Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Mänttä-Vilppulan Kolhon tehtaiden alueelta halutaan purkaa kaksi rakennusta, Eevala I ja Eevala II, tarpeettomina ja huonokuntoisina. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 139 § mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kyseiset rakennukset eivät kuulu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä todetuille arvoalueille, eikä rakennuksia myöskään ole suojeltu asemakaavassa. Alueen asemakaava on vuodelta 1967, eikä vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ainakaan kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Kaava on siis maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut.

Rakennuksista on niiden kulttuurihistoriallisten arvojen määrittelemiseksi laadittu rakennusinventointi Kolhon Lehmisaaren Klemolan rakennusinventointi (Tarja Antikainen 2021). Selvityksen mukaan Eevalat on todennäköisesti rakennettu 1920-luvun alussa viereisen Kolhon sahan henkilökunnan asuinkäyttöön. Rakennukset ovat ajalle tyypillisiä puolitoistakerroksisia, noppamaisia, satulakattoisia taloja, joissa on nähtävillä 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteet. Vierekkäiset rakennukset ovat toimineet asuinrakennuksina 1970-luvulle ja sen jälkeen toimisto- ja opetustiloina. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä on mm. vaihdettu ikkunat, muutettu sisätilojen huonejakoa sekä pintamateriaaleja ja rakennettu rakennusten välinen yhdyskäytävä. Vuodesta 2017 rakennukset ovat olleet tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennukset ovat jääneet tehdasalueen ja asfaltoidun pysäköintialueen väliin. Niiden alkuperäinen asema osana tehtaan asuinrakennusten kokonaisuutta on hämärtynyt ja rakennusperinteiset arvot heikentyneet.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa rakennusten purkamiselle ei ole estettä. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusosat, kuten hirsirungot sekä mahdolliset muut käyttökelpoiset rakennusosat.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Mänttä-Vilppulan Kolhon tehtaiden alueelta halutaan purkaa kaksi rakennusta, Eevala I ja Eevala II, tarpeettomina ja huonokuntoisina. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 139 § mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kyseiset rakennukset eivät kuulu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä todetuille arvoalueille, eikä rakennuksia myöskään ole suojeltu asemakaavassa. Alueen asemakaava on vuodelta 1967, eikä vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ainakaan kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Kaava on siis maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut.

Rakennuksista on niiden kulttuurihistoriallisten arvojen määrittelemiseksi laadittu rakennusinventointi Kolhon Lehmisaaren Klemolan rakennusinventointi (Tarja Antikainen 2021). Selvityksen mukaan Eevalat on todennäköisesti rakennettu 1920-luvun alussa viereisen Kolhon sahan henkilökunnan asuinkäyttöön. Rakennukset ovat ajalle tyypillisiä puolitoistakerroksisia, noppamaisia, satulakattoisia taloja, joissa on nähtävillä 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteet. Vierekkäiset rakennukset ovat toimineet asuinrakennuksina 1970-luvulle ja sen jälkeen toimisto- ja opetustiloina. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä on mm. vaihdettu ikkunat, muutettu sisätilojen huonejakoa sekä pintamateriaaleja ja rakennettu rakennusten välinen yhdyskäytävä. Vuodesta 2017 rakennukset ovat olleet tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennukset ovat jääneet tehdasalueen ja asfaltoidun pysäköintialueen väliin. Niiden alkuperäinen asema osana tehtaan asuinrakennusten kokonaisuutta on hämärtynyt ja rakennusperinteiset arvot heikentyneet.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa rakennusten purkamiselle ei ole estettä. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusosat, kuten hirsirungot sekä mahdolliset muut käyttökelpoiset rakennusosat.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.