kerroksinen rakennus on edelleen paikalla.

Vännin talo sijaitsi nykyisen kumitehtaan tontin etelälaidalla. Tilalla toimi karjakkokoulu 1900-luvun alkupuolella. Kumitehdas rakennettiin tilakeskuksen pohjoispuolella oleville pelloille ja niityille 1956-57. Useita rakennuksia ja puistomaisia istutuksia sisältänyt Vännin rakennusryhmä purettiin vähitellen pois 1970-luvulle mennessä.

Vareri tilakeskus siirtyi Vaunusuolle. Nykyisin paikalla on Vammalan konepajan teollisuusalue. Varerin ympäristössä toimi 1900-luvun alkupuolella tiilitehdas.

Vähkärä sijaitsi ilmeisesti Vaneritehtaan kohdalla, ainakin mutkaa on kutsuttu Vähkärän mutkaksi. Tilan rakennukset katoavat ilmeisesti Vänniin yhdistämisen jälkeen.

Rautatie ja asema vetävät puoleensa asutusta ja yritystoimintaa

Suurin mullistus Nuupalan maisemassa alkoi 1900-luvun vaihteessa. Ensin kylän alueelle tuli Tampere-Pori -rata ja asema, jotka valmistuivat vuonna 1895. Rautatie ja asema antoivat Nuupalalle kilpailuedun, joka veti teollisuutta ja ihmisiä puoleensa seuraavat 50 vuotta. Radan tuomaa muutosta oli ennakoinut jo Jaatsin tilan osaomistaja Valter Gallen, joka oli perustanut vuonna 1890 Nuupalaan höyrysahan. Hän myös vuokrasi tontteja lisääntyvälle asutukselle Raivion palstatilan alueelta. Toinen muutos oli kauppalan muodostaminen Vammaskosken etelärannalle 1900-luvun alkupuolella. Nuupalassa se tarkoitti sitä että seuraavina vuosikymmeninä vanhasta vaunutiestä kehittyi myös Tyrvään kunnan pääkatu, jonka varrelle tuli kantatalojen lisäksi asutusta, kauppoja, teollisuutta, kouluja, liiketoimintaa ja palveluita. 1900-luvun alkupuolella Asemakadun varressa olivat Tyrvään Karjanhoitokoulu, joka toimi Vännin kantatilan tiloissa. Sen naapurissa olivat Topin tilalla mieskotiteollisuuskoulu ja Teukulla kievari. Näiden jatkeena oli vielä Muistolan kansakoulu. Asemaa vastapäätä perustettiin myös Liekoranta, joka toimi kievarina ja matkustajakotina. Uutta aikaa edusti myös rautatieaseman viereen perustettu funkkistyylinen Shellin huoltoasema. Gulfin huoltamoa suunniteltiin Liekorannan viereen rakennettuun puiseen rakennukseen. Tyrvään kunnantaloksi ja kirjastoksi tuli Jaatsin päärakennus vuonna 1920. Asemakadun varteen, joskin Pappilan puolelle tuli Uosson terveystalo vuonna 1939. Sotien aikana ja jälkeen suuria uusia kokonaisuuksia olivat Asevarikko 3 (1940), Fennian Faneritehdas (1951) ja Gummitehdas oy (1956)

Suuri muutos tapahtui myös vuonna 1955, jolloin Vammaskosken pohjoisranta liitettiin kauppalaan. Tällöin Nuupalasta tuli kunnan keskustan lisäksi osa kauppalaa. Asutuksen kannalta painopiste siirtyi enemmän Pappilan puolelle, johon rakennettiin myös uusi kansakoulu. Seuraavina vuosikymmeninä taloudellinen aktiivisuus ja liikerakentaminen siirtyi yhä enemmän Vammalan kaupungin keskustaan ja sen eteläpuolelle, jonne rakennettiin vuonna 1959 uusi Tampere-Turku välinen maantie. Nuupalan liitoksesta huolimatta Jaatsi säilyi kunnantalona aina vuoteen 1973, jolloin Tyrvään kunta liitettiin kokonaisuudessaan Vammalaan.

Vuoden 1955 liitoksen jälkeen Nuupala sai ensimmäiset asemakaavat, jotka tehtiin vuosina 1956 ja 1959. Kaavoissa tuli Asemakadun varrelle ja Liekoveden rantaan runsaasti rakennusoikeutta. Kaavat ovat suurelta osin edelleen voimassa. Vuodesta 1965 Nuupalan kylän alue on ollut Vammalan kaupungin Nuupalan ja Raivion kaupungiosaa. Nykyisin Asemakadun varrella toimii edelleen vaneritehdas ja kumitehdas. Perinteitä ylläpitää myös Liekorannan matkustajakoti, joka tarjoaa edelleen samoja palveluita kuin 100 vuotta takaperin. Suuri osa 1900-luvun alkupuolen taloudelliseen toimintaan liittyneitä rakennuksia on purettu Asemakadun varrelta 1960-luvun jälkeen. Näiden puurakennusten tilalle on tullut 1950-luvun kaavan sallimia 2-3 –kerroksisia kerrostaloja ja rivitaloja, jotka ovat pääasiallisesti asuinkäyttöön tarkoitettuja. Uudisrakentaminen on keskittynyt enemmän Asemakadun alkupäähän, Rautatieaseman seutu on paremmin säilynyt uudisrakentamiselta. Liikerakennuksia on pääasiassa lähempänä Vammaskoskea, Pappilan puolella. Viime vuosina on rakennettu myös kaksi 1-kerroksista liikerakennusta rakennuksia. Nuupalan kylän vanhoja peltoja on säilynyt niittyinä Liekorannan eteläpuolella.

Alueen taloudellinen painopiste ja aktiivisuus alkaa hitaasti siirtyä Vammalan kaupungin keskustaan ja eteläpuolelle. Nuupalan taloudellinen aktiivisuus ja elinvoimaisuus alkaa hiljentyä, verstaat, pienyritykset, kaupat lopettavat. Yritystoimintaa jäävät edustamaan suuremmat yksiköt, kumitehdas ja vaneritehdas. Nuupala alkaa muuttua enemmän asuinalueeksi, jota vahvistavat uudet rivi- ja kerrostalot Asemakadun alkupäässä. Uutta asutusta ja teollisuutta syntyy Pappilan, Lousajan ja Kallialan kylien alueille.

Nuupalan kylän maisemallisesti ja historiallisesti merkittävin rakennuskanta sijoittuu Asemakadun varrelle. Kadun varrella olevilla kohteilla on asutus- talous- sosiaali- hallinto- teollisuus- kulttuuri- ja rakennushistoriallista merkitystä. Rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta, nuorimpia ovat teollisuusrakennukset, jotka ovat 1950-luvulta. Kantataloja ovat Innilä (19), Teukku (30) ja Jaatsi (20). Kantatalojen maista lohkottuja pieniä asuintontteja ja –tiloja ovat Haapakoski (15), Haapamäki (16) ja Haapamäki (17) Liikenne- ja taloushistoriaan liittyvät Vammalan rautatieasema (29, 28, 27), kievarirakennus Liekoranta ja Huoltoasema Öljylä (24), Huoltoasema Shell (18). Teollisuutta edustavat Teknikum (23), Vammalan vaneri (31) ja entinen ruukkutehdas (21). Kadun varrella toimineista koulurakennuksista on säilynyt Muistolan kansakoulu (25) Aatteellisuutta ja viihdettä edustavat Raivion työväentalo (26) ja Kino Tyrvää (22). Kohteista Muistolan alakansakoulu (33) Ulvion vesitehdas ja (34) Uosson terveystalo (35) ovat Pappilan puolella. Nuupalaan kuuluu myös Raivion työväentalon ympäristössä oleva vanha asuinalue, joka on käsitelty arvoalueena.

Näiden lisäksi Asemakadun ja rautatieaseman tuntumassa ovat lisäksi Nälkälänmäen vanha verstas- ja asuinalue, josta on tehty oma inventointi vuonna 2003. Satakunnantien pohjoispuolella on entinen Asevarikko 3, joka muodostaa oman laajan kokonaisuuden. Asemakadun varrella on edellämainitun rakennuskannan lisäksi 1-3 -kerroksisia asuin- ja liiketaloja, jotka ovat rakennettu ensimmäisen, vuoden 1959 kaavan jälkeen 1960- 70- ja 90-luvulla.