Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on järjestellä veturihallin sisätiloja uudella tavalla rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa toimistosta tuotantotilaksi. Tampellan veturihallista on laadittu rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010). Sen mukaan rakennuksella on erityistä arkkitehtonista, teollisuushistoriallista ja sen maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää arvoa. Veturihalli kuuluu Tampellan alueen varhaiseen rakenuskantaan. Suomalainen veturiteollisuus käynnistyi sitä varten rakenetussa veturihallissa vuonna 1900. Veturihalli on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-36: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa."

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Veturihalliin suurikokoinen parvi. Rakennuksen koillispäässä olisi umpiseinin varustettuja sosiaali-, varasto-, teknisiä- ja laboratoriotiloja. Muilta osin Veturihalli olisi pääosin avointa tai lasiseinin jaettua tilaa. Rakennusinventoinnin toimenpidesuosituksissa todetaan, että rakennuksen suunnittelussa tulee pyrkiä säilyttämään rakennuksen alkuperäinen, teollisuushistoriallinen leima. Selvityksen mukaan "[s]isätilojen osalta koko rakennuksen merkittävin tekijä on sen alkuperäiseen teollisuushallikäyttöön liittyvä korkea ja hallimainen muoto." Sisätilan osalta selvityksessä todetaan, että "hallin korkean osan Vapriikin puoleinen pääty tulisi jättää avoimeksi" ja "[r]akennuksen sisätilassa säilyneet tilan korkeampaan päälaivaan ja matalampaan sivulaivaan jakavat teräspilarit tulee säilyttää ja jättää näkyville." Myös matalan osan nosturirata kehotetaan säilyttämään.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupa-aineistoon sekä käynyt tutustumassa kohteen suunnitelmiin paikan päällä 12.12.2023. Maakuntamuseo toteaa, että hanke on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Suunnittelussa on hyvällä tavalla pyritty huomioimaan sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot. Lasiseinien käyttö valttämättömään tilojen jakamiseen on hyvä ratkaisu, jolla voidaan säilyttää Veturihallin sisätilojen avoimuuteen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös rakennuksen korkean osan lounaispään pitäminen pääosin avoimena on arvojen säilymiselle tärkeä, onnistunut ratkaisu. Lounaispää on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti ja myös päätyyn ulkoa ikkunoiden kautta avautuvalla näkymällä on merkitystä osana Alaverstaan raitin varrella säilyneiden Tampellan vanhojen teollisuusrakennusten kokonaisuutta. Maakuntamuseo esittää kuitenkin vielä tutkittavaksi, olisiko aulasta parvelle lähtevä porras mahdollista toteuttaa avokonttorin puolelta avoimena, vain kaiteella rajattuna ratkaisuna, mikä voisi vielä lisätä veturihallin avoimmuutta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on järjestellä veturihallin sisätiloja uudella tavalla rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa toimistosta tuotantotilaksi. Tampellan veturihallista on laadittu rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010). Sen mukaan rakennuksella on erityistä arkkitehtonista, teollisuushistoriallista ja sen maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää arvoa. Veturihalli kuuluu Tampellan alueen varhaiseen rakenuskantaan. Suomalainen veturiteollisuus käynnistyi sitä varten rakenetussa veturihallissa vuonna 1900. Veturihalli on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-36: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa."

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Veturihalliin suurikokoinen parvi. Rakennuksen koillispäässä olisi umpiseinin varustettuja sosiaali-, varasto-, teknisiä- ja laboratoriotiloja. Muilta osin Veturihalli olisi pääosin avointa tai lasiseinin jaettua tilaa. Rakennusinventoinnin toimenpidesuosituksissa todetaan, että rakennuksen suunnittelussa tulee pyrkiä säilyttämään rakennuksen alkuperäinen, teollisuushistoriallinen leima. Selvityksen mukaan "[s]isätilojen osalta koko rakennuksen merkittävin tekijä on sen alkuperäiseen teollisuushallikäyttöön liittyvä korkea ja hallimainen muoto." Sisätilan osalta selvityksessä todetaan, että "hallin korkean osan Vapriikin puoleinen pääty tulisi jättää avoimeksi" ja "[r]akennuksen sisätilassa säilyneet tilan korkeampaan päälaivaan ja matalampaan sivulaivaan jakavat teräspilarit tulee säilyttää ja jättää näkyville." Myös matalan osan nosturirata kehotetaan säilyttämään.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupa-aineistoon sekä käynyt tutustumassa kohteen suunnitelmiin paikan päällä 12.12.2023. Maakuntamuseo toteaa, että hanke on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Suunnittelussa on hyvällä tavalla pyritty huomioimaan sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot. Lasiseinien käyttö valttämättömään tilojen jakamiseen on hyvä ratkaisu, jolla voidaan säilyttää Veturihallin sisätilojen avoimuuteen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös rakennuksen korkean osan lounaispään pitäminen pääosin avoimena on arvojen säilymiselle tärkeä, onnistunut ratkaisu. Lounaispää on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti ja myös päätyyn ulkoa ikkunoiden kautta avautuvalla näkymällä on merkitystä osana Alaverstaan raitin varrella säilyneiden Tampellan vanhojen teollisuusrakennusten kokonaisuutta. Maakuntamuseo esittää kuitenkin vielä tutkittavaksi, olisiko aulasta parvelle lähtevä porras mahdollista toteuttaa avokonttorin puolelta avoimena, vain kaiteella rajattuna ratkaisuna, mikä voisi vielä lisätä veturihallin avoimmuutta.