Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on löytää Johanneksen koululle lisää opetustiloja. Johanneksen koulun uusrenessanssityylinen kivikoulu rakennettiin vuonna 1898 Georg Schreckin suunnitelmien mukaan. Koulun toiminnan alkaessa poikien luokkahuoneet sijaitsivat rakennuksen itäpuolella ja tyttöjen länsipuolella, molempiin osiin on yhä oma porraskäytävänsä ja sisäänkäyntinsä. Molemmissa päädyissä oli myös opettajanhuoneet. Koulussa oli valmistumishetkellä 12 luokkahuonetta, juhlasali ja voimistelusali. Poikien käsityöluokat sijaitsivat pohjakerroksessa ja tyttöjen vintillä. Koulun tilat ovat sen historian aikana levittäytyneet opettajien asuinrakennukseen sekä pihaan tuotuun siirtokelpoiseen koulurakennukseen. Juhannuskylän koulu sijaitsee Juhannuskylän maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1, joka edellyttää rakennuksen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä ja korjaushankkeiden yhteydessä myös palauttavaa korjaamista.

Johanneksen koululla on pohdittu uusien opetustilojen muokkaamista aulojen takaosista. Koulurakennuksessa on neljä suurikokoista aulatilaa, joista on käynti luokkiin sekä liikunta- ja juhlasaliin. Aulojen takaseinillä on kaksi suurta ikkunaa symmetrisesti aulatilan päätteenä. Suunnitelmissa on näiden aulan osien rajaaminen muusta aulasta lattiasta kattoon ulottuvalla lasiseinällä. Lasiseinät sijoittuisivat pääsääntöisesti portaista katsottuna taaimpien luokanovien taakse. Aulatilan rajaaminen opetustilaksi edellyttäisi myös ilmanvaihtosäleikön asentamista lasiseinään sekä ilmanvaihtotekniikan sijoittamista uusin tiloihin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma ei parhaalla mahdollisella tavalla tue vanhan koulurakennuksen rakennustaiteellisten arvojen säilyttämistä. On kuitenkin tärkeää, että koulurakennus tulevaisuudessakin toimii osana tamperelaislasten koulupolkua. Näin ollen maakuntamuseo ei vastusta käytävätilojen ottamista opetuskäyttöön. Tilamuutos tulee suunnitella erityisen huolellisesti ja mahdollisimman niukoin muutoksin. Tarve uusille tiloille tulee kartoittaa huolellisesti ja uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen. Lasiseinän tulisi olla kirkasta lasia ja ulkoasultaan mahdollisimman eleetön, jotta koko aulan tilavaikutelma ja valon kulku säilyisivät. Muutoksia toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tilajako on tulevaisuudessa purettavissa vähin vaurioin, mikäli lisätiloja ei enää tarvita. Aulan seinäpinnat ovat yksinkertaiset ja moneen kertaan uudelleenmaalatut. Niille voi tarvittaessa kiinnittää yksinkertaisia ja tyyliin sopivia, eleettömiä akustoivia elementtejä. Opetusympäristössä akustiikkalevyt voivat toimia luontevasti piirustusten kiinnitysalustoina. Seinien yläosissa ja katossa niiden olisi suositeltavaa sopeutua seinien väriin ja olla kehyksettömiä sekä seinä- ja kattopintaa myötääviä. Myös valaisinten valinnassa tulee huomioida aulatilan ominaispiirteet ja pyrkiä niihin sopeutuviin, ajattomiin ratkaisuihin.

Koululla on lisäksi toiveena parantaa vähällä käytöllä olevan juhlasalin akustiikkaa niin, että myös sitä voitaisiin käyttää opetustilana. Maakuntamuseo toteaa, että juhlasalia ei voi jakaa useampaan osaan, mutta muuten sen käyttäminen opetustilana on lähtökohtaisesti suositeltavaa. Maakuntamuseo suosittelee suunnittelemaan salin akustointia huolellisesti ja tilan arvot huomioiden. Juhlasalin huomiotaherättävin ja hyvin säilynyt vanha ominaispiirre on komea, listoitettu paneelikatto. Kattoon ei tulisi kiinnittää akustoivia levyjä tai muutenkaan peittää sisäkattoa. Maalatuilla seinillä kulkee noin katseen korkeudella salin vanhan mallin mukaan maalattu boordi. Myöskään sen peittäminen ei ole mahdollista. Seinien yläosissa on jo mm. tauluja, joten akustoivien elementtien lisääminen seinien yläosiin on haastavaa ja tekee seinäpinnasta helposti levottoman. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tekemään salin akustoinnin suunnittelussa kokonaisharkintaa ja selvittämään ensimmäiseksi, millaisiin tuloksiin voitaisiin päästä verhoilla sekä kalusteiden ja esiintymislavan verhoilulla tmv. toimenpiteillä. Harkinnassa on lisäksi ollut akustoivan pinnoitteen ruiskuttaminen salin seinien alaosiin. Suoraan seinälle ruiskutettuna se johtaisi 6-8 mm:n paksuiseen kerrokseen, joka todennäköisesti olisi melko huomaamaton boordin alle sijoitettuna. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tarpeen vaatiessa kyseinen ratkaisu voisi olla mahdollinen Juhannuskylän koulun juhlasalissa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on löytää Johanneksen koululle lisää opetustiloja. Johanneksen koulun uusrenessanssityylinen kivikoulu rakennettiin vuonna 1898 Georg Schreckin suunnitelmien mukaan. Koulun toiminnan alkaessa poikien luokkahuoneet sijaitsivat rakennuksen itäpuolella ja tyttöjen länsipuolella, molempiin osiin on yhä oma porraskäytävänsä ja sisäänkäyntinsä. Molemmissa päädyissä oli myös opettajanhuoneet. Koulussa oli valmistumishetkellä 12 luokkahuonetta, juhlasali ja voimistelusali. Poikien käsityöluokat sijaitsivat pohjakerroksessa ja tyttöjen vintillä. Koulun tilat ovat sen historian aikana levittäytyneet opettajien asuinrakennukseen sekä pihaan tuotuun siirtokelpoiseen koulurakennukseen. Juhannuskylän koulu sijaitsee Juhannuskylän maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1, joka edellyttää rakennuksen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä ja korjaushankkeiden yhteydessä myös palauttavaa korjaamista.

Johanneksen koululla on pohdittu uusien opetustilojen muokkaamista aulojen takaosista. Koulurakennuksessa on neljä suurikokoista aulatilaa, joista on käynti luokkiin sekä liikunta- ja juhlasaliin. Aulojen takaseinillä on kaksi suurta ikkunaa symmetrisesti aulatilan päätteenä. Suunnitelmissa on näiden aulan osien rajaaminen muusta aulasta lattiasta kattoon ulottuvalla lasiseinällä. Lasiseinät sijoittuisivat pääsääntöisesti portaista katsottuna taaimpien luokanovien taakse. Aulatilan rajaaminen opetustilaksi edellyttäisi myös ilmanvaihtosäleikön asentamista lasiseinään sekä ilmanvaihtotekniikan sijoittamista uusin tiloihin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma ei parhaalla mahdollisella tavalla tue vanhan koulurakennuksen rakennustaiteellisten arvojen säilyttämistä. On kuitenkin tärkeää, että koulurakennus tulevaisuudessakin toimii osana tamperelaislasten koulupolkua. Näin ollen maakuntamuseo ei vastusta käytävätilojen ottamista opetuskäyttöön. Tilamuutos tulee suunnitella erityisen huolellisesti ja mahdollisimman niukoin muutoksin. Tarve uusille tiloille tulee kartoittaa huolellisesti ja uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen. Lasiseinän tulisi olla kirkasta lasia ja ulkoasultaan mahdollisimman eleetön, jotta koko aulan tilavaikutelma ja valon kulku säilyisivät. Muutoksia toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tilajako on tulevaisuudessa purettavissa vähin vaurioin, mikäli lisätiloja ei enää tarvita. Aulan seinäpinnat ovat yksinkertaiset ja moneen kertaan uudelleenmaalatut. Niille voi tarvittaessa kiinnittää yksinkertaisia ja tyyliin sopivia, eleettömiä akustoivia elementtejä. Opetusympäristössä akustiikkalevyt voivat toimia luontevasti piirustusten kiinnitysalustoina. Seinien yläosissa ja katossa niiden olisi suositeltavaa sopeutua seinien väriin ja olla kehyksettömiä sekä seinä- ja kattopintaa myötääviä. Myös valaisinten valinnassa tulee huomioida aulatilan ominaispiirteet ja pyrkiä niihin sopeutuviin, ajattomiin ratkaisuihin.

Koululla on lisäksi toiveena parantaa vähällä käytöllä olevan juhlasalin akustiikkaa niin, että myös sitä voitaisiin käyttää opetustilana. Maakuntamuseo toteaa, että juhlasalia ei voi jakaa useampaan osaan, mutta muuten sen käyttäminen opetustilana on lähtökohtaisesti suositeltavaa. Maakuntamuseo suosittelee suunnittelemaan salin akustointia huolellisesti ja tilan arvot huomioiden. Juhlasalin huomiotaherättävin ja hyvin säilynyt vanha ominaispiirre on komea, listoitettu paneelikatto. Kattoon ei tulisi kiinnittää akustoivia levyjä tai muutenkaan peittää sisäkattoa. Maalatuilla seinillä kulkee noin katseen korkeudella salin vanhan mallin mukaan maalattu boordi. Myöskään sen peittäminen ei ole mahdollista. Seinien yläosissa on jo mm. tauluja, joten akustoivien elementtien lisääminen seinien yläosiin on haastavaa ja tekee seinäpinnasta helposti levottoman. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tekemään salin akustoinnin suunnittelussa kokonaisharkintaa ja selvittämään ensimmäiseksi, millaisiin tuloksiin voitaisiin päästä verhoilla sekä kalusteiden ja esiintymislavan verhoilulla tmv. toimenpiteillä. Harkinnassa on lisäksi ollut akustoivan pinnoitteen ruiskuttaminen salin seinien alaosiin. Suoraan seinälle ruiskutettuna se johtaisi 6-8 mm:n paksuiseen kerrokseen, joka todennäköisesti olisi melko huomaamaton boordin alle sijoitettuna. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tarpeen vaatiessa kyseinen ratkaisu voisi olla mahdollinen Juhannuskylän koulun juhlasalissa.