Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavahankkeen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Vihnusjärven länsipäässä osoitteessa Vihnuskatu 3. Suunnittelualueella, puistomaisessa ympäristössä sijaitsee 1980-luvulla valmistunut entinen vanhainkotirakennus, joka toimii nyt terveyskeskuksen väistötilana sekä kaksi 1900-luvun alun rakennusta. Alueen käyttötarkoitukseksi on voimassa olevassa asemakaavassa määritelty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa alueen rakennusoikeutta sekä mahdollistaa myös tehostetun palveluasumisen, niihin liittyvän palvelutuotannon sekä asumisen rakentaminen alueelle.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta aiempien hankkeiden yhteydessä laaditut rakennetun ympäristön selvitykset (Vihnuskodin alueen inventointi, 2008 sekä Penttilänpuiston rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, 2018) antavat kaavan tarkoituksiin riittävät tiedot. Selvitysten perusteella suunnittelualueen vanhimmat rakennukset, 1904 vaivaistaloksi rakennettu hirsirakennus sekä 1910 sairaalaksi rakennettu tiilirakennus on kaavaluonnoksessa merkitty aiemman asemakaavan tapaan suojeltaviksi asianmukaisin suojelumerkinnöin (sr-7). Lisäksi niille on merkitty rakennusalat rakennusten nykyisen pohjanalan mukaan ja suppeahko alue niiden ympärillä vaikuttaisi säilyvän puistomaisena ja rakentamattomana. Rakennukset ympäristöineen kertovat paikalla yli sadan vuoden ajan jatkuneesta vanhustenhoidosta ja ovat myös rakennushistoriallisesti vähintään paikallisesti merkittäviä. Näiltä osin kaavaratkaisua on pidettävä onnistuneena ja alueen sosiaalihistorialliset arvot huomioivana.
Toteutuessaan kaavaluonnos mahdollistaisi vuonna 1982 valmistuneen entisen vanhainkotina, nyt terveyskeskuksen väistötilana toimivan rakennuksen purkamisen. Rakennuksen on suunnitellun Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen. Se muodostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta satulakattoisesta rakennusosasta, joita yhdistää matalampi nivelosa. Rakennuksella ei ole selvityksissä todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa. Se, että kaava johtaa rakennuksen korvautumiseen uudisrakentamisella, on kuitenkin syytä tuoda selkeästi ilmi kaavaselostuksessa. Lisäksi selostukseen tulee lisätä rakennuksen perustiedot (rakennusvuosi, suunnittelija, alkuperäinen käyttötarkoitus ja pääasialliset rakennusmateriaalit) sekä eri suunnilta otettuja valokuvia.
Kaavaluonnoksessa uudisrakentaminen sijoittuisi edellä mainitun entisen vanhainkotirakennuksen paikalle sekä sen eteläpuolelle, tontin eteläosaan muodostaen umpikorttelimaisen kokonaisuuden. Enimmäiskerrosluvuksi on määritelty 5. Nykyisellään rakennukset ovat enintään puolitoista kerroksisia ja alue on hyvin hoidettua, puistomaista ja väljästi rakennettua. Alue on merkittävä osa Vihnusjärven rantamaisemaa, näkyy Nokian valtatielle Tampereen suunnasta lähestyttäessä ja muodostaa kirkonmäen kanssa tärkeän portin Nokialle saavuttaessa. Alueen viisikerroksiset uudisrakennukset tulevat näkymään maisemassa selkeästi ja kaupunkikuvallinen muutos vaikuttaakin voimakkaalta. Kaavamuutoksen vaikutuksia tulee havainnollistaa riittävin havainnekuvin ja vaikutustenarviointia täydentää rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan kohdistuvien muutosten osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavahankkeen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Vihnusjärven länsipäässä osoitteessa Vihnuskatu 3. Suunnittelualueella, puistomaisessa ympäristössä sijaitsee 1980-luvulla valmistunut entinen vanhainkotirakennus, joka toimii nyt terveyskeskuksen väistötilana sekä kaksi 1900-luvun alun rakennusta. Alueen käyttötarkoitukseksi on voimassa olevassa asemakaavassa määritelty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa alueen rakennusoikeutta sekä mahdollistaa myös tehostetun palveluasumisen, niihin liittyvän palvelutuotannon sekä asumisen rakentaminen alueelle.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta aiempien hankkeiden yhteydessä laaditut rakennetun ympäristön selvitykset (Vihnuskodin alueen inventointi, 2008 sekä Penttilänpuiston rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, 2018) antavat kaavan tarkoituksiin riittävät tiedot. Selvitysten perusteella suunnittelualueen vanhimmat rakennukset, 1904 vaivaistaloksi rakennettu hirsirakennus sekä 1910 sairaalaksi rakennettu tiilirakennus on kaavaluonnoksessa merkitty aiemman asemakaavan tapaan suojeltaviksi asianmukaisin suojelumerkinnöin (sr-7). Lisäksi niille on merkitty rakennusalat rakennusten nykyisen pohjanalan mukaan ja suppeahko alue niiden ympärillä vaikuttaisi säilyvän puistomaisena ja rakentamattomana. Rakennukset ympäristöineen kertovat paikalla yli sadan vuoden ajan jatkuneesta vanhustenhoidosta ja ovat myös rakennushistoriallisesti vähintään paikallisesti merkittäviä. Näiltä osin kaavaratkaisua on pidettävä onnistuneena ja alueen sosiaalihistorialliset arvot huomioivana.
Toteutuessaan kaavaluonnos mahdollistaisi vuonna 1982 valmistuneen entisen vanhainkotina, nyt terveyskeskuksen väistötilana toimivan rakennuksen purkamisen. Rakennuksen on suunnitellun Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen. Se muodostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta satulakattoisesta rakennusosasta, joita yhdistää matalampi nivelosa. Rakennuksella ei ole selvityksissä todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa. Se, että kaava johtaa rakennuksen korvautumiseen uudisrakentamisella, on kuitenkin syytä tuoda selkeästi ilmi kaavaselostuksessa. Lisäksi selostukseen tulee lisätä rakennuksen perustiedot (rakennusvuosi, suunnittelija, alkuperäinen käyttötarkoitus ja pääasialliset rakennusmateriaalit) sekä eri suunnilta otettuja valokuvia.
Kaavaluonnoksessa uudisrakentaminen sijoittuisi edellä mainitun entisen vanhainkotirakennuksen paikalle sekä sen eteläpuolelle, tontin eteläosaan muodostaen umpikorttelimaisen kokonaisuuden. Enimmäiskerrosluvuksi on määritelty 5. Nykyisellään rakennukset ovat enintään puolitoista kerroksisia ja alue on hyvin hoidettua, puistomaista ja väljästi rakennettua. Alue on merkittävä osa Vihnusjärven rantamaisemaa, näkyy Nokian valtatielle Tampereen suunnasta lähestyttäessä ja muodostaa kirkonmäen kanssa tärkeän portin Nokialle saavuttaessa. Alueen viisikerroksiset uudisrakennukset tulevat näkymään maisemassa selkeästi ja kaupunkikuvallinen muutos vaikuttaakin voimakkaalta. Kaavamuutoksen vaikutuksia tulee havainnollistaa riittävin havainnekuvin ja vaikutustenarviointia täydentää rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan kohdistuvien muutosten osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.