Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun katusuunnitelmaehdotukseen ja haluaa jättää hankkeesta seuraavan muistutuksen Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle.
Hanke koskee Tampereen keskustassa Juhannuskylän kaupunginosasta (X) Tammelan kaupunginosaan (XV) ulottuvaa Erkkilänkatua. Katuosuuden pituus on noin 270 metriä. Hankkeen tavoitteiksi mainitaan henkilöratapihahankkeeseen liittyvän Erkkilänsillan sovittaminen katurakenteeseen, autojen läpiajoliikenteen rauhoittaminen kyseisellä katuosuudella sekä jalankulun- ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen erottelemalla jalankulku ja pyörätie toisistaan Erkkilänkadun pohjoispuolella.
Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus ja istutukset. Suunnitelmaehdotuksen mukaan Erkkilänkadun pohjoisreunan jalkakäytävä muutettaisiin erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Pyörätien leveys olisi 2,5 metriä ja siitä betonikiviraidalla erotetun erillisen jalkakäytävän 2 metriä. Pyörätien kulkusuunnat erotettaisiin toisistaan asfalttiin tehtävän ajoratamerkinnöin. Kadun eteläreunalla säilyisi nykyinen jalkakäytävä. Ajoradan leveys olisi noin 7 metriä ja sen molemmin puolin olisi reunakivet. Ratapihan ylittävän nykyisen Erkkilänsillan tilalle toteutettaisiin uusi 65 metriä pitkä silta, jonka hyötyleveys olisi noin 15 metriä. Huhtimäenkadun liittymäalueelle rakennettaisiin korotettu risteysalue parantamaan jalankulku- ja pyörätieylityksien turvallisuutta. Lisäksi suunnitelman mukaan toteutettaisiin muutamia muita vähäisempiä muutoksia katu- ja istutusalueisiin.
Hankealueen länsiosa Rautatienkadusta Erkkilän siltaan on osa Juhannuskylän maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Arvoalue on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan. Rajaus perustuu Pirkanmaan liiton laatimaan Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 inventointiin. Erkkilänkatu rajautuu useisiin kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin rakennuksiin, kuten As Oy Juhannuskylä, nk. Schreckin talo (Erkkilänkatu 9/Huhtimäenkatu 5), Juhannuskylän koulu ja PMK:n talo. Lisäksi suunnitelman toteuttaminen tarkoittaisi, että nykyinen helposti tunnistettava, maamerkkinäkin toimiva, siniseksi maalattu Erkkilänsilta sinisiksi maalattuine kaarirakenteineen katoaisi kaupunkikuvasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että katusuunnitelmaa ei ole jo suunnittelun alkuvaiheessa esitelty maakuntamuseolle, järjestetty työneuvottelua tai pyydetty lausuntoa. Katusuunnitelmien koskiessa valtakunnallisia tai maakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueita tai muita kulttuuriympäristön arvokohteita, tulisi suunnitelmaa laadittaessa konsultoida Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristön asiantuntijoita.
Nykyinen Erkkilänsilta on yksiaukkoinen teräksinen langerpalkkisilta, jonka kansirakenne on teräsbetoninen. Sillan hyötyleveys on noin 13 metriä. Se on rakennettu vuonna 1983 samalla paikalla aiemmin sijainneen sillan lohkokivisille maatuille. Nykyistä siltaa edeltänyt teräsrakenteinen puukantinen viisiaukkoinen silta on rakennettu vuonna 1963, mutta maatuet voivat olla tätäkin vanhemmat, sillä nykyinen silta lienee kolmas samalla paikalla sijainnut ratapihan ylikulkusilta. Sillan kaarirakenteessa on nähtävissä 1980-luvun postmodernismin piirteitä. Kaarirakenteiset sillat ovat myös leimallisia rautatieympäristölle. Siltaa on 2010-luvulla jatkettu itäpäästä Ratapihankadun rakentamisen yhteydessä.
Erkkilänkadun katusuunnitelmaehdotuksesta olivat nähtävillä katujärjestely-, pituusleikkaus- ja tyyppipoikkileikkauspiirustukset. Maakuntamuseon tiedustellessa onko hankkeesta laadittu havainnekuvia, niitä toimitettiin erikseen sähköpostitse. Havainneaineisto vaikuttaa jonkin verran puutteelliselta, sillä sen perusteella ei ole mahdollista arvioida katusuunnitelman vaikutuksia ratapihan maisemaan, laajemmin kaupunkikuvaan tai Erkkilänkatua reunustaviin arvorakennuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan havainnekuvat olisi kuitenkin ollut asianmukaista sisällyttää nähtävillä olleeseen aineistoon, jotta osallisilla olisi ollut mahdollisuus arvioida suunnitelman vaikutuksia kattavammin.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana katusuunnitelmaehdotuksen mukaista ratkaisua, jossa Erkkilänsillan hyvin tunnistettava kaarirakenne katoaa kaupunkikuvasta. Nykyisellä sillalla on suuri kaupunkikuvallinen merkitys ratapihan ja sen lähiympäristön maisemassa. Siltarakenne on poikkeuksellinen ja harvinaisuutensa vuoksi kulttuurihistoriallisesti ja teknisesti arvokas. Silta myös toimii alueella liikkuvien maamerkkinä. Uusi silta on pyritty tekemään huomaamattomaksi, mikä poikkeaa voimakkaasti Erkkilänsillan nykyisestä hahmosta. Yleisesti ottaen silloille ominaisempaa on, että ne toimivat maamerkkeinä, kuin että ne pyrittäisiin täysin sulauttamaan ympäristöönsä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun katusuunnitelmaehdotukseen ja haluaa jättää hankkeesta seuraavan muistutuksen Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle.
Hanke koskee Tampereen keskustassa Juhannuskylän kaupunginosasta (X) Tammelan kaupunginosaan (XV) ulottuvaa Erkkilänkatua. Katuosuuden pituus on noin 270 metriä. Hankkeen tavoitteiksi mainitaan henkilöratapihahankkeeseen liittyvän Erkkilänsillan sovittaminen katurakenteeseen, autojen läpiajoliikenteen rauhoittaminen kyseisellä katuosuudella sekä jalankulun- ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen erottelemalla jalankulku ja pyörätie toisistaan Erkkilänkadun pohjoispuolella.
Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus ja istutukset. Suunnitelmaehdotuksen mukaan Erkkilänkadun pohjoisreunan jalkakäytävä muutettaisiin erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Pyörätien leveys olisi 2,5 metriä ja siitä betonikiviraidalla erotetun erillisen jalkakäytävän 2 metriä. Pyörätien kulkusuunnat erotettaisiin toisistaan asfalttiin tehtävän ajoratamerkinnöin. Kadun eteläreunalla säilyisi nykyinen jalkakäytävä. Ajoradan leveys olisi noin 7 metriä ja sen molemmin puolin olisi reunakivet. Ratapihan ylittävän nykyisen Erkkilänsillan tilalle toteutettaisiin uusi 65 metriä pitkä silta, jonka hyötyleveys olisi noin 15 metriä. Huhtimäenkadun liittymäalueelle rakennettaisiin korotettu risteysalue parantamaan jalankulku- ja pyörätieylityksien turvallisuutta. Lisäksi suunnitelman mukaan toteutettaisiin muutamia muita vähäisempiä muutoksia katu- ja istutusalueisiin.
Hankealueen länsiosa Rautatienkadusta Erkkilän siltaan on osa Juhannuskylän maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Arvoalue on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan. Rajaus perustuu Pirkanmaan liiton laatimaan Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 inventointiin. Erkkilänkatu rajautuu useisiin kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin rakennuksiin, kuten As Oy Juhannuskylä, nk. Schreckin talo (Erkkilänkatu 9/Huhtimäenkatu 5), Juhannuskylän koulu ja PMK:n talo. Lisäksi suunnitelman toteuttaminen tarkoittaisi, että nykyinen helposti tunnistettava, maamerkkinäkin toimiva, siniseksi maalattu Erkkilänsilta sinisiksi maalattuine kaarirakenteineen katoaisi kaupunkikuvasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että katusuunnitelmaa ei ole jo suunnittelun alkuvaiheessa esitelty maakuntamuseolle, järjestetty työneuvottelua tai pyydetty lausuntoa. Katusuunnitelmien koskiessa valtakunnallisia tai maakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueita tai muita kulttuuriympäristön arvokohteita, tulisi suunnitelmaa laadittaessa konsultoida Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristön asiantuntijoita.
Nykyinen Erkkilänsilta on yksiaukkoinen teräksinen langerpalkkisilta, jonka kansirakenne on teräsbetoninen. Sillan hyötyleveys on noin 13 metriä. Se on rakennettu vuonna 1983 samalla paikalla aiemmin sijainneen sillan lohkokivisille maatuille. Nykyistä siltaa edeltänyt teräsrakenteinen puukantinen viisiaukkoinen silta on rakennettu vuonna 1963, mutta maatuet voivat olla tätäkin vanhemmat, sillä nykyinen silta lienee kolmas samalla paikalla sijainnut ratapihan ylikulkusilta. Sillan kaarirakenteessa on nähtävissä 1980-luvun postmodernismin piirteitä. Kaarirakenteiset sillat ovat myös leimallisia rautatieympäristölle. Siltaa on 2010-luvulla jatkettu itäpäästä Ratapihankadun rakentamisen yhteydessä.
Erkkilänkadun katusuunnitelmaehdotuksesta olivat nähtävillä katujärjestely-, pituusleikkaus- ja tyyppipoikkileikkauspiirustukset. Maakuntamuseon tiedustellessa onko hankkeesta laadittu havainnekuvia, niitä toimitettiin erikseen sähköpostitse. Havainneaineisto vaikuttaa jonkin verran puutteelliselta, sillä sen perusteella ei ole mahdollista arvioida katusuunnitelman vaikutuksia ratapihan maisemaan, laajemmin kaupunkikuvaan tai Erkkilänkatua reunustaviin arvorakennuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan havainnekuvat olisi kuitenkin ollut asianmukaista sisällyttää nähtävillä olleeseen aineistoon, jotta osallisilla olisi ollut mahdollisuus arvioida suunnitelman vaikutuksia kattavammin.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana katusuunnitelmaehdotuksen mukaista ratkaisua, jossa Erkkilänsillan hyvin tunnistettava kaarirakenne katoaa kaupunkikuvasta. Nykyisellä sillalla on suuri kaupunkikuvallinen merkitys ratapihan ja sen lähiympäristön maisemassa. Siltarakenne on poikkeuksellinen ja harvinaisuutensa vuoksi kulttuurihistoriallisesti ja teknisesti arvokas. Silta myös toimii alueella liikkuvien maamerkkinä. Uusi silta on pyritty tekemään huomaamattomaksi, mikä poikkeaa voimakkaasti Erkkilänsillan nykyisestä hahmosta. Yleisesti ottaen silloille ominaisempaa on, että ne toimivat maamerkkeinä, kuin että ne pyrittäisiin täysin sulauttamaan ympäristöönsä.
Jaa
Facebookissa